Ostin nyt Vidan ubikinonia. 150mg kapseli, pakkauksessa 60 kapselia,16,95€. Paljon edullisempaa kuin esim. nuo Inocaps, joka maksaa lähes 40€/kk. Tietty hinta nousee, riippuen siitä, ottaako 1 vai 4 kapselia päivässä...
Ajattelin kans ottaa ton ubikinonin käyttöön, kun luomuyritys jatkuu. Ja jatkaa inocapsilla Donafertyä odotellessa kans.
Loppuviikosta pitäis olla viimeisen alkion siirto, jos selviää sulatuksesta. 5-päiväinen blasto. Vähän oon tässä kahden vaiheilla ollut, puhallanko pelin poikki. Kontrolliultrassa totesin lääkärille, että myöhäistä tämä tässä vaiheessa on, mutta kerron kuitenkin (taas), että nämä kaksi viimeistä lääkkeellistä kiertoa ovat olleet tosi epämukavat ja mm. maha koko ajan enemmän tai vähemmän kipeä. Kerroin, että olin kierron alkaessa viimeksi soittanut asiasta ja pyytänyt siirtoa luomukiertoon, johon lääkäri ei (taaskaan) suostunut.
Kysyin lääkäriltä (kontrolliultrassa siis) onko alkiolla edes mahkuja kiinnittyä, jos valmiiksi jo maha kipeä ja olo huono. Kerroin, että tiedän, että yleensä iäkkäillä lääkkeelliseen kiertoon paremmat mahkut, mutta itsellä säännölliset kierrot ja kaksi luomusti alkanutta raskautta viimeisen 1,5 v sisällä, mikä voisi puoltaa luomukiertoon siirtämistä. (Tämän kaiken olen selittänyt aiemmissa kierrossa lääkäreille myös). Tämän jälkeen lääkäri totesi, että jos haluan, niin voidaan jättää tämä hoitokierto kesken ja siirtää viimeinen alkio kesätauon jälkeen elokuussa luomukiertoon. Vastasin tähän, että juuri tämän takia olen yrittänyt asiaa aikaisemmin selvittää, koska tämähän tarkoittaisi nyt sitä, että tämä kierto menee täysin hukkaan, ilman mitään mahkuja, mikä tässä kohtaa (tässä iässä, tällä km- ja lapsettomuustaustalla) tuntuu todella viheliäisesti.
Toistaiseksi siis siirtoa kohti loppuviikosta ollaan menossa. Vielä voisin sen perua, jos haluan. Todella ärsyttävää, että jäin aivan yksin tämän päätöksen kanssa. Lääkäri ei millään tavoin kommentoinut, voisiko näissä omissa ajatuksissani ja tuntemuksistani olla perää. Jäi tunne, että en tullut kuulluksi ja kohdatuksi, vaan mut haluttiin vaan pitää etenemässä sillä liukuhihnalla millä homma etenee yleisen kaavan mukaan.
Toki ymmärrän, ettei julkisella voi vaatia samaa kuin yksityisellä, mutta tässä tuli tunne, että on enemmän vaan kyse liukuhihna-periaatteesta, koska yksilöllisen tilanteen huomioiminen ei tässä kohtaa olisi vaatinut erityistoimenpiteitä tai lisäkustannuksia.
Enpä tiedä mikä olisi viisainta. Toisaalta sais tän luvun päätökseen, kun vaan siirtäis nyt sen viimeisen alkion ja totesi siten parin viikon päästä, että jännä, ettei tämäkään kiinnittynyt. Toisaalta, jos tämä olisikin juuri se terve alkio ja menee hukkaan, kun ei näitten lääkkeellisen kierron sivuvaikutuksien takia ole suotuisat edellytykset kiinnittymiselle. Ja voihan se alkio kuukahtaa jo sulatukseen. Huoh.
