Colitis ulcerosa ja raskaus

Onnea Mekku raskaudesta! :) Sulla onkin hiukan rajumpi CU... Tuo "hiukan" tais olla aliarviointia... Miten pitkällä olet nyt? Onko suoliston vointi muuttunut mihinkään suuntaan vielä? Mulla nyt rv14 meneillään ja selkeesti on suolisto rauhoittunut, ei tarvii ravata vessassa niin usein ja tulee kiinteempää. Mutta joitakin ruokia vältän kun pelkään ettei suoli kestä niitä vielä.
 
Mulla tässä raaskaudessa viikkoja vasta alle 5, toivottavasti tämä jaksaisi loppuun saakka.

Nyt mahan suhteen vointi rauhoittumassa, IVF ja antibiootit eivät tehneet hyvää laisinkaan.
 
Mulla LA marraskuussa ja jo käynyt huonon vaiheen läpi. Edelleen kortisoonilla sekä peruslääkitys pentasa 2+1 päivittäin. Edellisessä raskaudessa ongelmat juuri alussa ja lopussa muuten ei oireita vaan mulla on todettu 2011 chronin tauti joten on vähän erilaiset oireet
 
Mulla oli vatsa hyvässä kunnossa jo mut tänään aamulla iski vatsatauti! Oksensin vasta kerran mut ripuli oli aika hurjaa aamuyöstä. Saa nähdä miten kauan kestää saada vatsa kuntoon taas tän jälkeen. :sad001
 
Moikka! Tää ilmoittautuu kohtalotoverien seuraan, tästä on kärsitty jo n 13 vuotta, välillä useemman kerran vuodessa sairaalassa joutunu olemaan, toivotaan että nyt,kestäs rauhallisena. Kontrollikäynnit sisäpolilla kolmen kuukauden välein, hyvähän se on kun seurataan. Nyt menossa rv 17+1.
 
Moikka! Täällä myös Colitis Ulcerosa, todettu 5 vuotta sitten ja nyt ensimmäistä odotan viikolla 11. Asacolilla pysyy suoli suht aisoissa, huomaan myös että ruokavaliolla on äärimmäisen suuri vaikutus. Yritän välttää gluteenia ja maitotuotteita mahdollisimman paljon. Kun jaksaa olla tarkka ruokavalion suhteen, pysyy myös suoli kunnossa. Ja pitää yrittää olla stressaamatta, se saa suolen nopeasti huonoksi.
 
Mä olen juossut tiuhaan kontrolleissa kun on rankat lääkitykset edelleen.
Vauva on pieni (kuten sisaruksensakin), mutta kasvaa kumminkin. Synnytystapa vielä vähän auki, varmistunee vasta myöhemmin (j-pussin vuoksi siis)
Nyt viikkoja 30
 
Mulla todettiin kesällä 2014 cu veritulpan yhteydessä. Nyt kahden viikon päästä kapselin poisto ja esikoisen yritys alkaa. Pahenemisvaiheita 1-2 krt. Vuodessa ja kortisonilla hoidettu pois. Päivittäin menee 4x800mg asacol sekä pentasa suppo tarvittaessa. Tällä hetkellä menossa kortisoni, joka aloitettiin 30mg, tällä hetkellä menee 15 ja vähennellään 5mg viikon/kahen välein. Nyt hirvittää, että mitenkä oireilee sit raskauden aikana Ja tähystyksiä tehty kerran vuodessa ja kaikki nukutuksessa. On sen verran traumaattinen tilanne, että paniikkikohtauksen partaalla olen aina siitä asti kun kutsu tipahtaa postiluukusta. Nyt ois helmikuulle tähyaika mut mites sitten, jos on jo siihen mennessä tärpännyt? Vasta tosiaan kaksi vuotta diagnoosista, joten ei vielä aivan selkeää kuvaa miten käyttäytyy ja ihan sinut ei vieläkään olla Kuullut myös sellaista et vois olla periytyvää? Entä jos lapseni perii koliitin ja syyttää siitä minua vanhempana? Itse olen ensimmäinen suvustani, mutta kyllä se silloin kaksi vuotta sitten tuntui, että elämäni olisi aivan pilalla. Tähän mennessä pärjätty ja tuntuu jotenkin typerältä valittaa kun asiat vois olla paljon huonomminkin.. olevan vain niin itsekriittinen ja katson itseäni "vääristyneellä" tavalla. Kortisonia saa aina itkun kanssa syödä kun turvotukselle ja painonnousulle ei vaan mahda mitään..
 
Moikka!

Mun miehelle on kyseinen tauti ja jouduttiinkin vähän lykkäämään lasten hankintaa hähen lääkkeiden takia. Toukokuussa sai kummiskin luvan ja nyt oonkin 14+6 viikolla menossa :)

Käyttekö te muut ihan tiputuksessa asti sairaalassa saamassa lääkitystä? Vai pelkillä tableteilla selviätte?
 
Moikka!

Onnekseni löysin tämän ketjun! Minulla on meneillään rv 11+4 ja lievä cu diagnosoitu 2012. Olen ollut lääkkeettömänä noin kaksi vuotta, tosin alkaneet akuutit olen katkaissut lyhyellä Pentasa kuurilla. Raskaus tähän asti on mennyt kaiken kaikkiaan todella hyvin. Tosin pari viikkoa sitten hakeuduin aktivoimaan hoitokontaktini uudelle asuinpaikkakunnalleni lyhytkestoisen suoliston oirehdinnan takia. Calpro olikin yli 6000, aikaisemmin akuuttin aikaan on ollut korkeimmillaaan 800. Järkyttävä tulos! Tänään tapasin tuloksen tiimoilta erikoislääkärin, jonka kannanoton jälkeen en kyllä lääkitystä enää kyseenalaista. Hän määräsi Pentasa peräpuikot ja viikon päästä osittainen paksusuolen tähystys, mikä toimenpiteenä tässä tilanteessa myös hieman ahdistaa. Kauhee tunnemyllerrys päällä. En ollut ymmärtänyt tilanteen olevan näin vakava ja uhkaavan raskauden jatkumistakin.

Mielenkiinnolla kuulisin lisää myös teidän muidenkin tilanteesta! Tsemppiä kaikille!
 
Moi!

Täällä yksi positiivisen raskaustestin tehnyt! Neljä vuotta kerettiin toivoa ja hoidot oli juuri alkamassa, niin alkoikin luomusti. :Heartred Minulla coliitti ja tulehdus oli viimeksi nyt alkuvuodesta. Suoli nyt ollut hyvällä mallilla. Lääkkeinä: Pentasa 4g+ Azamun 50mg+ biologinen tiputettu (Remsima) 3 kertaa. Onko täällä muita tämän tyylisillä lääkityksillä, ja miten on raskaus mennyt? Onko lapset syntyneet terveinä? Sehän tässä eniten huolettaa... :sad001
 
Heippa! Kannattaako näin raskausaikana edes pyytää tutkimuksia/diagnoosin selvitystä vai odottaako synnytyksen jälkeiseen?

Mä oon ollu vähän tyhmä kun en oo menny vielä lääkäriin vaikka selkeät oireet ollu jo useemman vuoden. Kuopuksen syntymän jälkeen tammikuussa 2016 jouduin kahdesti ab-tippakuurille rajujen rintatulehdusten vuoksi ja sen jälkeen suoliston tila paheni voimakkaasti entisestään. Olen nyt lueskellut oireista ja tullut siihen tulokseen et oireet sopii parhaiten krooniseen paksusuolen tulehdukseen tai pikemminkin siihen peräsuolen tulehdukseen. Selkeä kipupiste on juurikin peräsuolessa, alkuun syytinki pukamia. Mutta se veren määrä on sen verran runsas että ei voi pelkästää pukamista tulla; ja se kipupiste on syvemmällä kuin peräaukon suulla. Vuotokausina koko pönttö on ihan punaisenaan ja seinustat täynnä roiskeita. Lisäksi maha on usein täysin kuralla ja vessassa saa juosta monta kertaa päivässä ja nykyään myös iltaisin vaikka ennen ei oo koskaan illalla tarvinu käydä. Paineen tunnetta peräsuolessa, alavatsalla ja selässä. Sen olen huomannut että helpottaa hiukan kun pysyy erossa gluteeniviljoista, maidosta, raa'asta kaalista ja sipuleista. Oireet ei kuitenkaan täysin katoa. Vrenevuotoa kestää usein viikonkin kerrallaan, kunnes hetkeks helpottaa. Sit alkaaki taas uusi "putki".

Nyt siis raskaana ja viikkoja 11+3 tai 12+1 riippuen lasketaanko menkoista vai varhaisultran mitoista. Nt-ultra tulossa 16.6. Ekassa neuvolassa hb oli vaan 108 ja pelkän et laskee entisestään. Nyt on vatsa ollu vähän kovempi mutta kipuilee ja suoli vuotaa taas. Jotenkin sitä vaan on lykänny koko aiheesta lääkärille menoa, ihan omaa saamattomuuttaan. Voiko sairaudesta olla hoitamattomana sikiölle haittaa? Toisaalta yhtälailla oireita oli myös kuopusta odottaessa, ja silloin en puhunu ees neuvolassa asiasta, aattelin et ei sille raskausaikana mitään tehdä.
 
Bettie: Suosittelen tässä vaiheessa lääkärille menoa. Kirjoitin omasta tilanteestani cu:n kanssa alkuraskauden aikaan, viestini löytyy tuosta hieman ylempää. Tuolloinhan lääkäri sanoi minulle, että elimistön tulehdustila voi johtaa keskenmenoon, jonka jälkeen suolistosairauden hoitoa en tokikaan uskaltanut enää kyseenalaistaa. Minulle tehtiin alkuraskaudesta tähystys ja sitä ei kuulemma mielellään enää kovin pitkällä raskaana oleville tehdä. Tässäkin yksi syy hakeutua lääkärin puheille jo tässä vaiheessa. Olen nyt rv 35 ja minulla on peräpuikkolääkitys. Verenvuotoa ei juurikaan ole enää ollut, mutta on tämä loppuraskaus suolistollekin aika koettelemus kun vauva painaa suolistoa. Myös hb laskee helposti entisestään raskauden edetessä, jolloin olisi hyvä saada hyvissä ajoin suoliston verenvuoto kuriin.

Eli ehdottomasti pikapikaa lääkäriin!
 
Täällä kans yks cu:n sairastama! Diagnoosin sain 2014 ja tosiaan nyt on rv 18 menossa :) lääkkeenä asacol 800mg 2x2 sekä pentasa 1g tarvittaessa. Nyt raskauden aikana suoli paremmassa kunnossa ja pentasan jättänyt kokonaan pois :) mulla on tosiaan äitiyspolilla seurantaa ja käyntejä tiheämmin sairauden takia :) lääkärihän tuo manasi jo, että synnytyksen jälkeen akuuttia odotettavissa.. mutta tällä hetkellä lapsi kasvaa normaalisti ja kaikki hyvin :) itse olen myös pelännyt, että entä jos lapsikin on sairas, vaikka eihän se mitään kiveen kirjoitettua olekaan :) turha huoli pois vain! :) itsellä asioita hiukan vielä monimutkaistaa muutto ulkomaille raskauden aikana.. mutta yrittää viettää mahdollisimman stressitöntä elämää niin eiköhän se siitä :)
 
Kiitos vastauksista. Nyt viikkoja on 15+1. Suolisto siltä osin rauhottunut, että mitään runsaampia verenvuotoja ei ole ollut, lähinnä pukamat vuodellu, lisäks on iskeny vuosisadan ummetus. Oon noudattanu hyväksi jo todettua ruokavaliota eli maidotonta ja viljatonta, se on alkuvuodestakin jo lievittänyt oireita. Myös raakaa sipulia ja kaalia olen vältellyt. Hb oli noussut ja oli viime neuvolassa jo 128 sen 108 sijaan. Täytyy neuvolassa vielä jutella aiheesta, ja jos vaikka sais sitä kautta ylimääräsen käynnin lääkärille, jotta voitais yhdessä neuvotella miten kannattaa edetä. Nt-ultrassa kaikki oli hyvin (16.6.) ja sen jälkeen olen dopplerilla kuunnellut että hengissä on, ja potkujakin olen alkanut pikkuhiljaa tuntemaan. Istukka edessä niin vähän vaimentaa. Rakenneultra onki sit 10.8.
 
Hei, Täällä yksi suolistosairas vauvakuumeilija :) Nyt lääkäri väläytteli mahd. azamunin aloitusta, onko kenelläkään ollut se käytössä raskauden aikana ja onko siitä ollut mitään haittaa ? Mietin myös ko. lääkkeen mahd. vaikutuksia hedelmällisyyteen :)
 
Ihanaa kun löytyi tämä ketju!
Täällä yksi koliitin sairastaja. Rv 7+5 ja syön kolmatta viikkoa kortisoonia. Raskaus laukkaisi akuutin päälle. Vielä 5bikkkoa kortisonia edessä. Ylläpitolääkityksenä menee asacol 800mg x4. Plus tarvittaessa pentasa suppo.
Nyt on ollu maha ok, mitänyt isona miinuksena kunnon pöhötys kortisonista joka puolella.
Kävin juuri varhaisultrassa tsekkaamas et kaikki babyllä fine ja siel köllötteli varpaita heilutellen.
 
Onko tää ketju ihan kuollut vai onko täällä muita cu odottajia tällä hetkellä? Mun cu diagnosoitiin 05/17 lievänä mutta viimeisimmän raskauden aikana todettiin että on paikoin keskivaikea/vaikea. Nyt suoli on leikattu pois ja tilalla on j-pussi. Menossa on ensimmäinen raskaus pussin kanssa ja hirvittää todella paljon kun leikkauksesta on vasta 8 kk ja nyt on rv 8+.
 
Takaisin
Top