Mulla on ollut reilut 5-6 vuotta ongelmia vatsan kanssa, toistuvaa päivittäistä ripulointia, vatsakipuja yms. Minnekkään ei pysty lähtemään tai menemään kuin normaalit ihmiset, koska aina joutuu suunnittelemaan elämänsä ton vatsan takia. ts. ei voi syödä aamupalaa jos pitää käydä kaupassa päivän aikana, ei voi syödä koko päivänä jos illasta pitää lähteä jonnekkin.
Kaikki tutkimukset tehty ja syytä ei löytynyt, vaikka suolistossa mikroskooppisella tasolla havaittavissa olevaa tulehdusta, mutta kun kortisoni ei auttanut pitkäksi aikaa niin ei ole tulehdusta. 20-30mg annoksella vatsaa normaalisoituu viikoksi-kahdeksi kun annos on korkeampi, mutta kun annostus putoo alle 20mg päivässä niin oireet jatkuu samaa rataa kuin ennen. Ei hyötyä asacoleista, imodiumeista, kortisonista, triptylistä, visiblineistä, ei mistään apua tähän suolistoon. Siksi mua niin huvittaa lääkärin toteamus " lääketiede on tullut tiensä päähän, hyvää jatkoa imodiumin kanssa", kyllä kyllä jos siitä apua olisi. Lääkäri oli pohtinut myös kollageenikoliitin mahdollisuutta, mutta on hänen mielestään vanhempien naisten sairaus..
Eli sairautta ei ole, mutta oireet ovat.
Nyt raskausaikana pikkasen hellittänyt parin edellisen viikon aikana nuo oireet, mutta mihinkäs siitä pelosta pääsee, mikä takoo päässä aina kun jonnekkin on menossa, että entäs jos taas... Lääkärikin selitti että monesti raskaus helpottaa tällasta oireilua, mutta täräytin sille päin naamaa, että oireet tulee jatkumaan jopa pahempina sen jälkeen, hiljaisena se nyökkäili ja myönteli että niinhän se on.
Siksi sektiota tämän olemattoman sairauden takia vaadin, koska en halua olla itse loppuelämää vaipoissa, jos repeääkin pahasti tms.
