Onnea plussasta uusille ja tervetuloa helmikuisiin! ❤
Alkufiilistelyt
- Ketjun aloittaja mustikka123
- Aloituspäivämäärä
Voi ei! Paljon tsemppiä ja toivotaan, että tämä raskaus sujuu hyvin! ❤ Saako kysyä, oliko sulla mitään vuotoja tai kipuja noissa kkm vai todettiinko ultralla?
Uusille onnea ja tervetuloa!
Mulla tänään olis kp2, viikko sitten maailma muuttui haaleiden viivojen myötä. Vahvistuivat aika välittömästi jo parissa päivässä ja tänään piirtyi viiva kirkkaana ja ennen kontrolliviivaa
Tänään jo viidennellä viikolla, 4+2. Varhaisultra meillä on yksityiselle tulossa 7+3 viikolla.
Mulla tänään olis kp2, viikko sitten maailma muuttui haaleiden viivojen myötä. Vahvistuivat aika välittömästi jo parissa päivässä ja tänään piirtyi viiva kirkkaana ja ennen kontrolliviivaa
Tänään jo viidennellä viikolla, 4+2. Varhaisultra meillä on yksityiselle tulossa 7+3 viikolla.
Liitteet
Kiitos❤ Oli rusehtavaa vuotoa ja raskausoireet hävisivät ja sitten alkoi tulemaan kirkasta verta ja hyytymiä. Kävin molemmat kerrat vielä ultraamassa että kaikki oli tullut pois. Lääkäri on vaan sanonut että on ollut vain huono onni tai sitten ikä (34v!) vaikuttaa jo..
Minäkin varovaisesti liityn joukkoon, viime torstaina sain selkeän plussan testiin ja nyt jännitän et vahvistuuhan viiva. Meille on tulossa toinen, esikoinen on 1/17. Meillä takana pitkä sekundäärinen lapsettomuus ja 1.5v yritetty ilman tulosta ja nyt yhtäkkiä tärppäsi, toivottavasti pysyy matkassa 
oltiin jo menossa lapsettomuushoitoihin, mut luomuna plussasin
oltiin jo menossa lapsettomuushoitoihin, mut luomuna plussasin
Onnea uusille plussaajille! 
Täällä onneksi tulee jo vahvaa viivaa... Miehellä menee muhun jo hermo (mitenhän se aikoo jaksaa mua seuraavat 9kk?), kun testailen monta kertaa päivässä ja stressaan sitä että tummeneeko viiva. Miehen sanoin "ne on jotain alle euron liuskoja kiinasta eikä tarkkoja mittalaitteita, niissä on ihan varmasti heittoa siinä viivan tummuudessa". Ja tottahan se on. En vaan jostain syystä voi uskoa että olisin raskaana, että se olisi totta. Pelkään että se viiva vain häviää.
Ja oon kyllä ollut aika rasittava noin muutenkin. Pinna on kireällä, nukun kevyesti ja herään aina tosi aikaisin pissahätään (tai sit ihan vaan siihen ylivirittyneisyyteen mitä tää jännitys aiheuttaa). Toivon kyllä tosiaan itekin, että tää ei oo tällaista stressaamista seuraavat yhdeksän kuukautta. No ehkä sitä varhaisultran jälkeen uskoo jo olevansa raskaana. Varasin sen nyt sit yksityiselle 8.7., eli sillon olis 7+2.
Täällä onneksi tulee jo vahvaa viivaa... Miehellä menee muhun jo hermo (mitenhän se aikoo jaksaa mua seuraavat 9kk?), kun testailen monta kertaa päivässä ja stressaan sitä että tummeneeko viiva. Miehen sanoin "ne on jotain alle euron liuskoja kiinasta eikä tarkkoja mittalaitteita, niissä on ihan varmasti heittoa siinä viivan tummuudessa". Ja tottahan se on. En vaan jostain syystä voi uskoa että olisin raskaana, että se olisi totta. Pelkään että se viiva vain häviää.
Ja oon kyllä ollut aika rasittava noin muutenkin. Pinna on kireällä, nukun kevyesti ja herään aina tosi aikaisin pissahätään (tai sit ihan vaan siihen ylivirittyneisyyteen mitä tää jännitys aiheuttaa). Toivon kyllä tosiaan itekin, että tää ei oo tällaista stressaamista seuraavat yhdeksän kuukautta. No ehkä sitä varhaisultran jälkeen uskoo jo olevansa raskaana. Varasin sen nyt sit yksityiselle 8.7., eli sillon olis 7+2.
TsemppiäOnnea uusille plussaajille!
Täällä onneksi tulee jo vahvaa viivaa... Miehellä menee muhun jo hermo (mitenhän se aikoo jaksaa mua seuraavat 9kk?), kun testailen monta kertaa päivässä ja stressaan sitä että tummeneeko viiva. Miehen sanoin "ne on jotain alle euron liuskoja kiinasta eikä tarkkoja mittalaitteita, niissä on ihan varmasti heittoa siinä viivan tummuudessa". Ja tottahan se on. En vaan jostain syystä voi uskoa että olisin raskaana, että se olisi totta. Pelkään että se viiva vain häviää.
Ja oon kyllä ollut aika rasittava noin muutenkin. Pinna on kireällä, nukun kevyesti ja herään aina tosi aikaisin pissahätään (tai sit ihan vaan siihen ylivirittyneisyyteen mitä tää jännitys aiheuttaa). Toivon kyllä tosiaan itekin, että tää ei oo tällaista stressaamista seuraavat yhdeksän kuukautta. No ehkä sitä varhaisultran jälkeen uskoo jo olevansa raskaana. Varasin sen nyt sit yksityiselle 8.7., eli sillon olis 7+2.
tuo on raskasta kun ei osaa nauttia hetkestä ja lopettaa stressaamista. mulla kaikki raskausajat on ollu yhtä stressaamista ja pelkäämistä. Toivoisin niin että osais kääntää ajatusmaailman niin että nauttii siitä hetkestä eikä murehdi etukäteen kaikkea mitä voi tapahtua. Suree vasta sitten jos siihen on aihetta. Hetkeksi se aina onnistuu mutta sitten alkaa sama murehtiminen aina uudelleen. Ensin pelkää keskenmenoa, tuulimunaa, kohdunulkoista, sitten myöhemmin kohtukuolemaa ja mitä kaikkea vielä. Ultrista aina saanut hetkellisen helpotuksen, mutta nopeasti sitä taas palaa samaan. Pointtina nyt ehkä tässä että apukeinoja ei oikein ole tuohon stressaamisen helpottamiseen antaa mutta sympatiaa ainakin löytyy
ei auta kun mennä päivä kerrallaan ja toivoa että kaikki menee hyvin loppuun asti.
Mun mielestä tuossa stressaamisessa kaikkein kamalin on se vaihe, kun vauva on just syntynyt ja on ekaa kertaa alttiina kaikille ulkomaailman vaaroille flunssapöpöistä lähtien, ja siinä vaiheessa miettii, miksi ihmeessä käytti raskausaikainsa kaiken yllä mainitun stressaamiseen, kun vauva oli hyvässä turvassa masussa.
Mä oon koittanut kans testailla useampana päivänä, mut tuntuu et testien viiva ei vahvistu. Ei se nyt onneksi oo himmentynytkään et pysynyt lähinnä samana. Vähän tietenkin huolettaa, mut huomenna ajattelin tehdä digin ja katsoa mitä se sanoo.
Tsemppiä
Pointtina nyt ehkä tässä että apukeinoja ei oikein ole tuohon stressaamisen helpottamiseen antaa mutta sympatiaa ainakin löytyy
Sulla on isoja pelkoja
voisitko harkita että menisit jonnekin psykologille/vauva terapeutille puhumaan ajatuksistasi, jos saisit helpotusta oloosi? Odotusaika olisi varmasti helpompaa. en tiedä mistä päin olet, mutta uskon että jotain kautta varmasti voi saada apua.
Tsemppiä
Pointtina nyt ehkä tässä että apukeinoja ei oikein ole tuohon stressaamisen helpottamiseen antaa mutta sympatiaa ainakin löytyy
Kiitos, sympatiat sinulle myös!
Mä todella toivon, että pystyisin rentoutumaan ja nauttimaan raskaudesta, mutta pelkään itseni tuntien, että tulen myös stressaamaan vielä pajon monenlaisista asioista. Pitää ehkä yrittää jotain mindfullnessia harrastaa.Tuo Muumimukin idea jollekin juttelemisesta ei ole myöskään yhtään huono. Itse ajattelen, että sitten ekalla neuvolakäynnillä jos vielä tuntuu että kaikenlaiset asiat huolettaa, niin aion kyllä puhua siitä. Nehän osaa siellä sitten arvioida ja ohjata eteenpäin, jos on tarvetta.
Muokattu viimeksi:
Olen tehnyt pitkään sairaanhoitajan sekä kirkon perhetyötä, ja voin todella suositella että tällaisista peloista tosiaan puhuu neuvolassa/muualla, sillä on ihan jo vauvan etu jos äidin pelkoa ja stressiä saadaan lievennettyä.
Monet peloista on toki ymmärrettävissä ja hyvin tavallisia odottavilla äideillä, mutta jotenkin olisi hyvä saada oma mieli rauhoitettua ja rakennettua luottamusta että asiat sujuvat hyvin. Ja jos eivät suju, niin siitäkin selvitään, mutta sen aika on vasta sitten jos jotain tapahtuu. Tänään olen raskaana ja onnellinen ja helpottunut siitä!
Monet peloista on toki ymmärrettävissä ja hyvin tavallisia odottavilla äideillä, mutta jotenkin olisi hyvä saada oma mieli rauhoitettua ja rakennettua luottamusta että asiat sujuvat hyvin. Ja jos eivät suju, niin siitäkin selvitään, mutta sen aika on vasta sitten jos jotain tapahtuu. Tänään olen raskaana ja onnellinen ja helpottunut siitä!
Ihanasti sanottu! ❤ Niinhän se on. Mauno Koiviston sanoin "ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin". :)
Ajattelin juuri tuota myös siinä yhteydessä! Pelot ja stressi on tooosi inhimillistä ja ymmärrettävää, mutta kannattaa tehdä töitä sen eteen että ei anna niiden pilata raskausaikaa.
Juurikin tuo ajatusmaailma pitäisi yrittää saavuttaa 
neuvolassa olen kyllä aina puhunut näistä peloista ja sieltä saanut hyvin ymmärrystä. Oon tähän asti kuitenkin saanut ne omat ajatukset hallintaan eikä elämä toki pakkomielteisesti niiden pelkojen ympärillä pyöri, mikä voisi pahimmassa tapauksessa käydäkin. Se on kuitenkin hyvä tietää että keskusteluapua on saatavilla mikäli se ahdistus liian suureksi pelkojen kanssa kasvaisi.
neuvolassa olen kyllä aina puhunut näistä peloista ja sieltä saanut hyvin ymmärrystä. Oon tähän asti kuitenkin saanut ne omat ajatukset hallintaan eikä elämä toki pakkomielteisesti niiden pelkojen ympärillä pyöri, mikä voisi pahimmassa tapauksessa käydäkin. Se on kuitenkin hyvä tietää että keskusteluapua on saatavilla mikäli se ahdistus liian suureksi pelkojen kanssa kasvaisi.
Heipä hei, varovaisesti liityn mukaan keskusteluun 
tänään plussasin haalean plussan apteekin herkällä testillä, kun kuukautiset pari päivää myöhässä. Digiviikkotestin teen huomenna tai ylihuomenna 
laskettu aika olisi 21.2. Aika hämmentävä tunne, yk1 tärppäsi, en tajua miten voi olla totta. Esikoinen meillä täytti vasta vuoden. Alunperin en ollut ollenkaan ajatellut näin pientä ikäeroa 
Mutta puhuttiin miehen kanssa ja koska molemmilla on jo ikääkin, ei haluttu enempää odottaakaan jos olisi vaikka sattunut kestämään kauemmin yritys. No eipä kestänyt 
Ei oikein tiedä vielä mitä tästä ajattelis :angelic:
tänään plussasin haalean plussan apteekin herkällä testillä, kun kuukautiset pari päivää myöhässä. Digiviikkotestin teen huomenna tai ylihuomenna laskettu aika olisi 21.2. Aika hämmentävä tunne, yk1 tärppäsi, en tajua miten voi olla totta. Esikoinen meillä täytti vasta vuoden. Alunperin en ollut ollenkaan ajatellut näin pientä ikäeroa Mutta puhuttiin miehen kanssa ja koska molemmilla on jo ikääkin, ei haluttu enempää odottaakaan jos olisi vaikka sattunut kestämään kauemmin yritys. No eipä kestänyt Ei oikein tiedä vielä mitä tästä ajattelis :angelic: