Moikka, pääsenpä minäkin taas viimein kirjoittamaan! Mun hiljaisuus johtuu sis sitä, etten enää pääse työkoneeltä kirjoitamaan (jotkut suojaukset), vaikka lukemaan viestejä kyllä. Ja kotona ei joko ehdi tai tietokone ei pelitä...
Mutta nyt siis kuulumisiin! Joulu on mennyt... syöden. Meillä on jo perinteenä syödä aattona mun vanhemilla, joulupäivänä apen luona ja tapanina anoppilassa. Ja kaikki tekee ruokaa PALJON. Tää elämä on kyllä tällaista arpomista: tuleeko huono olo jos syön vai vielä huonompi jos en syö. Sen jo ehdin todeta, että yösyönti ei kannata: tule heti ylös. :/ Tälläkin hetkellä tuntuu vähän siltä, että vatsa ei oikein tiedä hyväksyykö illallisilla sinne ahtamani ruuan vai ei. Yöks. Mutta kun välillä tuntuu että ainoa hetki kun ei ole paha olo, on silloin kun on ruokaa suussa... :)
No, välillä olo on ihan ok, mutta pelkään todella että tää pahenee kun lähestytään 12. viikkoa.
Siirsin gyneaikani perjantaille, eli uudenvuodenaatolle. Se on vieläkin vähän aikaisin (tasan 7 viikkoa mun laskujen mukaan), mutta on niin paljon helpompi käydä kun on lomalla - seuraava viikko mulla onkin sitten ihan täynnä töitä. Kiva päästä katsomaan mitä siellä masussa on ja onko kaikki ok!!!!! Tosi mukava kuulla tiedän hyvä kokemuksia! Ja tökkönen, pääasia kai on että pikku"vauva" voi siellä hyvin ja kasvaa. Tuo kesken mennyt kaksonen kuulostaa musta ihan mahdollisela selitykseltä, mutta tosi hyvä että pääsette huippuasiantuntijalle, niin saat toivottavasti mielenrauhan! Mutta ajatteles, jos se on harmiton (niinkuin todenäköisesti on), niin jos näitä kaiken maailman ultria ei olisi, niin et olisi koko asialla vaivanut päätäsi ollenkaan... Kerro sitten kuulumisia kun tiedät enemmän!
Jaahas, mies halua koneelle. Ja sitäpaitsi mä taidan käydä moikkaamassa pönttöä. :/ Oksentaminen on tietysti inhottava, mutta toisalta sen jälkeen on aina parempi olo.. :) täytyy vaan toivoa ettei tule töissä koskaan tarvetta! Viime raskauden selvisin oksentamatta, mutta nyt olen vähän antanut siinä suhteesä myöten... Onpas ihania puheenaiheita. Mutta tätä tää nyt toistaiseksi on, elämä... :)
Ja tietysti nukkumista. Vedin lapsen kanssa 2h päikärit yhdessä. :)