Elokuiset esikoisen odottajat

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja salo84
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Jonskula: no meillä on semmonen tilanne että jos mies on töissä synnytyksen alettua niin ei välttämättä heti ehdi paikan päälle, koska voi olla muutaman sadan kilometrin päässä ajelemassa. Mutta kyllä hän muuten sairaalaan tulee vaikka työajoneuvolla ja työkamppeissa :D olis kyllä todella tympeetä lähtee yksin taksilla sairaalaan supistusten kanssa, koska meillä on yli 100km synnytyssairaalaan. Jospa mies olis kotona h-hetkellä :)
 
Meillä tilanne aika hyvä, mies tulee kyllä synnytykseen heti kun ehtii ja siinä ei pitäisi mennä kokonaista työpäivää :D Hän katsoo työkavereiden kanssa tarkkaan päiviä, että kelle voisi soittaa h-hetken sattuessa. Ihanaa musta on, että mies oli ihan itse miettinyt näinkin tarkkaan tän työhomman ja omat menot, että varmasti aina pääsee sitten mahdollisimman pian paikan päälle. Tietty itseä pelottaa, että synnytyksen alkaessa on juuri jokin paniikkitilanne miehellä töissä eikä saa sinne ketään tilalleen pitämään puljua pystyssä. Toivon syvästi, että synnytys alkaa miehen ollessa vapaalla tai ainakin ihan juuri pääsemässä. En yhtään haluaisi lähteä liikkeelle ilman häntä! Lähellä asuu onneksi myös anoppi jolle kehtaa kyllä soittaa vaikka keskellä yötä jos tilanne sitä vaatii, ei tartte taksilla lähteä kuitenkaan.

Huh, vedin tänään sitten kunnon itkumasikset miehelle, kuten aiemmin kirjoitin että häntä selkeesti stressaa se, että mie olen kotona koko ajan. Ja niinhän se olikin. Sitten kun saatiin keskusteltua, mun tunnin itkun jälkeen (:D), mies sanoi, että kai on vähän iskenyt semmonen ajatus "eikö tässä sitä omaa aikaa saakaan enää ollenkaan" ja alkanut ottamaan sitä niinsanotusti varastoon. Samaan hengenvetoon jatkoi, että kyllähän hän tietää sitä saavansa, on saanut aina ennenkin, enkä mä ole nytkään vaatinut seuraa joka ikiseksi minuutiksi. Ja nyt lupasi kiinnittää enemmän huomiota meidän yhdessäoloon.
Näistä asioista pitäis vaan keskustella ENNEN kun ne päätyy tommoseen hormooniromahdukseen, vieläkin silmät turvonneet :D
 
Miehillä voi synnytyksen jälkeen arvot muuttua. On se aika mullistus kuitenkin. Miehet varmaan pystyy jutun paremmin käsittää kun näkee lapsen fyysisesti.

Ja muutenkin lapsi on ihan eriasia kuin jokin lemmikki. Itsellä oli pari koiraa ja ne saattoi olla joskus jopa 10tuntia yksin kotona. Lasta ei voi vaan niin jättää odottamaan. Muutenkin mietin sitä, että oikeasti lapsuusaika on niin lyhyt. Jos silloin jaksaisi olla läsnä lasten kanssa voi myöhemmin siitä olla tosi paljon etua ja iloa.

Neuvolassa neuvolantäti sanoi, että järjestäkää sitten vanhemmat omaa aikaa joskus esim. menette ulos syömään ja jätätte lapset hoitoon. Mua karsastaa ajatus. En tiedä. Ehkä olen vaan niin yhteisöllinen ja haluan nauttia lapsistani niin kauan kuin he ovat lähellä ja tarvitsevat minua. Mieheni on onneksi kotihiiri ja ei oikeastaan kiinnostu omista jutuista ja haluaa viettää kaikki vapaa aikansa kanssani. Toisaalta jos mies on kovin nuori voi menojalkaa vielä vipattaa ja siihen menee aikansa rauhoittua.
Oikeasti elämän onni muodostuu aika tavallisista ja jopa tylsistä asioista.
 
Mulla on kanssa ollu noita hormonimyrskyjä koko raskauden ajan mutta pahentuneet koko ajan. Välillä oon ihan miettiny että uskaltaisinko neuvolassa avautua,mutta kun mies on aina mukana nii ei olis tilaisuuttakaan. Oon kyllä nauttinu lomasta,en muista nukkuneeni näin hyvin moneen vuoteen! Vielä ei ole pikkuisella kiire tulla,haluan ottaa tästä lomasta kaiken irti ja laittaa kotia kaikessa rauhassa.

Onko kellään ollut kylkiluitten alla sellaista pistävää tunnetta? Oon kärsiny sellasesta kohta jo viikon,enkä osaa hahmottaa mistä vois ees johtua. Ärtyy seisomisesta mutta onneks istuminen helpottaa :S
 
ce6a43b3a6b9a11a5c716e6ac78f38ea
Heippa, ajattelin taas hiukan ilmotella itestäni. Mennään rv 18+2 ja massu ottanu kasvupyrähystä. Kaikki menny hienosti tähän asti ja parin viikon päästä rakenneultra <3 Oon seurannu teitä ja ihanaa kun teillä alkaa olla olemaan synnytykset jo lähellä ja jotkut oli jo synnyttänytkin. Onnea synnyttäneille! :)
 
dd, mulla on kylkiluut huutanu hoosiannaa jo monta kuukautta. Mun selkä on aika lyhyt ja vauvan tila on pystysuunnassa hyvin pieni, joten kylkiluut joutuu pinteeseen. Mulla auttaa enää vaan vaakataso, liiallisella istumisella saan vielä kommenttipotkuja jo kipeisiin luihin...
 
samoja kylkikipuja mullakin, varsinkin kun oikealla kyljellä makaa niin alkaa pistämään..mulla on aamuisin herätessä aina sellainen olo kuin olisi jyrän alle jäänyt, joka paikka kolottaa ja sormet ei toimi sitten yhtään.
Ihanaa tosiaan wildside, aika mennyt nopeaa ja sinullakin viikot vain kuluu :)
 
Kiitos <3 Parin viikon päästä rakenneultra ja toivottavasti pikkunen näyttää kumpaa sukupuolta on vaikka itelläni onkin vahva poikaolo. Potkut näkyy jo massun päältä vaikka eivät vielä olekkaan kovin vahvoja, mut näkyy kun näkyy :3 Oon niin onnellinen että meillekkin vihdoin tämä ihanuus suodaan :3
 
Wildside,hyvältä näyttää!!

Mulla tuli tänään vähän harmitus neuvolassa ku paino noussu liikunnasta ja terveellisestä ruuasta huolimatta parissa päivässä melkein 2kg ja nyt verenpaineetki noussu 140/93 luokkaan,yleensä vähän alle 120/80. Pissa oli kuitenki puhas, ja vauvelin sykkeet hyvät ja liikkuu vilkkaasti. Samoin sf edelleen tasaisessa kasvussa. Eikä itellä päänsärkyjä tai mitään näköhäiriötä. Siskolla oli raskausmyrkytys ekassa raskaudessa niin jotenki vaan pelkään ettei se mulleki nyt iskis ku koko raskaus muuten menny niin hienosti. Rr ja pissan proteiineja pitää nyt itellä kotona seurailla ja jos jotain muutoksia huonompaan päin niin laittavat lähetettä äitipolille päin. Pitää toivoa että toi painonnousu olis johtunu vaan lämpimän kelin aiheuttamasta turvotuksesta...
 
Wlidside kiva kuulla :) Ihana pikkumasu :) ! Tosiaan ihan pian puoliväli ja niin se loppuaikakin vaan hujahtaa nopsaan!

Judie, täällä samantyylistä fiilistä. Tosin mies ei oo sanonut, että sitä stressaa se, että olen kotona about koko ajan, mutta mua stressaa. Mut mihin hittoon sitä nyt ees lähtis ?! Okei päivällä kaupungille, kaupoille, illalla kävelemään tms. Mut siis kun tässä nyt vaan viettää nää päivät ja loppua ei näy :confused: Varmasti tuota miestäkin ottaa pattiin kun oon täällä "koko ajan". OLenkin yrittänyt antaa myös omaa tilaa neljän jälkeen menemällä vaikka treeneihin, kun hän pääsee töistä. Koska itsekin kun tulen töistä niin tarviin sen hetken rauhottua! Mut joo täälläki varmaa otettu "omaa aikaa varastoon". Ja tämmöisinä ei-hormonihuuruisina hetkinä sen ymmärränkin, mutta en todellakaan silloin kun seinät kaatuu päälle ja tuntuu maailmanlopulle joku pieni asia...ja sitten onkin kolmannen maailmansodan vastakkain asettelu taattu.
 
Mun miehellä siis selkeä stressauksen aihe oli tuo mun koko ajan kotona oleminen. En pelkää yhtään sitä, etteikö haluaisi olla vauvan kanssa. Tulee olemaan sen kanssa vapaa-ajastaan ihan yhtä paljon kuin minäkin. Ja sitten varmasti jääkin toiset vähemmän huomiolle, ei aina muista helliä parisuhdetta samalla tavalla niin nyt sitä tahtoisi itse ottaa varastoon :D Olen kyllä saanut eilen ja tänään niin paljon rakkautta, että kannatti vähän itkeskellä :D Mies malttoi leffan katsomisen jälkeen jäädä vielä kuhertelemaan mun kanssa sohvalle ja totesikin "tätähän pitäisi tehdä useammin" <3

Tasan kuukausi laskettuun aikaan! <3 Jännittää niin pirusti.
 
Verkkuli, oliko tuo arvio siis vauvan nykyinen paino vai mahdollinen syntymäpaino? Milloin trilla olikaan laskettuaika?
 
verkkuliini93: Onko tämä sinun ensimmäinen lapsi? Mua kiinnostaa tietää, että kuinka nopeasti ensisynnyttäjät pääsee synnyttämään..Meneekö paljonkin yli LA. Kun on vielä paikat tiukemmat ja synnytykset voivat kestää kauemmin..
 
On ensimmäinen:) mulle sano lääkäri että harvinaisen hyvä tilanne ensisynnyttäjälle että paikat alkanu aukeemaan mutta se niitä vähän nauratti että toinen jo niin iso viikkoihin nähden:)
 
Takaisin
Top