Ajatuksia synnytyksestä

Jos saan synnyttää alateitse niin toivon että

- Ensinnäkin istukka on riittävän etäällä kohdunsuusta ettei tarvitse pelätä istukan ennen aikaista irtoamista synnytyksen aikana.
- Ensimmäisestä oppineena että jos ei lapsi ala laskeutumaan niin katetrointia (täysi rakko hidasti laskeutumista ensimmäisellä kertaa.)

Noin muutoin koitan elää siinä hetkessä, rentoutua, hengittää ja antaa asian tapahtua. Lääkitystä otan tarpeen mukaan. Mielestäni on turha päättää tai suunnitella etukäteen liian tarkkaan, helposti tulee pettyneeksi itseensä (jos vaikka sitten ottaakin kivun lievitystä tms) tai koko synnytykseen kun ei menekkään käsikirjoituksen mukaan.
Tietty sellaiset erityisen tärkeät/ itselle kriittiset asiat on hyvä miettiä etukäteen mutta varsinaista käsikirjoitusta ei synnytyksestä voi tehdä.

Sektio olisi jostain syystä suuri pettymys. Jos se tulee eteen niin sitten täytyy asennoitua siihen, miettiä miten siitä saa itselle sellaisen hyvän kokemuksen.

Noin muuta synnytykseen liittyvää säätöä on tietty lapsen järjestäminen hoitoon (ja mikä aika päivästä), eläinten ruokinta (meillä tuotantoeläimiä, täytyy löytää varamies miehelle siksi aikaa kun ollaan synnyttämässä ja laitoksella),kuin nopea toinen kerta on jne.

Kaiken kaikkiaan haluaisin olla synnytyksessä rauhallinen ja rento ja antaa asioiden tapahtua omalla painollaan ilman että yrittää hallita tilannetta. Jostain syystä on vahva tunne että kaikki menee hyvin, lapsen hoitoon viemisineen kaikkineen.

Nyt aamupäikkäreille.
 
Meinaatteko pakata jotain syötävää synnytykseen? Sattuneesta syystä nämä asiat pyörii mielessä ;D mietin että mitähän pakkaisi itselleen ja miehelle mukaan..
 
Nytkin oli onneksi suklaalevy mukana, mutta kokis jäi kotiin :D suklaalevystä söin jopa hurjat kuusi palaa :D mutta ihana oli kun oli mukana. Mulle ei meinaa noi sairaalan ruoat upota muuten kun väkisin, nii täytyy olla vähän jotain herkkua mukana :wink
 
Sinä aikana, kun itse sielä Hyvinkäällä ruokailin, oli ruoka yllättävän hyvää! Ja mun onnekseni ei ollut kertaakaan possua, koska siihen en koske. Mutta hedelmiä pitää kyllä ottaa, kun ei sielä meinaa oikein mitään tuoretta saada! :O Ja melkeen vois omat maidotkin ottaa, jos kehtais. :D Tottunut juomaan paljon rasvatonta maitoa...

Anoppi suostui meille elukkavahdiksi sairaala-ajaksi, jos synnytys on helmikuun aikana. :) Hän on silloin täälläpäin käymässä sieltä Pohjanmaalta. Tosi kiva homma! Sitten voidaan ottaa huoletta perhehuone. :) Nyt vaan sitten pitää saada Hipsu ulos ennen sitä maaliskuuta. :DD
 
No täällä on kyllä hedelmiä tarjolla koko päivä "iltapalakeittiössä" niitä saa syödä ihan niin paljon kun haluaa. Mä olen kai niin ronkeli, että monet ruoat tökkii.. Ja keittoja mitä siellä on ollut, on joka kerta perunat ollut puoli raakoja ja oksennus siitä tulee.. Mutta mä tosiaan olen niin epäluuloinen ja ronkeli tuon laitosruoan suhteen :D
 
Hyvinkäällä ainakin kirurgisella ei sieltä iltapalakeittiöstäkään saanut ikinä muuta kun viiliä ja jogurttia. Ei siinä, tykkään kyllä niistäkin, mutta kun olen tottunut syömään paljon tuoreita hedelmiä ja vihanneksia ja sit yhtäkkiä annetaankin vaan joku puol desiä lantturaastetta! O____o
 
Saa tuol iltapalal leipääkin. Ruokien koot oli kyl aika pieniä, et olin koko ajan nälissäni ja kahteen kertaan oli oikeasti niin hirveän makusta ruokaa et vaik olikin karsee nälkä, en pystynyt syömään ruokia.
Hyvinkään keittiöst löyty myös pieni jääkaappi, mist pysty extrana hakee valmiix tehtyjä leipiä, jogurttia ja viiliä. Sinne pystyi myös laittaa omia ruokia, eivätkä lähteneet kävelemään, joten homma toimi hyvin.
Ehkä jotain hedelmiä voisin ottaa messiin, mandariinei, omenoit ja sellainen valmis salaattibägi, koska näit siel ei oikein saanut :sad001 ja päiväkahvit oli poistettu.
+ oli aamuisin mehukeitot ja omena ja aplarimehu. :)
 
Juu, on täällä iltapalalla kanssa leipää ja jugurttia, viiliä ja muroja, itse saa tehdä iltapalaa. Aamupala on ainakin mulle ihan reilu, puuro, leipä ja jugurtti :D tänään olin ihan ähkyssä kun kaiken sen söin :D salaattien laatua mä ihmettelen kyllä tuolla meitin sairaalassa, joka kerta sen näköistä, että on tehty kolme päivää sitten.. Jälkiruoat ja leipä on onneksi aina syötävää :wink
 
En mä muista mitään leipiä, kun oon niin nirso niiden suhteen, etten syö leipää juuri koskaan... :P
 
Mun äiti (on sairaalassa töissä) antoi sellasen vinkin, että kannattaa pyytää runsaskuituinen ruokavalio. Kokeilin pyytää, kun jouluna osastolla olin. Silloin saa aina esim. keitonkin kanssa tuoretta salaattia. Toimi ainakin mulla.
 
Joka toinen hetki onnistun jo ajattelemaan, että kyllä siitä selviää ja joka toinen hetki taas panikoin, että ei vielä, tarvitsen lisää aikaa! :grin Enää kuukausi LA:han.. Nyt tosin alkaa olla jo niin paksu olo, että kovin paljoa ei enää jaksa turvotakaan kuitenkaan. :rolleyes:
 
Itselle on hieman iskenyt paniikki, että mitä jos tässä nyt joutuukin insuliinille tai lääkitykselle, jolloin käynnistys tehdään huomattavasti herkemmin... :sad001 Ajattelin huomenna kyllä polilla sanoa, että ajatus käynnistyksestä on ihan kamala!
 
En edes ollut jotenkin tajunnut ajatella asiaa ennen, tai pelännyt käynnistystä. Nyt kun/jos siitä tuleekin yhtäkkiä paljon todennököisempää, niin asiaa ajatellessa välillä itku tulee. :sad001
 
Mulla käynnistys ei ainakaan ollut ensimmäisessä kamalaa :) en tosin oksitosiinia tarvinnut. Mulle laitettiin yksi pilleri emättimeen ja toinen suun kautta ja koko synnytys kesti 7 ja puoli tuntia ja meni tosi hyvin :) eli ei sitä käynnistystä kannata aina välttämättä pitää ihan kamalana, voi siitä olla positiivisiakin kokemuksia..
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top