Tämä päivä alko taas oksentamisella eikä mikään ruoka maistu, aina parin päivän suht hyvä olo saa toivon heräämään, että voi alkaa syömään normaalisti ja muutenki tekemään asioita normaalisti....sit tiputaan taas pilvilinnoista
Mä oon koko ikäni kilpaurheillut, raskausajatkin pystynyt hyvin harrastamaan liikuntaa. Edelleen oon harrastanut lajeja joissa päässyt kilpailemaan....ja näinollen myös aina pitänyt ruuasta ja syömisestä
Nyt en ole joulukuun alun jälkeen käytännössä harrastanut mitään urheilua koska en vaan jaksa pahoinvoinnin takia. Yhden futsal-pelin pelasin suht pian sen jälkeen kun raskaudesta sain tietää. Mulla meinaa senkin takia hajota pää kun elämä tuntuu olevan yhtä makaamista nykyään. Mä en todellakaan nauti siitä, että en pääse urheilemaan. Tuntuu, että kroppa hajoo jo senkin takia. Pieni avautuminen aiheesta
Päätin, että huomenna raahaan itteni salille samalla kun vien kuopuksen peleihin. Sinne kun ei rajoitusten takia pääse katsomaan niin pitää yrittää edes käyttää aika hyödyksi...ja jos vaikka saisi vähän ruokahalua nostettua...