Ahdistaako joku asia?

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Rosita
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Anonyymisti tuo asia ei kyllä etene... Tuntuuko aihe jotenkin nololta? "Pelottaako" miten asiaan suhtaudutaan? Kun juurikin tuollaisia tilanteita varten neuvolakin on olemassa. Heidän tehtävänä on toki seurata lasten kasvua, mutta myös tukea vanhemmuutta ja auttaa ajoissa mahdollisissa ongelmissa. Mutta kyllähän muitakin reittejä voi apua hakea, mutta niinkuin Lilly kirjoitti, niin neuvolasta varmasti tartutaan tilanteeseen nopeiten. Juuri ystävän kanssa samanlaista tilannetta myötäelän ja hän on saanut hyvin apua neuvolan kautta. Ovat nyt olleet perheterapiassa alkuselvittelyssä ja saavat perhetyöntekijän apua hetkeksi ja äiti jatkaa aktiivisen hoidon piirissä.
Ja tiedän, että sivusta on aina helppo huudella, mutta kannustan palaamaan neuvolan kanssa asiaan.
Ja jos sinusta on vaikea aloittaa keskustelua kasvotusten, onnistuisiko puhelimitse? Kirjottamalla?
Edellä mainitseman ystäväni äiti soitti (siis tyttärensä luvalla) neuvolaan...
Toivottavasti saatte tilanteeseen onnistuneen ratkaisun.. Kaikkea hyvää -paljolti!
 
Vaikka asia tuntuu todella nololta se on silti normaalia!!
Minä sanon, että täytyy ottaa asia puheeksi ja pyytää apua, jottei tilanne pahennu ja leviä käsiin. Toki sitä nyt voi sanoa, että en ikinä tekis mitään esim. lapselle jne. mutta ei sitä koskaan tiedä, jos masennus pahenee. Anteeksi nyt vain, mutta lapsen etuja ajatellen nolotkin asiat on nostettava pöydälle.
 
Niin se on ettei kukaan muu sitä kissanhäntää nosta ellei kissa itse. Paraneminen lähtee loppupeleissä omasta tahdosta,jos ei itse halua parantua niin ei voi kukaan auttaakaan. Voithan soittaa nimettömänä vaikka johonkin auttavaan puhelinpäivystykseen,mutta tulet kuulemaan sieltä saman minkä täältäkin,kannattaa ottaa asia esille neuvolassa. Ja tuo on niin yleistä ettei sitä tarvitse missään nimessä hävetä! Lapsesi ja oman etusi vuoksi kannattaa todellakin uskaltaa pyytää apua,se ei ole heikkouden merkki vaan päinvastoin vahvan ihmisen joka pystyy ääneen sanomaan et me tarvitaan nyt apua :oops:
 
Ei tämä nolota tai mitään, mut en pysty ääneen puhumaan.. Haluan apua, kun itsellä on niin vaikea olla.. Löysin viime yönä puhelinnumeron, joka on 24h auki, se on neuvonta ja kriisitilanteisiin. Ajattelin sinne soittaa, sieltä varmasti osaavat neuvoa ja laittaa asiaa eteenpäin.. Keräilen parhaillaan voimia, että pystyn asian sanomaan selvästi, etten rupeis itkee niin ettei mitään selvää saa.. Tämän tilanteen takia en pysty nykyään sanomaan negatiivisia tunteita ääneen, koska tunteet on patoutunut mun sisälle ja sit väkisinkin sanoessa ääneen tulee itku, toinen ongelma on että en tiedä miten asian sanoa, tai siis tuntuu että se lause mikä päässä pyörii niin en osaa sitä sanoa, aivan kuin en osais puhua..
 
Neuvolaan voit myös viedä mennessäsi kirjeen, johon olet kirjoittanut tunteesi, ajatuksesi ja tilanteesi. Kirjettä voit rauhassa kotona kirjoittaa ja tunteenpurkauksesi saattaa olla hallitumpi kun kipeimmät on hoitaja ensin lukenut paperilta.
 
Pakko nyt kertoa tässä vähän omaa tarinaa. Nuo Odottaja97:n tuntemukset on koettu täälläkin.

Koko talven niitten kanssa kitkuttelin, enkä pystynyt puhumaan kellekkään muulle kuin miehelle. Mies ei oikein tajunnu tilanteen vakavuutta, eikä tienny miten suhtautua asiaan. Ajattelin, että avoimena ihmisenä puhuisin jollekkin kaverilleni. Mutta eipä se vaan niin menny. Neuvolassakin osasin aina olla hymy huulilla, ehkä käynnit sattu just niille paremmille päiville.

Tarpeeks kauan kun olin tuossa ahistus ja stressitilassa, sano kroppa sopimuksen irti. Oltiin neuvolassa kaksin lapsen kanssa ja tuli kamala heikotuskohtaus siellä. Lykkäsin lapsen terkan syliin, romahdin lattialle ja aloin itkemään. Jälkeenpäin ajateltuna oli hemmetin hyvä, että noin kävi. Se oli varmasti tarkotettu niin!

Oon saanu hyvää apua ja paljon. Mulla diagnosoitiin synnytyksen jälkeinen masennus ja nyt sen alkaa itekkin jo pikkuhiljaa hyväksyä. Oon käyny psykologilla, saanu mielialalääkityksen jota on onneks jo voitu vähentää, apua kotipalvelusta arkeen ja oon mukana myös neuvolan vertaistukiryhmässä. Oon ottanu kaiken avun vastaan neuvolan kautta, mieheltä, muulta perheeltä ja ystäviltä, niiden avulla elämä alkaa taas hymyillä ja jaksan normaaleja asioita.

Vaikeinta on ollu hyväksyä, että miks just mulle kävi näin?!? En oo ollu koskaan ennen masentunu, lapsi oli toivottu ja kaiken pitäis olla paremmin ku hyvin. Mies on maailman ihanin ja auttaa lapsen kanssa. Ne hormonit vaan teki tepposet. Onneks tästä sairaudesta voi parantua ja se onkin mulla jo hyvällä mallilla. Toki huonojakin päiviä on, mutta niistäkin selviää kun on tuo ihana pieni päivänsäde elämässä! ☺️

Paljon tsemppiä Odottaja97. Hae apua. Sitä on kyllä tarjolla. Kaikki menee vielä hyvin ja elämä alkaa näyttää valosammalta! Olet pienen lapsen äiti ja hän tarvitsee sinua. On tärkeää että huolehdit itsestäsi! ❤️
 
Missä päin asutkaan? Ainakin täällä meillä voi netistä itse varata ajan psykiatriselle sairaanhoitajalle, ilman mitään lähetettä. Sitä olin itse miettinyt silloin, mutten saanut vielä aikaiseksi varattua aikaa.
Googlaa, josko omasta kotikaupungistasi löytyisi sellainen palvelu.
 
Täytyy sanoo että täällä on ollu vähän samanlaista, ei kuitenkaa noin pahana. Alakuloisuutta pojan syntymästä asti. Kesällä juteltiin neuvolassa asiasta, ei ollu oma th vaan sijainen. Olis pitäny psykiatriselle sairaanhoitajalle soitella ite aikaa, ois joutunu ajelee vähän kauemmas kun oli kesä ja lomat ja kaikki kiinni, jäi soittamatta. Perheneuvontaan vaimikäsenytoli ei mies suostunu. Yritän pärjätä, on hyviä päiviä ja on huonoja päiviä, jos pahemmaks menee otan asian taas puheeks neuvolassa. Tuollanen nettiajanvaraus ois ollu ainakii miun tapauksessa hyvä.
 
Tuikkis pohjois-savossa asun. Netistä etinkin tietoo, täällä on ainoastaan semmonen keskus minne voi hakeutua ilman lähetettä ja sit toi neuvonta puhelin. Tai niin mä ainakin ymmärsin niistä epäselvistä sivuista.
 
Minkä hel...takia ihmisten pitää ilmoittaa: "mä tunnen kaksoset", "mun serkku on kaksonen", "olen kaksonen". Oikeasti. Ei minua kiinnosta. Puhu vaikka niistä muista vauvoista, varmasti suvussasi on niitä vauvojakin eikä vaan kaksosia. Joku tykkää tästä, joku turtuu, minä en tajua. Toinen mikä ärsyttää on ne saatanan monikkovanhemmat jotka on niin vitun KAKSOSTENvanhempia. VIt..aa koko sana. "Kun nää mun kaksoset on saakelin hyviä...."..Minulla on kaksi samanikäistä lasta. Siinä se.
 
Voi luoja!!
Miten voi yks appiukko vituttaa!!
Miehen isä soitti illalla miehelleni ja sanoi olleensa pettynyt saamaansa synttärikutsukorttiin.
Kutsussa ei ollut vikaa, mutta kuoressa oli lukenut hänen ja uuden vaimonsa yhteinen sukunimi ja osoite. Olisi kuulemma pitänyt lukea Pappa "sukunimi". No jos tollee ois lukenu, niin sit ois tää uus eukko vetäny herneen nenään, kun häntä ei kutsuttu!!

Oli miehelleni sanonu, että noin vähän arvostatte häntä. Oli kysynyt oltiinko yhdessä tehty kortit, johon heikki sano et yhessä visioitiin. appiukko oli sanonu et ei kyllä usko. Vähänniiku et ei poikansa ois tommosta virhettä tehny, kaikki pahan alku on mussa!! Ei vittu mikä äijä!
Sit kun kuuntelin sitä puheluu et nyt selkeesti puhutaa musta paskaa niin sanoin et anna tänne ja et puhuis suoraa mulle. Niin appiukko oli sanonu, et hän puhuu kasvotusten minun kanssa. Odotan kyllä innolla sinne menoa! mieheni sano et se appiukko on maailmanmestari tappelemaan, mut nyt se saa kyllä hyvän kilpailija. Oon niin paljon sen kaikkee paskaa nielly, kun se puhuu paskaa minun isästäni jne. ilman et ees tuntee sitä, ja vielä puhuu alisan kuulle. Hän on nähnyt isäni ristiäisissä. Okei kuullut tieety juttua, koska mieheni on isälläni ollut töissä 9 vuotta.
Ei alisa viel ymmärrä, mut ei tarvii puhuu yhtää mitää nyt eikä myöhemmin. Ja tommonen naurettava juttu. Iskälle soitin ja avauduin koko hommasta niin se sano että toisaalta toista vituttaa enemmän jos on vaan ihan hiljaa, mutta joskus on stoppi laitettava moiselle. Sanoi luottavansa siihen mitä teen. Mummoni sanoi että nielaise 3 kertaa ennenkuin astut kynnyksen yli, mutta älä anna sen ukon silmille hyppiä! Kyllä nyt sohas ampiaispesää lopullisesti!!!!
 
No ompa naurettava syy alkaa riitaa haastamaan! Appiukoista puheenollen,niin ei se meikäläisenkään appiukko ihan helppo tapaus oo. Alkoi jo kun saatiin nykyisen mieheni kanssa eka yhteinen lapsi ja hän(appiukko) on vahvasti helluntalainen ja hänen mielestään lasta ei saisi kastaa. No minähän halusin lapseni kastettavan ja vieläpä kirkossa koska se kuuluu minun perheeni perinteisiin ja miehelläni ei ollut mitään sitä vastaan. Ristiäiset järjestettiin mutta pappaa ei sitten näkynyt ollenkaan! Kehtasi jättää tulematta kun ei tehty hänen mielen mukaan?? Ja eipä olisi tullut Mineankaan ristiäisiin jos meillä ei ois ollut vihkiminen samalla. No nyt sitten kun oli tää pakolaiskeskustelu niin menin sitten puolustamaan pakolaisia ja maahanmuuttajia ääneen ja hän jätti sen seurauksena tulematta meijän 5 vuotiaan synttäreille!Ei morjensta vaan! Siinä oikein tosiuskovainen kääntää takkinsa lähimmäisilleen! Ja oliko se sitten sen 5 vuotiaan syy kun fafa ei tullut synttäreille! No nyt en meinaa edes kutsua sitä Minean 1-vee juhliin,kutsun vaan ne keitä oikeasti kiinnostaa meidän lapset ja perhe muutenkin.
 
Noora ei kaikkea tarvi sietää. Selvästi jotain muuta hampaankolossa kun tommosta asiasta suuttuu tai sitten on kyllä tosi pikkumainen.

Mulla taitaa olla edessä raskaustestin osto. Eilisen ja tän päivän repinyt vatsaa ihan samalla lailla kuin Ilonaa odottaessa. Menkkojen pitäis alkaa huomenna, mutta mulla on tunne että ei ala :nailbiting:
 
En ymmärrä mikä sillä mua vastaan on. En miäkää oo missää vaiheessa siitä tykänny, just sen omien tekojensa takia mitä on mulle sanonu jne. Mutta oon sietänyt, vain sen takia koska on mieheni isä. Mutta enpä taida edes teeskennellä enää, perseennuolentaan en rupea
 
No nyt on kyllä 2x totaalisen pelleä appiukkoa laskettu liikenteeseen... Ei voi muuta sanoa, kuin että kummankin teidän vastajuonet kuulostavat kohtuullisilta. Eipä sitä sukulaisuus anna mitään vapaakorttia käytöksen osalta!!

Itse saan vääntää oman isäni kanssa. Linjasin lapsen synnyttyä niin, että hänen ei tarvitse nähdä sitä vaaria, jota itse olen joutunut sietämään. Vaari kohdataan vain jos köytös on ok. ( meillä usein vittumaisuuden ja tyhmyyden aiheuttaa kuningas alkoholi )
Silloin kun kohtaan isäni, niin sen olen koettanut katsoa, että en vajoa samalle tasolle. En todellakaan ole hiljaa, mutta asetan sanani niin että selviän voittajana enkä lähde hänen taktiikkaan -huutamalla ja pelottelemalla olen oikeassa. Muuten antaisin olla ja pysyisin vaikka kokonaan poissa, mutta äiti valitettavasti vielä asuu hänen kanssaan ja sitä maailman rakastavinta ihmissielua on jaksettava puolustaa..
Nyt loppukevennys:
Mua ahdistaa myös se, että teistä mokomista joku meni jo aikoja sitten kertomaan, kuinka katsoo telkusta vain Holby Cityn sairaalaa.. No menin sitten tyhmänä jakson katsomaan, kun en ennemmin ollut sarjaa seurannut (vähän niinku tarkistin, että miksi sitä muka pitäisi tuijottaa, heh) No nyt sitten olen totaalisen koukussa!!! Että kiitosta vaan paljolti -lisää näitä just kaivattiinkin t: Kaukkarit, Emmerdale ja uusi päivä (ennen äitiyslomaa katsoin satunnaisesti Enmerdalea, nythän ei oikeasti ole aikaa tuijotella, mut hitsin kätevä tuo nauhottava digiboksi :D )
 
Mä katson vaan Siltaa ja Robaa. Onneksi tulevat vain kerran viikossa :)

Jo johan on teitä appiukoilla siunattu. Huh-huh. Voiko tuollaisia ihmisiä oikeesti olla. Jaksamista sinne ja pitäkäähän pintanne. Yleensä ihmiset vanhetessaan muuttuvat kummallisiksi. Joskin toiset ovat kummallisia jo nuorinakin.. Ja se alkoholi on kyllä kans sellainen vihon viimeinen kaveri. Tsemppiä kovasti naiset!
 
Ja Satrulle piti vielä kirjoittaa, että kerro sit mikä oli testin tulos! Onko + toivottu, vai ei-toivottu?
 
Kyfi: se olin minä! :D Mä katon Holby cityä ja saan monesti naiselliset kilarit kun pikku 2 sen jälkeen lykään lapsen ukolle ja otan hyvä asennon sohvalla ja sitten se tyyppi sanoo, että tuleekin taitoluistelua! Mua niin ärsyttää että päivän ainut ilo jää näkemättä :D Ilona rakastaa Holbyn tunnaria, tanssii sen tahtiin aina :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top