Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: this_feature_currently_requires_accessing_site_using_safari
Hankala kysymys, itse oikein jäin miettimään, miten tekisin samassa tilanteessa... Maanantaina olisi varmin, mutta tarkoittaa monta epätietoisuudessa elettyä päivää lisää. Ilman lääketieteellistä käsitystä hcg:n laskunopeudesta menisin varmaan maanantaina jos pää kestäisi odottaa. Voimia! Jotenkin sitä edelleen toivon, että kaikki olisi kuitenkin hyvin siellä.Polilta tuli vastaus nyt, olivat pahoillaan ja laittoivat lähetteen uuteen verikokeeseen. Ohjeistivat menemään viikonloppuna tai maanantaina, miten itselle sopii parhaiten. Ja ohjeistivat jatkamaan lääkitystä siihen asti että selviää tilanne.
Jos keskiviikkona otettiin edellinen verikoe (arvo 3663) ja torstaina tuli kivut ja hyytymät, uskotteko että lauantain verikokeessa tulos olisi jo selvä? Vai kannattaisiko odottaa maanantaihin? Sunnuntai olisi ollut mieluisin, mutta silloin ei ole labra auki.
Onneksi sait labrat mutta onhan nää varmasti ihan hurjan piinaavia päiviä. Odottaminen on kamalaa mutta mä ehkä odottaisin myös maanantaihin että varmasti sit ois ehtinyt laskea jos on laskemassa. Omasta keskenmenosta jos teoreettisesti laskee ( koska tiedän että pidät tilastotieteestä ) niin mulla laski n. 193 per päivä (meni melkein kuukausi että meni nollille) mut toki ei se varmasti laske noin tasaisesti ja just sitä en tiedä missä vaiheessa ois ekan kerran verestä näkynyt lasku. Mun lähtöarvo oli n. 5400.Polilta tuli vastaus nyt, olivat pahoillaan ja laittoivat lähetteen uuteen verikokeeseen. Ohjeistivat menemään viikonloppuna tai maanantaina, miten itselle sopii parhaiten. Ja ohjeistivat jatkamaan lääkitystä siihen asti että selviää tilanne.
Jos keskiviikkona otettiin edellinen verikoe (arvo 3663) ja torstaina tuli kivut ja hyytymät, uskotteko että lauantain verikokeessa tulos olisi jo selvä? Vai kannattaisiko odottaa maanantaihin? Sunnuntai olisi ollut mieluisin, mutta silloin ei ole labra auki.
Paljon tarrasukkia ja vauvaliimaa pienelle ja hienoa, että pakastimeenkin riitti pikku huuruneniä! Ja toivottavasti ne kaksi siellä maljalla pitävät oikein kasvubileet viikonloppuna!Raporttia omasta navasta: Kahden päivän ikäinen alkio on nyt kyydissä. Kaikki kuusi olivat vielä hengissä, joten kolme meni pakkaseen, ja kaksi vähän huonolaatuisempaa jäi tarkkailuun. Jos selviävät maanantaihin asti, niin pakastetaan nekin.
Tuntuu hullulta ajatella, että jollain löyhällä määritelmällä olen nyt raskaana. Meillä ei siis ole näkynyt koskaan yhtään viivanpaikkaakaan (en kyllä ihan joka kierto ole testannut), joten nyt ollaan uuden äärellä. Jospa siellä kaiken arpeuman seassa ois joku paikka minne tarttua kiinni.
Vitsit, meinaan kyllä nyt innostua sun puolesta jo! Mutta ymmärrän hyvin tuon epätoivon ja toivon välillä seilaamisen.. Itsekin jossain vaiheessa vähän kyllästyin oireiden tulkintaan, kun ei niistä lopulta voinut kauheasti päätellä mitään. Joskus innostuin aina siitä, kun oli loppukierrosta lämpö vielä n.37c. Mutta sitten opin, että se vain laskikin itselläni vasta pari päivää menkkojen alun jälkeen. Kohdunnapukka on myös elänyt ihan omaa elämäänsä ja ollut joskus negakierroissakin ylhäällä. Mutta! Se on kyllä ollut itselläni joka plussakierrossa tosi korkealla, myös nyt tässä viimeisimmässä. Voi kunpa olisi nyt plussa siellä! Aina se on kuitenkin mahdollista. Vaan on se oikeasti raskasta aina toivoa ja jännittää, miten käy. ps. Ja olisipa pms-oireet erilaisia kun alkuraskauden oireet.Minä luulin ettei yk31 ole enää mahdollista tulla *mitään* uutta oiretta, josta voisi innostua, mutta kylläpä kyllä...! En ole koskaan testannut kohdunsuun napukkaa, mutta nyt kun progetukikapseleita olen käyttänyt inssin jälkeen,niin joku haju siitä samalla tässä on ollut. Kapseli on usein osunut siihen, vaikka sormi ei ole yltänyt, mutta tänä aamuna onkalo oli pohjaton ja perällä ei mitään napukkaa mailla halmeilla, niin ylhäällä se oli. Edes kapseli ei osunut pohjaan, vaikka vähän kääntelin. Eli taas ollaan tässä toivottomassa toivossa ja mieli alkaa hokea: "Entä jos..." Uskon että keho tekee tämön vain että huomisen testaamisen jälkeinen romahdus olisi taas mahdollisimman täydellinen... Näitähän on ollut... Tälläkin kertaa syynä lienee vain ko. progetuki.