Ilpuri
Kommentoinnin ninja
Heippa
oon tässä taustaullu vähän aikaa kun on ollu niin kiire.
Tervetuloa uusille, toivottavasti pian tärppää!
Ihan huikeita IVF tilanteita menossa! Jännittää ihan hulluna teidän puolesta!.
Onnea myös Beislalle uudesta työpaikasta.
Voimia Somalle loppu odotusaikaan, toivottavasti paino ei lähde liikaa nousemaan.
Miten se Nennakin on jo noin pitkälle ehtinyt???? hyvä et pahimmat pahat olot on jo loppu!
Mulla on tänään...öö kp7/n.31, yk25. Ja mä en tajua mun olo tiloja. Menkat loppu maanantaina ja koko niiden ajan oli vatsanippailua menkkakipujen lisäksi sekä voimakasta etomista. Ja yleinen olo tila mieletömän hyväntuulinen. (Tein varuiksi testin kp3 mut selkeä nega enkä nyt muuta luonnollisesti odottanutkaan mut kun tuli melkein oksu muutaman kerran suuhun niin halusin varmistaa). Oviksen jälkeenhän mulla n ykyään on tullut joku ihme viikon masis et en tajua miten miun oireet ja kroppa voi olla näin sekavat. varasin nyt sen kilpparikontrollin ens viikon torstaille, katotaan mitä sanoovat. Nyt kun menkat loppu niin alkaa taas masis mieli hiipiä. Tuli tässä vaan mieleen et mulla jotenkin on seksihalut tosi vähäiset (ollut jo pidemmän aikaa, tosin mun miehellä tuntuu lisääntyvän
) et liittyykö tää nyt kilppariin vai rehellisesti yrittämiseen. Jotenkin kun ovis lähenee mulle tulee sellanen fiilis et voi paska, taas on pakko harrastaa seksiä. Mies on kyllä ihan innokkaasti mukana mut varmaan tää pidemmän aikainen pakottaminen jättää jälkensä meikäläiseen, koska todellakin rakastan seksiä. Inhottava kun tuntuu tältä.
tänään yks asiakas kertoi kun oli ollut surullisia uutisia sen kaverille. Sen kaveri oli alkanut miehensä kanssa yrittää kesällä lasta ja nyt jouluna oli itkeny sit tälle mun asikaalle et ei ne varmaan ikinä tuu saamaan yhteistä lasta ja no pian oli gtullut raskaaksi mut nyt olisit pari päivää sit mennyt kesken. Tietenkin tosi surullista! Mä sit kerroin et jooooo, mä tiiä yhden tyypin joka kans tuli raskaaksi mut sit meni kesken mut heti seuraavast kierrosta tuli uusiksi
Ja kyl se varmasti tärppää kun nyt on jo kerran tärpännyt. Mut siis pointti oli se että musta oli jotenkin tosi koomista et ne oli puolen vuoden jälkeen olleet ihan maansa myyneitä. Mä olin vaan et no joo.. se ei oo vielä mitään, nm. yk25.
tietenkin 6 kk on hullun pitkä aika. Tottakai! Ja kun sitä haluaa niin paljon! Mut tulipa vaan tossa mieleen et ei helkkari, jospa ihan oikeasti käy niin että en voikaan antaa lasta mun miehelle. Aiemmin ajattelin että on vaikeampi jos miehessä on ongelma et sen on vaikeempi käsitellä se. Mut nyt jotenkin oon tajunnut et mä tuotan valtavan pettymyksen mun miehelle jos en voikaan anta sille lasta. Se ei todellakaan oo sanonu mitään, nää on mun päässä nää jutut mitä oon miettinyt mutta tulinpahan ajatelleeksi.
Lisäksi mulla on tosi stressaava tilanne mun parin kaverin kanssa ja asia pyörii vähän väliä mielessä ja on jo usemaana kuukautena nostanut päätä just sopivasti silleen oviksen alla et on ovis myöhästynyt ja kierto pidentynyt.
no tiiä näistä
Näihin iloisiin tunnelmiin, kiitos ja anteeksi
oon tässä taustaullu vähän aikaa kun on ollu niin kiire.
Tervetuloa uusille, toivottavasti pian tärppää!
Ihan huikeita IVF tilanteita menossa! Jännittää ihan hulluna teidän puolesta!.
Onnea myös Beislalle uudesta työpaikasta.Voimia Somalle loppu odotusaikaan, toivottavasti paino ei lähde liikaa nousemaan.
Miten se Nennakin on jo noin pitkälle ehtinyt???? hyvä et pahimmat pahat olot on jo loppu!
Mulla on tänään...öö kp7/n.31, yk25. Ja mä en tajua mun olo tiloja. Menkat loppu maanantaina ja koko niiden ajan oli vatsanippailua menkkakipujen lisäksi sekä voimakasta etomista. Ja yleinen olo tila mieletömän hyväntuulinen. (Tein varuiksi testin kp3 mut selkeä nega enkä nyt muuta luonnollisesti odottanutkaan mut kun tuli melkein oksu muutaman kerran suuhun niin halusin varmistaa). Oviksen jälkeenhän mulla n ykyään on tullut joku ihme viikon masis et en tajua miten miun oireet ja kroppa voi olla näin sekavat. varasin nyt sen kilpparikontrollin ens viikon torstaille, katotaan mitä sanoovat. Nyt kun menkat loppu niin alkaa taas masis mieli hiipiä. Tuli tässä vaan mieleen et mulla jotenkin on seksihalut tosi vähäiset (ollut jo pidemmän aikaa, tosin mun miehellä tuntuu lisääntyvän
tänään yks asiakas kertoi kun oli ollut surullisia uutisia sen kaverille. Sen kaveri oli alkanut miehensä kanssa yrittää kesällä lasta ja nyt jouluna oli itkeny sit tälle mun asikaalle et ei ne varmaan ikinä tuu saamaan yhteistä lasta ja no pian oli gtullut raskaaksi mut nyt olisit pari päivää sit mennyt kesken. Tietenkin tosi surullista! Mä sit kerroin et jooooo, mä tiiä yhden tyypin joka kans tuli raskaaksi mut sit meni kesken mut heti seuraavast kierrosta tuli uusiksi
tietenkin 6 kk on hullun pitkä aika. Tottakai! Ja kun sitä haluaa niin paljon! Mut tulipa vaan tossa mieleen et ei helkkari, jospa ihan oikeasti käy niin että en voikaan antaa lasta mun miehelle. Aiemmin ajattelin että on vaikeampi jos miehessä on ongelma et sen on vaikeempi käsitellä se. Mut nyt jotenkin oon tajunnut et mä tuotan valtavan pettymyksen mun miehelle jos en voikaan anta sille lasta. Se ei todellakaan oo sanonu mitään, nää on mun päässä nää jutut mitä oon miettinyt mutta tulinpahan ajatelleeksi.
Lisäksi mulla on tosi stressaava tilanne mun parin kaverin kanssa ja asia pyörii vähän väliä mielessä ja on jo usemaana kuukautena nostanut päätä just sopivasti silleen oviksen alla et on ovis myöhästynyt ja kierto pidentynyt.
no tiiä näistä
Näihin iloisiin tunnelmiin, kiitos ja anteeksi


