Johtoa ei oikein saa korjattua, eli siinä mielessä uusien haasteiden kartoitus voisi olla ihan paikallaan. En valitettavasti usko että tilanne teillä tulee muuttumaan mikäli asioita ei tähän mennessä ole korjattu kunnolla.
Itse hain pitkän harkinnan jälkeen uusia paikkoja yritysaikana, koska näin ettei nimenomaan johdon suhteen tilanne muutu. Moni voi huonosti ja uupui, enkä aio riskeerata sitä kohtaloa itselleni. Työ on niin tärkeä osa elämääni, että haluan että saan siitä enemmän energiaa kuin mitä se ottaa.
Harkitsin asiaa muutaman kuukauden ennen kuin päivitin CV:ni, ja tulin siihen lopputulokseen etten voi elää mutku-sitku -elämää.
Olin 1. kertaa raskaana kun sain kutsun nykyisen paikan haastatteluun. Pohdin pitkään lähdenkö prosessiin, mutta päättelin että jos työnantajaa haittaa tuleva äitiysloma, firma ei ole minua varten. Se raskaus päättyi ikävästi viikkoa ennen uuden työn alkua, ja täytyy sanoa että uusi työ oli siinä vaiheessa todella iso voimavara. En tiedä miten pää olisi kestänyt jos olisin ollut takaisin lähtöruudussa sekä lisääntymis- että työasioissa.
Välissä oli myös kkm, ja olin ollut nykyisessä paikassa 13kk kun tämä raskaus ilmoitti itsestään. Kaikki ovat olleet iloisia puolestani, mikä kertoo siitä että tämä oli oikea valinta. Edellisessä paikassa voivoteltiin miten hankalaa on kun ihmisiä jää vanhempainvapaalle /sairaan lapsen kanssa kotiin.
Motto78 :) Juu, tilannetta ei vielä ole saatu korjattua, vaikka psykologi oli mukana henkilöstöpalavereissa. Sitten vaan johdon suunnalta todettiin, että kaikki menneet (irtisanoutumiset) tapahtumat on nyt lakaistu pois ja työt jatkuu hyvässä hengessä eteenpäin.
Lausahdus ihmetyttää (??), koska pakkahan on yhä aivan sekaisin, eikä tilannetta korjaa jokin psykologin pitämä päivän luento purukalle. Psykologin henkilöhaastatttelut oli myös aivan yksi tyhjän kanssa, koska ainakaan minua ei kuunneltu, vaikka kerroin liiasta työmäärästä ja avuntarpeesta. Tai sitten hänen raportit johdolle, oli kuin ilmaa.
Ollaanhan tuolla tässä välissä saatu palkattua pari miestä irtisanoutuneiden tilalle, mutta ovat kokeneet firman tilanteen niin, että eivät jatka. Taas ollaan lähtöpisteessä!
Johto suunnittelee nyt jotain yhteistyökuviota erään saman alan yrityksen kanssa (ns.alihankkija kuvio), josko se ratkaisisi jotain (??).
Mulle on myös työ tärkeä asia ja haluaisinkin työskennellä eniten omalla osaamisalueellani (toki aina oppii lisää). Puljun johto ei ymmärrä, että viihtyvyys ja suorituskyky työssä kärsii, mikäli liikutaan koko ajan asioiden äärilaidalla ja kiireessä.
Nyt meillä on uusi osaston pomo, nousi omista riveistä, oli kyllä esimies aiemmin. Ihan hyvä tyyppi, mutta ei mitään kokemusta osaston johtamisesta. Myös hänen tulisi hallita työtehtäviäni, (esim. taaperoni sairastuessa), mutta eipä osaaminen riitä. Hän tukeutuu usein minuun, vaikka olen alainen. Itse toivoisin saavani häneltä apua myös tehtävieni sisältöön, koska usein liikutaan alueella, jota en voi hallita, sillä ammatillinen pätevyys ei riitä.
Motto78, haluaisin niin uskoa, että työnantaja saisi ongelmat korjattua ja että työ muuttuisi jälleen mielekkääksi. Tämä työ on kuitenkin pitkälti sellainen, josta pidän. En tiedä miten usein yritykset saavat korjattua ongelnia, mutta kaikki on silti varmaankin viimekädessä johdosta kiinni.
Puljun omistaja on rikas miljonääri, joka seilaa purrella ympäri maapalloa, mutta vaikuttaa silti ihan tavalliselta tyypiltä, tosin sanat profit - protif - profit ja nyrkki ilmassa huitoen ovat hänen tunnusmerkkejään
Äitiysloma hoi...!!!
Sinulle Motto78, hyvää odotuksen jatkoa!
Tsemppiä sinulle Tähti ja paljon plussaonnea!
Ellei toista vauvaa lopulta kuulu, niin pian jo menisinkin kokeilemaan työmarkkinoita....
Meidän minimies on 1v ja 2kk. Ja hänen kanssaan siis onnellisesti kotosalla. Kakkonen toki tuolla mielen sopukoissa jo siintelee, saisin edelleen nautiskella täällä kotona eikä tarvitsisi ainakaan pitkäksi aikaa palata töihin. 
Ellei tärppää niin pyrin olemaan niin kauan kotona tuon esikoisen kanssa kuin vaan voin. :)
