! Ja sitten muihin uutisiin: käytiin miehen kanssa klinikalla, ja puhuttiin jatkosta. Kysyin suoraan, onko mitään järkeä jatkaa IVF:iä omilla soluilla, kun niitä saadaan 1-2 per hoito, ja blastoiksi ei olla saatu mitään. Lääkäri oli sitä mieltä, ettei näillä vasteilla ja iällä IVF omilla soluilla välttämättä tuo haluttua lisäarvoa, vaikka sen tekeminen on edelleen mahdollista. Diagnostiikkaan pääseminen kuitenkin tarvitsisi mieluummin vähintään sen pari testattavaa blastoa, ja mulle 2,5 IVF-hoitoa ei ole tuottanut yhtään.
Me mietitään nyt lahjasolujonoon asettumista syksyllä, kesän aikana mennään ns. perinteisellä tyylillä ja katsotaan osuuko lottovoittomunasolu kohdalle - kaksi kertaa kuitenkin luomutärppi tullut tänä aikana. Sain ovulaatiota ja luteaalivaihetta tukemaan Letrozol- ja Terolut-reseptit, sekä toiset 3kk DHEA:ta. Mies ei vieläkään ole ostanut lahjamunasoluajatusta, mutta selvästikin dramaattisen käppyrät onnistumisprosenteista omilla ja luovutetuilla soluilla sai kiinnostuksen heräämään.
Tavallaan ihanaa, että kalenterissa ei ole yhtään lääkäribookkausta!
Me mietitään nyt lahjasolujonoon asettumista syksyllä, kesän aikana mennään ns. perinteisellä tyylillä ja katsotaan osuuko lottovoittomunasolu kohdalle - kaksi kertaa kuitenkin luomutärppi tullut tänä aikana. Sain ovulaatiota ja luteaalivaihetta tukemaan Letrozol- ja Terolut-reseptit, sekä toiset 3kk DHEA:ta. Mies ei vieläkään ole ostanut lahjamunasoluajatusta, mutta selvästikin dramaattisen käppyrät onnistumisprosenteista omilla ja luovutetuilla soluilla sai kiinnostuksen heräämään.
Tavallaan ihanaa, että kalenterissa ei ole yhtään lääkäribookkausta!
Hento Haave
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Minä en arvota selviytyjiä arvokkaammiksi kuin niitä jotka eivät selviydy. Jokaisella on erilainen elämänkaari, erilaiset lähtökohdat, erilaiset resurssit selviämiseen, ja erilaiset persoonallisuuden rakenteet jotka vaikuttavat siihen, onko taisteluasenne vai luovuttamisen mieliala. En muutenkaan arvota ihmisiä paremmiksi ja huonommiksi, minkään ominaisuuksien tai elämässä suoriutumisen perusteella. Minun maailmassani kaikki ihmisyksilöt ovat samanarvoisia, jokainen on arvokas ja kulkee omaa yksilöllistä kehityspolkuaan. Syövälle periksi antanut ihminen voi olla hyvin sinut itsensä kanssa, jopa onnellinen. Hän on ehkä päästänyt irti pelosta ja heittäytynyt elämän varaan, hyväksyen sen mitä hänen osakseen on tuleva. Ehkä hyväksynyt, että tämä kokemus on hänelle annettu koettavaksi ja läpielettäväksi. Näitä tarinoita vaan ei näytetä tv:n keskusteluohjelmissa, koska meidän kulttuurissamme kuolema on suuri tabu, ja sankareina esitetään vain ne, jotka ovat vastustaneet raivokkaasti kuolemaa ja onnistuneet siinä. Meidän kulttuuriin on jotenkin sisäänrakennettuna se, että kuolema on paha asia ja jos hyväksyt sen ja olet sinut sen kanssa, olet jollain tapaa epäonnistunut. Mutta onneksi näitä kulttuurisia ohjelmointeja VOI vastustaa ja ajatella itsenäisesti ihan toisinkin. Jokainen voi valita itse omat arvonsa, jos haluaa pohtia ja kyseenalaistaa kulttuurisia ohjelmointeja. Nehän on kaikki meihin asennettua aivopesua, jonka voi myös halutessaan ohittaa.
Mä en noudata minkään uskonnon oppeja, olen ajatellut nämä asiat ihan itse, ja uskon siihen minkä itse koen oikeaksi totuudeksi sydämessäni. En minkään auktoriteetin sanelemia asenteita ja arvoja.
Vastavirran akka
Sanavalmis juttuseppä
.
Muokattu viimeksi:
Vastavirran akka
Sanavalmis juttuseppä
.
Muokattu viimeksi:
Vastavirran akka
Sanavalmis juttuseppä
.
Muokattu viimeksi:
Motto, kuulostaa hyvältä suunnitelmalta. Toivotaan, että mies lämpiää lahjasoluhoidolle.
Minusta elämä on myös oppimista. Voisin kyllä monesti oppia paljon helpommallakin, opin helposti, ei tarvitse vääntää rautalankaa eikä edes veistä haavassa. Ja kyllä ihmiselle annetaan enemmän kuin jaksaa kantaa, silloin tulee romahdus. Minun lempikysymykseni on vaikeana aikana ollut se, että mitä sitten kun ei enää jaksa. Viitaten Vastavirran akan kertomiin "en olisi selvinnyt siitä". No en minäkään selvinnyt, ei vaan ole ollut vaihtoehtoja, koska en tiedä, mitä sitten kun ei enää jaksa.
Jotkut oppivat kokemuksista, eivät kaikki. Jotkut kääntävät vaikeudet voitoksi, oppivat positiivisuutta jne. Eivät kaikki. Suomikin on pullollaan katkeroituneita ihmisiä. Kaikki vaikeudet ovat jonkun muun vika ja kun oli niin vaikea lapsuus ja akkakin aina nalkuttaa ja maahanmuuttajat vievät kaikki rahat. Ihmisen arvo ei ole kiinni asemasta tai rahasta, mutta minun empatiakykyni on rajallinen silloin, kun vika on aina jonkun muun ja itse ei pysty siihen mitenkään vaikuttamaan.
Minusta elämä on myös oppimista. Voisin kyllä monesti oppia paljon helpommallakin, opin helposti, ei tarvitse vääntää rautalankaa eikä edes veistä haavassa. Ja kyllä ihmiselle annetaan enemmän kuin jaksaa kantaa, silloin tulee romahdus. Minun lempikysymykseni on vaikeana aikana ollut se, että mitä sitten kun ei enää jaksa. Viitaten Vastavirran akan kertomiin "en olisi selvinnyt siitä". No en minäkään selvinnyt, ei vaan ole ollut vaihtoehtoja, koska en tiedä, mitä sitten kun ei enää jaksa.
Jotkut oppivat kokemuksista, eivät kaikki. Jotkut kääntävät vaikeudet voitoksi, oppivat positiivisuutta jne. Eivät kaikki. Suomikin on pullollaan katkeroituneita ihmisiä. Kaikki vaikeudet ovat jonkun muun vika ja kun oli niin vaikea lapsuus ja akkakin aina nalkuttaa ja maahanmuuttajat vievät kaikki rahat. Ihmisen arvo ei ole kiinni asemasta tai rahasta, mutta minun empatiakykyni on rajallinen silloin, kun vika on aina jonkun muun ja itse ei pysty siihen mitenkään vaikuttamaan.
Vastavirran akka
Sanavalmis juttuseppä
.
Muokattu viimeksi:
Vastavirran akka
Sanavalmis juttuseppä
.
Muokattu viimeksi:
Vastavirran akka
Sanavalmis juttuseppä
.
Muokattu viimeksi:
Mä ilmoittauduin täällä taustalla lukevaksi ja jutuissanne vahvasti myötäeläväksi.
Kirjoittelu jää kun kännykän varassa olen ja tää näpyttely on niin rasittavaa...
Ikää on 43 ja kummasti sit on alkanut päässä pyöriä ajatus vielä kerran heittäytyä elämän vietäväksi. Lapsia on jo monta ja hiukan hirvittää ajatus mutta vauvakuume on vahvempi kuin pelko:)
Vanhin lapsista vihitään tässä kesän alussa ja miehen kanssa juteltu että jos häiden jälkeen , ennenkuin lapsenlapset ilmoittaa tulosta,heittäisi ehkäisyn metsään ja katsois vieläkö meille annetaan vai jäätiinkö jo asemalle...
Vilkutus täältä kaikille ja samalla peukut pystyssä yrityksille:)
Kirjoittelu jää kun kännykän varassa olen ja tää näpyttely on niin rasittavaa...
Ikää on 43 ja kummasti sit on alkanut päässä pyöriä ajatus vielä kerran heittäytyä elämän vietäväksi. Lapsia on jo monta ja hiukan hirvittää ajatus mutta vauvakuume on vahvempi kuin pelko:)
Vanhin lapsista vihitään tässä kesän alussa ja miehen kanssa juteltu että jos häiden jälkeen , ennenkuin lapsenlapset ilmoittaa tulosta,heittäisi ehkäisyn metsään ja katsois vieläkö meille annetaan vai jäätiinkö jo asemalle...
Vilkutus täältä kaikille ja samalla peukut pystyssä yrityksille:)
Vastavirran akka
Sanavalmis juttuseppä
.
Muokattu viimeksi:
Heti vain kokeilemaan onnea! Mitä sitä odottelemaan :)
Hannuli, voi rähmä! Eikun uutta yritystä!
Vastavirran akka, hienoa kun muutat suvun kaavaa. Meillä ei muutkaan märehdi. On sen verran surkeat geenit fyysisesti, että sisua on tarvittu ennen ja tarvitaan yhä vieläkin. Onneksi se on uusiutuva luonnonvara.
Vuoden vanha
En ota mitään riskiä että hääjuhla menis pahoinvoidessa
Ja eihän tässä ole kuin max kaksi kiertoa välissä ennekuin:)
T
Tähti ★
Vieras
T
Tähti ★
Vieras
Hippunen77 :) Sydämestäni toivon, että saatte lapsen
Kuitenkin ajattelen aika samoin elämästä, kuin Hentohaave. Se on ehkä pelastus, koska ei minullakaan kaikki niin helppoa ole ollut, mitä täällä voisi luulla:angelic:
Mielestäni vauvoista ja lapsista on tehty markkinataloutta. Tosiassa ketään ei voi omistaa, ei lasta, ei puolisoa - ystäviä jne...kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen.
Kun meille syntyi vihdoin tuo lapsi, totesin, missäs hän on?
Missä meidän vauva on? Tuo pieni vastasyntynyt oli jo henkisesti aikuinen ja jopa omia vanhempiaan kypsempi -aikuinen ihminen, ellei sitten peräti hyvin kypsä vanhus. Eli ei saatu vauvaa, saatiin pieni ihminen, jonka hoito on meidän vastuulla.Lapset on lainaa ja jokainen uusi kohdattu ihminen täällä maapallolla on opettamassa toisilleen jotain. Kaikki opimme koko ajan lisää :)
Jossain tv ohjelmassa väitettiin, että oman lapsen rakkaus on erilaista ja ellei sitä koe, niin jää paljosta paitsi. En tosiaan ole samaa mieltä:angelic: Olen kokenut aivan samanlaista rakkautta lapselta, joka ei ollut omani. Sain jopa Äitienpäiväkortin
Rakkaus oli oman tulkintani mukaan samanlaista, kuin rakkaus on biologisesti omalta lapselta.Minulle kerrottiin, että raskaus tapahtuu silloin, kun "sielulla" on tilaus. Tämän täytyy olla totta, koska toki itse voi esim. muovailuvahasta tai räsynukesta tehdä lapsen...mutta ihminen ei voi tehdä lasta.
Siksi tämä nykytrendi, ja vauvahössötys on melkein täyttä markkinataloutta, jolla luodaan mielikuvaa ihmisestä, jolla on perhe. Vain perheellinen voi tässä yhteiskunnassa olla tämän mukaan onnellinen ihminen.
Rakkautta ei voi ostaa, sitä saadaan ja annetaan - ilman rajoja - eikä rakkautta voi paketoida yhteen pakettiin, jossa lukee, tässä on rakkautta - ota koppi
Last edited by a moderator: