Taas huono äiti fiilis kun välillä jään miettimään miksi mulla ei ole kokoajan sellainen yltiöpäisen onnellinen ja rakastunut olo?! Siis tottakai mulle tulee joskus vauvaa katsoessa (varsinkin kun saan oikein leveän hymyn) tunne että sydän oikein pakahtuu, mutta mä jotenkin jo raskausaikana oletin että sitten äidiksi tullessa on jatkuvasti sellainen pää pilvilinnoissa olo. Näin ei kuitenkaan ole. Onko muilla tällaisia ajatuksia?