Hento Haave
Sanaisen arkkunsa ammentaja
-
Muokattu viimeksi:
Helena80
Keskustelun kolmiottelija
Helena80
Keskustelun kolmiottelija
T
Tähti ★
Vieras
Kyl se kp1 on kaikkein kauhein. Heti toisena päivänä alkaa taas toiveikkuus nostaa päätään. Ihmeellinen on ihmisen mieli
Aamulla töihin
Hyvää uutta työtä :) Näin se kesä meni...liiankin nopeasti.
Jäin kaipaamaan aamuja ilman herätyskelloa
Helena80
Keskustelun kolmiottelija
Hyvää uutta työtä :) Näin se kesä meni...liiankin nopeasti.
Jäin kaipaamaan aamuja ilman herätyskelloa
Kiitos
Upea väri, Helena!
Kokeilin itse joskus nuorempana punaisia värejä aika monen vuoden ajan, mutta ne eivät sopineet minulle yhtään, joten on pitänyt tyytyä tylsempiin väreihin. Joskus on pitänyt töissä edustaa konservatiivisissa ympyröissäkin, joten hiuksissa on viime vuosina ollut aika konservatiivinen väri, vaikkakin vaaleampi kuin omani. Olen niin kade ihmisille, joille punainen sopii.
Joskus nuorempana elättelin toivoa, että iskisin punatukkaisen miehen, että edes lapsille tulisi punainen tukka, mutta mönkään meni sekin idea.
Kokeilin itse joskus nuorempana punaisia värejä aika monen vuoden ajan, mutta ne eivät sopineet minulle yhtään, joten on pitänyt tyytyä tylsempiin väreihin. Joskus on pitänyt töissä edustaa konservatiivisissa ympyröissäkin, joten hiuksissa on viime vuosina ollut aika konservatiivinen väri, vaikkakin vaaleampi kuin omani. Olen niin kade ihmisille, joille punainen sopii.
Joskus nuorempana elättelin toivoa, että iskisin punatukkaisen miehen, että edes lapsille tulisi punainen tukka, mutta mönkään meni sekin idea.
Helena80
Keskustelun kolmiottelija
Upea väri, Helena!
Kokeilin itse joskus nuorempana punaisia värejä aika monen vuoden ajan, mutta ne eivät sopineet minulle yhtään, joten on pitänyt tyytyä tylsempiin väreihin. Joskus on pitänyt töissä edustaa konservatiivisissa ympyröissäkin, joten hiuksissa on viime vuosina ollut aika konservatiivinen väri, vaikkakin vaaleampi kuin omani. Olen niin kade ihmisille, joille punainen sopii.
Joskus nuorempana elättelin toivoa, että iskisin punatukkaisen miehen, että edes lapsille tulisi punainen tukka, mutta mönkään meni sekin idea.
Kiitos <3 Mulle taas ei sovi mikään muu kuin punainen. Paitsi toi tumma alapuolelle piilotettuna
Joskus olisi kiva värjätä vaikka vaaleaksi, mutta kokeilin kerran ja näytin ihan karsealta 
Positiivista vai negatiivista mietittävää, jos saa udella?
Helena80
Keskustelun kolmiottelija
Minulla on nyt varmaan 10-11 kk pituinen juurikasvu, koska raskaana yritän vältellä kemikaaleja. Saattaa olla ylivarovaista, mutta olkoon. Sitten kun lapsi on syntynyt voi hyvillä mielin mennä pistämään koko pehkon uusiksi, kun tulee synnytyksen jälkeiset hiustenlähdöt sun muut. Esikoisen syntymän jälkeen tippui puolet tukasta, joten leikkautin pois 20 cm ja otin permiksen ja värin, tuli ihan kiva.
Saat toki! Ihan positiivista pääosin. Entisen työnantajan kanssa meni sukset ristiin alkukesästä, joten vaihdoin paikkaa vähän arvostavampaan ilmapiiriin. Vaihto on ollut onnistunut ja uusi työ mukavaa. Uuden opetteleminen syö kuitenkin voimia. Kauheasti muuta en ole jaksanut kuin käydä töissä ja leikkiä lapsen kanssa. Ikävöin häntä tavallaan koko päivän, vaikka onkin ihanaa että mulla on pitkästä aikaa jotain omaa mistä nautin. Ja lapsi tietysti on aika kiinni minussa illat kun opetellaan päivähoidossa käyntiä tässä samalla.
Tiedän että tämä helpottaa heti kun vaan totumme uuteen tilanteeseen.
Ymmärrän hyvin. Sen jälkeen kun sain keskeytyneen keskenmenon, aloitin alle kuukauden kuluttua uudessa työpaikassa, ja uusi yritys ei olisi voinut olla kauempana mielestä. Uudet työtehtävät ja työkaveritkin olivat mielenkiintoisia. Yli puoli vuotta siinä meni, kunnes totesin, että nyt pitää tehdä toisen lapsen yrityksen suhteen päätöksiä -- minä kun en luomuna edes ovuloi joten vaihtoehdot olivat vauvahaaveesta luopuminen tai hoitoihin palaaminen. Ja hoitojen suunnittelukäynnillekin menin ajatellen, että riippuen siitä, mitä lääkäri sanoo, voi olla, että tämä oli tässä.
Helenan väri on kyllä tosi makee. Ja Peppipupulla upea tukka. Oon ihan kade!
Mä oon kans tietoisesti jättänyt kampaajallakäynnin. Voi luottokampaaja vähän ihmetellä, kun aikaisemmin kävin säännöllisesti n 2 kk välein. Viimeinen aika mulla ois ollut joskus marraskuun lopussa, kun olin hiljattain tehnyt positiivisen testin. Päätin silloin perua ajan ja sen jälkeen en ole käynyt.
Jos tilanne olisi toinen, en varmasti suhtautuisi yhtä tiukasti kampaajalla käyntiin. Tässä tilanteessa ei kannata ottaa mitään ylimääräistä riskiä.
Sekin käynyt mielessä, että joku vähänkin salapoliisikykyjä omaava tuttu kyllä voisi vetää johtopäätöksiä ja ihmetellä sitä, miksi joku yhtäkkiä lopettaa tyystin aikaisemmin säännöllisen kampaajallakäynnin..
Mä oon kans tietoisesti jättänyt kampaajallakäynnin. Voi luottokampaaja vähän ihmetellä, kun aikaisemmin kävin säännöllisesti n 2 kk välein. Viimeinen aika mulla ois ollut joskus marraskuun lopussa, kun olin hiljattain tehnyt positiivisen testin. Päätin silloin perua ajan ja sen jälkeen en ole käynyt.
Jos tilanne olisi toinen, en varmasti suhtautuisi yhtä tiukasti kampaajalla käyntiin. Tässä tilanteessa ei kannata ottaa mitään ylimääräistä riskiä.
Sekin käynyt mielessä, että joku vähänkin salapoliisikykyjä omaava tuttu kyllä voisi vetää johtopäätöksiä ja ihmetellä sitä, miksi joku yhtäkkiä lopettaa tyystin aikaisemmin säännöllisen kampaajallakäynnin..
Minä olen ollut jo reilun vuoden töissä, tosin palasin vanhaan työhöni, jota olen tehnyt kohta 15 vuotta. Tietojärjestelmämuutoksia oli tullut hurjasti sillä välin kun olin äitiys- ja vanhempainvapailla, oli tullut uudet tietokoneet ja puhelimet, joten haasteita riitti silti, vaikka itse työ olikin tuttua, se oli kivaa! :) Poika oli reilut 10kk, kun aloitti silloin päiväkodissa. Edelleen ikävöin poikaa joka päivä töissä ollessani
Poika on täälläkin edelleen kiinni minussa kaikki arki-iltapäivät sen jälkeen kun kotiudutaan, ja jos syystä tai toisesta ei saa tarpeeksi läheisyyttä siinä iltapäivän/illansuun aikana, niin heräilee yöllä 1-2 kertaa ja vaatimalla vaatii päästä tissille tankkaamaan maitoa ja läheisyyttä. Leikkii toki joskus pieniä aikoja itsekseenkin, mutta yleensä haluaa, että vähintään istun siinä vieressä katselemassa, vaikken itse leikkiin osallituisikaan. Paljon poika viihtyy myös sylissä, ja katsellaan/luetaan paljon kirjoja. Täytyy nauttia tästä nyt vielä, ei tätä läheisyyttä kauaa enää varmaan kestä 
Kyllä minä kaipaan niitä käsityöhetkiä, joita on ollut todella harvakseltaan enää, kun en iltaisin kerta kaikkiaan enää jaksa, kun pojan saa nukkumaan, ja toisaalta pojan hereillä ollessa siihen ei todellakaan ole aikaa, tai saisin olla koko ajan hätistämässä pientä poikaa pois söhläämästä siitä Mutta joskus sitten taas. Jonakin vuonna.
Mutta joskus sitten taas. Jonakin vuonna.