----45+++++ kuumeiset

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Tähti ★
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mä oon aina ollut puoliksi täynnä ihminen. Enää en tiedä mikä olen. Paitsi lapseton nelikymppinen. Lapsettomuuden viitan ottaminen kannettavaksi
on ikäänkuin luonut pimennysverhon mun ja maailman väliin. Tai oon niinkuin kietoutunut johonkin paksuun seittiin, josta en pääse irti.

Halusin välttää tuon lapsettomuudentuskan-leiman ottamisen ja kuvittelin siihen pystyväni. Jotenkin ymmärsin, että se on jotain niin raskasta, mihin en koskaan halua joutua. Ei olla siis lapsia haluttu aiemmin ja aina toin sen myös esille, jos jossain puheeksi tuli, että tämä on ihan tietoinen valinta.

Yrityksen alkaessa uskottelin itselleni, että katsotaan nyt vaan tämäkin kortti, ettei tarvitse sitten myöhemmin katua, ettei edes yritetty. Jos ei tärppää niin ei sitten, jatketaan onnellisina samoin kuin ennenkin. Vähänpä ymmärsin. Nyt saan elää tän tuskan kanssa, hyvin suurella todennäköisyydellä, koko loppuelämäni.

Dpo 9, en testannut.

Hippunen77 :) Sä oot kuin mun kaksonen.... Jätettiin viineiseen korttiin lapsi.

Mä niin toivon sulle nyt PLUSSAN!! :HeartblueOliisit saman ikäinen, kun PLUSSASIN esikoisen.

PLUSSAA!!:cheers:cheers:cheers:cheers:cheers:cheers
:wav

:wav
 
Minä en oikein ymmärtänyt, miten tuo eroperhe liittyy siihen, missä iässä lapsia yritetään hankkia. Jos parisuhteesta ja itsestään ei pidä huolta, niin kyllä ero voi tulla missä iässä tahansa. Ja kerran eronneena voin kyllä sanoa, että ero voi olla hyväksi sekä aikuisille että lapsille.

Eikä mitään kirveitä mihinkään kaivoihin. Jokaiselle on plussa vielä mahdollinen.
 
Voi Hippunen. En tahdo yhtään vähätellä tuskaasi, mutta tahtoisin valaa uskoa tulevaan. Kaikki on vielä mahdollista. Oikeasti.

Samaa mieltä!!:cheers Hippusta pitää nyt kovasti kaikkien stempata täällä:cheers

Ei ole lasten lukumäärästä kyse, vaan siitä että ymmärretään myös muita - erilaisista taustoista tulevia kuumeilijoita:sign17
 
Aivan varma. Nyt on pakko kysyä, että mikä miehessäsi on niin spessua? Sen tiedän, ettei perus Tero kelpaa. Minusta perus Tero on ihan jees.
Mä taidan olla tähden kannalla tässä asiassa. Lasteni isän kanssa lapset tuli tehtyä vaan johonkin vauvakuumeeseen. Ei siinä suhteessa ikinä ollut mitään suuria tunteita tai intohimoa. Kaikki tapahtui kuin itsestään, koska niin kuuluu tehdä, kun aikuiseksi tulee. Eli ihan täysin perus Tero.
En mä sillon tiennyt mitään tällaisesta, että esim. toisen ominaistuoksukin on molemminpuolin huumaava.:grin Pakko olla jotain alkukantaista siinä.
 
Here we go again.. :BangHead

Mikä ihmeen tarve nyt on taas naljailla. Miksi tästä on tullut joku piikittelypalsta.

Mä kaipaisin vertaistukea tähän saatanan savottaan saada sitä lasta. Ja tukea, tsemppausta. Mutta Vittu ei. Kun lärvet laulaa. Eikö teillä ole muuta likasankoa? Tää on jotenkin turhauttavampaa kun se perkeleen kp1 joka tulee aina ja aina ja aina.

Meni hermo. Hormoonit tai jotain. En tiedä onko tää mulle lainkaan oikea paikka enää.
 
Minullekin käy ihan perustero. Huumorin pitää toki osua yhteen ja isoista perusasioista olla samaa mieltä. Tulenpalavaa romantiikkaa en ole ikinä kaivannut, hirveän työlästä sellainen!
 
Minullekin käy ihan perustero. Huumorin pitää toki osua yhteen ja isoista perusasioista olla samaa mieltä. Tulenpalavaa romantiikkaa en ole ikinä kaivannut, hirveä työlästä sellainen!

Ihan kuin mun suusta! Huumori ja isot perusasiat oltava kunnossa. En myöskään välitä tai jaksa tulenpalavaa romantiikkaa!
 
Niin. Sama täällä. Kerroin just aiemmassa viestissäni, että mulla on vaikeuksia tunnesäätelyn kanssa (neurologinen ongelma) ja sen takia nää pettymykset on mulle erityisen vaikeita sietää, ja vielä vaikeampaa nyt kun mies ei ole lohduttamassa mua täällä vaan on kotona käymässä. Niin eikö tää yks tuu kertomaan että ”kannattaa olla tasapainossa” Whaaaat??? Niinku se olis ihan vaan valintakysymys, jos aivokemiat heittää häränpyllyä ja jokaikinen pieni pettymys tuntuu satakertaiselta kun on ongelmia tunnesäätelyn kanssa.

Kaikki muut täällä on ihanan empaattisia, lohduttaa ja tukee. Ymmärtää, kun on itsekin olleet samassa tilanteessa, noin kerran kuussa. Mut tää yks... aina hieromassa naamariin toisten heikkouksia. Ehkä vaan ignooraan sen tästä eteenpäin. Ilman sitä tääl oliskin ihan hyvä henki. En jaksa sitä nälvimistä.
Jos nyt en ota kantaa muuten tähän asiaan, mutta haluaisin huomauttaa, että mulla on kolmesti kuussa menkat. Eikä kerran.:hungover::hilarious:
 
Takaisin
Top