Alkuraskauden oireet

Niin ja nuista pahoinvointirannekkeista. Ostin ne jo viikolla 6 tai 7, mutta päivän käytön jälkeen alkoi oksentelut ja siitä lähtien jatkunut. Nyt ne rannekkeet on jossain vessanlaatikossa. Turha ostos ainakin minun kohdalla.
 
Cut-ting, mullakin rannekkeet toimi aluksi, mutta pahoinvoinnin lisääntyessä ne enää vaan pitää oksennuksen poissa mutta paha olo säilyy. Tänään luovutin ekaa kertaa ja jäin kotiin lepäämään. On vaan pakko :sad001
 
Voi kuinka kurjalta tuntuu teidän huonovointisuus :sad001 Vaikka itse siitä osuudesta taisin todella helpolla selvitäkin, niin lapsuuden oksentelupelon muistaen voin uskoa, että jatkuva oksentelu ja huonovointisuus vie varmasti mielen maihin.

Antzelina, myöhässä tulee tieto närästyslääkkeistä viime yötä varten, mutta Rennie, Galieve ja Omepratsol ovat ainakin turvallisia. Galievesta ei minulle ole sanottu neuvolasta, mutta jollekin toiselle oli sitä suositeltu. Auttaako sinulla maito, piimä tai mantelit?
 
Mulla oli yllättävän helppo aamu tällä kertaa. Mutta kas vain aamupala tuli ylös sitten vähän myöhemmin... :yuck:
Mä en itseasiassa oksenna kovin usein, saan pidettyä tahdonvoimalla nesteet sisällä, mutta se vellova olo on jo riittävän kamalaa. Ja kun ei tuo oksentaminen edes helpota.
 
Siinä vaiheessa kun tämä pahoinvointi on ohitse, niin sitten on kyllä :smiley-bounce005 pomppufiilis. Tuntuu, että en edes ole oma itseni. Ennen täynnä energiaa ja työmotivaatiota, nyt vain muisto siitä kaikesta. Nyt hoidan työt toki parhaani mukaan, mutta keskittyminen on ihan jotain muuta luokkaa ja päivät menee vain selviytyessä. Joka aamu mietin, että kunpa selviäisin tämän päivän. Vilkuilen töissä kelloa, että kauan täytyy yrittää pitää itsensä kasassa, yks asiakas tehty, kuus jäljellä, kaks tehty, viis jäljellä... Saikkupäiviä on nyt kuusi pahoinvoinnin takia tässä 1,5kk aikana. Viime viikolla olin kaksi päivää, kun mikään ei tuntunut pysyvän sisällä. Sairaanhoitaja sanoi, että matalalla kynnyksellä olla yhteydessä, jos olo ei helpota. Nyt kun tärkeintä on minun ja sikiön terveys. Vaikka edelleen koen omaavani vain tämän pahan olon, en ole täysin sisäistänyt, että oikeasti lasta odotellaan.
Missä on se hehku, mitä raskaana olevilla naisilla kerrotaan olevan? Ei ole nimittäin täällä näkynyt.
 
Mulle suositeltiin Galieveä. Se täti sitte taas sanoi, että Rennie ei oiskaan oikein hyvä raskausaikana, kun sisältää alumiinia :O Ekoissa raskauksissa käytin just sitä, kun sillon se oli ainoa mikä kävi :rolleyes:
 
Mut tuo Galieve on mulla tehonnut tosi hyvin, paljon paremmin kuin se Rennie, joten sillain se on mulle ihan sama onko se Rennie vieläkin ok vai ei :D
 
Raskauden hehku? Juu ei ole näkynyt täälläkään. Esikoisen aikana voin sanoa hehkuneeni. Nyt ei sinne päinkään.
Mä jäin suosiolla saikulle, vaikka kolauksen työmoraalini saikin. Mutta kun jouduin jättämään koko myymälän yksin pariinkin kertaan mennäkseni yökkimään vessaan... lääkäri mullekin sanoi, että ei ole mitään tolkkua väen väkisin pitää yllä freesiä naamaa kun oksettaa. Ja kun ei saa syötyä kunnolla niin voimat muutenkin vähän hukassa.
 
Azalea, ei Rennien pitäisi sisältää alumiinia. Gaviscon sen sijaan sisältää. Siksi se on luokiteltu vähän huonommaksi vaihtoehdoksi raskauden aikana. Näin minulle neuvolasta sanottiin, jostain lääkekirjasta se niitä tietoja katsoi.
 
Juu en mä sitä oo mitenkään selvitellyt, innoissani vaan heti kokeilin tota Galieveä, kun se Rennie kerta on ollut teholtaan niin olematonta ja olin siinä uskossa edellisten raskauksien jäljiltä, ettei mikään muu kuin Rennie käy... Turhaan oon niin kauan kärvistellyt :rolleyes:
 
Gavisconeen sain kyllä neuvolääkäriltä kakkosta odottaessa reseptin, mut taisin jopa kaks kertaa sitä ottaa ja totesin, että siitä oli enemmän harmia kuin hyötyä; maku oli niin karmea, että oksu meinas lentää eikä närästykselle tapahtunut mitään :rolleyes:
 
Kiitos vastauksista! Ens yönä jos vielä närästää niin ehkä kokeile ensin maitoa ja sit jotain muuta. Gavisconia ois ainakin töissä ehkä jopa rennietä. Toivottavasti ei tarvii ottaa.
Muutamilla on kova pahoinvointi pahoittelut siitä. En osaa kuvitellakkaan minkälaiset olot teillä on. Alussa oli itellä viikon huonoa oloa ilman oksentamista ja sanoin miehelle että ei enää ikinä raskaaksi! Mutta sen jälkeen ei mitään. Ajoittain saattaa olla tunnin tai kahen pahoinvointi kohtaus mutta sitten ei taas mitään. Ootte kyllä aika supernaisia! :) Ite en varmaan kestäis usean viikon pahaaoloa ja oksentamista! Tsemppiä, palkinto on kuitenkin suuri! ♡
 
Mullakaan ei kyllä pahoinvointirannekkeista ole ollut apua, ystävä niitä suositteli, kun sillä oli auttanut. Oon silti niitäkin pitänyt, kun oon kokeillut, onko väärällä kohdalla. Vai oisko enemmän psyykkistä, kun en oikein uskonut niiden tehoon alunperinkään :wink Mutta mulla vähemmän niitä päiviä,että koko ajan olisi huono-olo. Illat on pahimpia, mikä sinänsä hyvä, että töihin on pystynyt menemään. Muutamana aamuna vain on täytynyt Yökkäillä. Illat onkin sitten toinen juttu. Mutta toivottavasti kuulun niihin, joilla tässä vaiheessa ollaan jo pikku hiljaa voiton puolella, pääsis nauttimaan raskaudesta täysin siemauksin :)
 
Taas yks päivä selvitty, ensimmäisen aterian tälle päivää söin puoli tuntia sitten. Kolmeen saakka ei pysyny mikään sisällä, sen jälkeen imeskelin ufo-karkkeja, jotka helpotti oloa. Ei ole verenpaineen kanssa ongelmaa, niin uskallan syödä värikkäiden ufojen lisäksi niitä mustia. Neuvolatädin mukaan: syö sitä, mitä tekee mieli ja mikä helpottaa oloa. Ja ahh, niin teen! Töissä oli pitkä päivä, mutta I did it. Olo on ihan naatti, mutta enää kaksi työpäivää tälle viikolle!
Tänään ei ollut Galievesta apua, sen käytöstä huolimatta kaikki tuli pihalle ja paineen tunne ruokatorvessa kiusasi pitkälle päivää.
Aamulla kun avaa jääkaapin oven, niin mieleen tulee ensimmäisenä, että mitä tänään oksennettaisiin? Sen takia välttelen ruokia, jotka ois rakenteeltaan "vaikeita" oksentaa. Koitan pureskella kaiken mahollisimman pieneksi jo suussa, etten nielasis liian isoja palasia.
Tsemppiä muillekki! Se lohduttaa, että on muitaki, jotka kärsii samasta vaivasta. Vaikka en toivois tätä kellekkään, en varsinkaan ensimmäistä muksua odottavalle - kun tämä raskausaika on muutenkin uutta ja ihmeellistä.
 
Voi että Cut-ting kun oot kovilla. Se on kyllä totta, että ensiraskaus on niin outo paikka kaiken kaikkiaan, että sen soisi olevan helpompi oireiltaan! Sitten seuraavassa raskaudessa ei enää joka vatsan nipistystä ja tissisärkyä ihmettele ja säikähdä, niin olisi paremmin voimavaroja (siis henkisiä) vaikka voida pahoin… No mene ja tiedä… Mutta nyt tuntuu, että ei tule selviämään kaikesta, eli mieliala menee toivottoman puolelle.. Joskin itselläni on nyt jo huomattavasti helpottanut verrattuna viikon takaiseen vaikka. Pahoinvointi ei oo poissa mutta se ei oo ihan kokoaikaista ja oon pystynyt syömään siitä huolimatta...
 
Cut-ting, sama täällä... hmmm, mikähän ois semmonen helppo oksentaa :D tai ettei "maistu" aivan hirveeltä. Jotain tosi neutraalia siis koitan syödä, jätski ja yogurtit on ihan jees.

Olin ihan satavarma, et pahoinvointi helpottaa rv 10 kohdalla, mut toistaseksi ollu vaan toiveajattelua. Onni onnettomuudessa on se, et kuitenkin pystyy syömään! Vaikka eihän tää oksentelu hyväksi oo, varsinkaan mun hampaille!

Jaksamista meille pahoinvoiville, kyllä se täst vielä iloksi muuttuu :) Tänään siis 11+4.
 
Lääkäri totes mulle, että monilla pahoinvointihelpottaa viimeistään viikolla 12, tai sitten ei. Eli miten vain voi vielä käydä. Tiedän myös monia, joilla pahoinvointi on kadonnut muutamaksi viikoksi ja sitten palannut. Plääh.

Miten sä Cut-ting oot oikeasti töissä, etkä sairaslomalla???

Ja täällä kans mietitään, että mikä tulis helposti ylös jos on tullakseen. Eilen oli yllättävän helppo aamu, niin menin syömään korppuja. Niiden ylöstulo ei muuten ollut sitten yhtään kivaa :yuck:
 
Terkkari lohdutteli mua kanssa eilen että pian helpottaa (yleensä), nyt 10+3. Toivon todellakin että voiton puolella ollaan tässä pahoinvointi asiassa. En olis ikinä voinut kuvitella et tää on näin kuluttavaa ja uuvuttavaa voida pahoin koko päivän! On niin huono omatunto nyt tästä kahden päivän sairaslomastakin. Tiedän, että työnantajat varmasti taas antavat ensi viikolla rivien välistä ymmärtää ettei näin "helposti" pitäisi saikkua ottaa :sad001
 
ONNEKSI mulla on ymmärtäväinen esimies... mä olen ollut nyt 5päivää sairaslomalla ja jatkuu tämä pätkä vielä tuonne sunnuntaihin asti. Sitten katotaan tilanne uudelleen. Mua sitten kismittää työelämässä se asenne, jota monet kohtaa. Ihan kuin sitä tahallaan ottaisi sairaslomaa!
Mun esimies on nainen, jolla on itsellään lapsia ja hän on jopa joutunut kaksoset hautaamaan, joten todellakin on perspektiiviä asioihin. Entisessä työpaikassa, kun odotin esikoista, mun esimies oli mies. Jolla ei ollut lapsia. Ja voi sitä napatusta kun jouduin sairaslomalle (siis ihan sairaalaan asti, ettei edes "vaan" pahoinvointia).
 
  • Tykkään
Reaktiot: Pii
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top