Lucky, totta kai! Viimeinen ennen raskautta oli aikalailla ovulaation aikaan, joten ei tiedä mikä osuus sillä oli raskautumiseen. Ensimmäisen kolmanneksen aikana jäsenkorjaajani ei halunnut tehdä hoitoja, koska oli sen verran tuore, ettei luottanut omiin kykyihinsä niin paljon.
En nyt muista, kuinka usein kävin raskausaikana, mutta jäsenkorjaus ja hieronta oli osasyy, miksi olin koko raskauden ajan niin hyvässä kunnossa, ei ollu juuri liitoskipuja, närästystä tms. tai jos kipuja oli, ne jäi jäsenkorjaajan pöydälle. Oman kroppansa kunnosta huolehtiminen myös raskausaikana on tärkeätä, varsinkin kun vatsa muuttaa kropan asentoa. Viimeisin käsittely oli 1 vuorokausi ennen laskettu aikaa. Toki raskaus muuttaa hiukan jäsenkorjausta ja hierontaa, mutta este se ei ole, ellei raskaudessa nyt ole jotain riskitekijää joka sen saattaisi estää. Lääkäri siihen ehkä sitten ottaisi kantaa. Mun jäsenkorjaukset oli kyllä neuvolan tiedossa ja hyväksytty.
Monihan kuvittelee, että raskausaikana liitoskivut ym. ovat normaalia. Mutta ei se ole. Kivut johtuvat siitä, kun hormonit mm. löysyttävät nivelistöä ja keho valmistautuu raskauteen ja synnytykseen. Mutta kun kehossa on jumeja, ei kroppa pääsekään muovautumaan kuten sen kuuluisi ja siitä epätasapainoisuudesta seuraa kipuja.
Nykyaikana tuntuu olevan myös vauvoilla todella paljon raskauden aikana sekä synnytyksessä syntyneitä jumeja ja traumoja, jotka näkyvät synnytyksen jälkeen mm. itkuisuutena, toispuoleisuutena, levottomuutena, imetysongelmina, uniongelmina ym. Tähän pystyttiin mm. jäsenkorjauksella vaikuttamaan kun huolehdittiin, että vauvalla on kohdussa maksimaalinen tila käytettävissä korjaamalla mm. mun virheellistä lannekorin asentoa ym.
Täältä esim. lisää asiasta, osteopatiaa raskausaikana:
http://www.bebesinfo.fi/sivu.php?artikkeli_id=227
Osteopatia vauvan hoidossa:
http://www.bebesinfo.fi/sivu.php?artikkeli_id=228
Myös se, miten raskausvatsaa kantaa, vaikuttaa kropan kipuihin. Tästä keskusteltiin juuri eilen pömppiksessä. Kokeiltiin eri asentoja ja tunnusteltiin lihaksiston liikkumista. Usein kun vatsan kasvua kompensoidaan tavallaan nojaamalla rankaan eikä rintakehä ja lannekori ole enää päällekkäin, tulee helposti alaselkäkipuja, koska kropan lihaksisto ei pysty tässä asennossa toimimaan niinkuin sen kuuluisi.
Tähän kannattaa myös tutustua, kätilön blogikirjoitus koskien äidin eri asentoja raskausaikana (oon varmaan kyl jo linkannu tänne):
http://katilonkasista.blogspot.fi/2016/02/hyvat-asennot-ja-liikkeet-raskausaikana.html
Moni äitihän valittaa tukalaa oloa raskaanaollessa, alkaen varsinkin muutamaa viikkoa ennen synnytystä. Itse koin, että ainoa ns. tukalaksi luokiteltava hetki oli noin 1 tunti lasketun ajan neuvolakontrollin jälkeen. Seuraava tukala olikin kun synnytys käynnistettiin. Mm. kun vedet meni, mä lähdin vielä koirien kanssa 40 minuutin kävelylle ja sen jälkeen aloin ihmettelemään, että oliko tää ny lapsivettä vai ei. Olin siis jo eteisessä lähdössä lenkille ku lirahti vähän housuun. Laitoin siteen ja jatkoin alkuperäistä suunnitelmaa. Olin kovasti vielä menossa koiran kanssa tokotreeneihin sekä neuvolan perhevalmennuksen vauvatapaamiseen (vaikka mulla ei sitä vauvaa vielä ollutkaan). Ne jäi sitten ku halusivat sairaalaan näytille. Täällä kun on ohje, että vesien menosta pitäis "heti" mennä näytille ja osastolle. Eri sairaaloilla on erilaiset toimintaohjeet, jossain mennään vasta parin vuorokauden päästä näytille jos mitään ei ole tapahtunut.