T
T
Tähti ★
Vieras
Motto78 :) Tuliko tuo resepti Ubiqinoon ihan siis Klinikalta?
Mulle ei ole määrätty kertaakaan yhtään mitään lisäravinteita, jota vähän kyllä ihmettelen....Eikä niistä ole edes kerrottukaan.
Ominpäin on tullut otettua Ubiqinon, vehnis, vehnänorasmehu ja nyt tämä KSM66....
Uskon lisäravinteiden voimaan
Sain DHEA- reseptin, muut noista on ihan reseptivapaita.Motto78 :) Tuliko tuo resepti Ubiqinoon ihan siis Klinikalta?
Mulle ei ole määrätty kertaakaan yhtään mitään lisäravinteita, jota vähän kyllä ihmettelen....Eikä niistä ole edes kerrottukaan.
Ominpäin on tullut otettua Ubiqinon, vehnis, vehnänorasmehu ja nyt tämä KSM66....
Uskon lisäravinteiden voimaan
Pernilla
Näppärä viestien naputtelija
Kylläpä kirpaisee tämä tarinasi, Motto!
Olen itsekin lahjasoluasioita miettinyt ja kävimme miehen kanssa jopa neuvonnassa Dextrassa. Suosittelen sitä lämpimästi. Meillä mies on innostunut asiasta. Neuvonnassa voi käydä miettimässä asiaa - ei tarvitse tehdä päätöksiä ennen tai jälkeen.
T
Tähti ★
Vieras
Työpsykologi kävi, mutta oli suljettujen ovien sisällä tj:n ja osaston esimiehen kanssa keskenään keskustelemassa. Kaksi tuntia
Onko normaalia?
Ihan kuin jotain salamyhkäistä
Sen jälkeen tämä psykologi kierrätettiin nopeasti kättelemässä/ vilkaisemassa väen läpi.
Ennen paykologin saapumista mulle käytiim sanomassa, ettei tänne turhaan psykologeja oteta ja kysyttiin tuotepäällikön viimeaikojen käytöksestä.
Vähän jäin miettiin, että mitäs nyt...
Kukaan ei kertonut, että mitä seuraavaksi tapahtuu, kun psykologi lähti ovesta ulos.
Joudunko uhrilampaaksi, koska kervin tuotepäälliköstä
Mitä jos psykologi on kuin joku ketunhäntä kainalossa...Mitään haastatteluja kenellekkään ei siis tapahtunut:angelic:
Last edited by a moderator:
Pernilla
Näppärä viestien naputtelija
Voimia prosessin työstämiseen ja surutyöhön!
Esikoisen imettämisen lopettaminen oli minulle aikoinaan hyvin rankka päätös ja varsinkin sen toteuttaminen. Lopulta onnistuin siinä laulelemalla. Laulelin ja laulelin, kunnes lapsi lopulta nukahti ja äitikin oli ihan loppu...
Näin jälkeenpäin ajatellen kuitenkin kannatti - lapsilla on enemmänkin kuin hauskaa yhdessä.
T
Tähti ★
Vieras
Motto78 :)
Saako kysyä kuka lääkäri teillä Dextrasa on?
Olen käynyt useammalla, mutta nyt olen kahden vaiheilla, haluaisin Annikan mutta ajat täynnä, ehdottavat Marikaa. Pidän Annikan lisäksi Sannasta.
Hoitajat kaikki hyviä, mutta joillakin on turhan pessimistinen tapa, kun vetoavat ikään. Hoitajat ovat vaihtuneet jonkin verran tai sitten kiertävät muualla välillä.
Annikalla olen käynyt kerran ja hän oli niin sydämellinen, sekä rohkaiseva, että haluaisin hänelle IVF palaveriin :)
Jospa onnistuisi ennen, kuin edelleen puuttuvat menkat alkavat
Dpo 17
Saako kysyä kuka lääkäri teillä Dextrasa on?
Olen käynyt useammalla, mutta nyt olen kahden vaiheilla, haluaisin Annikan mutta ajat täynnä, ehdottavat Marikaa. Pidän Annikan lisäksi Sannasta.
Hoitajat kaikki hyviä, mutta joillakin on turhan pessimistinen tapa, kun vetoavat ikään. Hoitajat ovat vaihtuneet jonkin verran tai sitten kiertävät muualla välillä.
Annikalla olen käynyt kerran ja hän oli niin sydämellinen, sekä rohkaiseva, että haluaisin hänelle IVF palaveriin :)
Jospa onnistuisi ennen, kuin edelleen puuttuvat menkat alkavat
Dpo 17
T
Tähti ★
Vieras
Mulla on Marika, pidän kovasti. Sanoo asiat suoraan ja kaunistelematta, mutta on kuitenkin ystävällinen ja empaattinen. :) Hoitajissa oon enimmäkseen ollut niiden superpositiivisten kanssa tekemisissä, joku oli puhelimessa vähän tökerö.Motto78 :)
Saako kysyä kuka lääkäri teillä Dextrasa on?
Olen käynyt useammalla, mutta nyt olen kahden vaiheilla, haluaisin Annikan mutta ajat täynnä, ehdottavat Marikaa. Pidän Annikan lisäksi Sannasta.
Hoitajat kaikki hyviä, mutta joillakin on turhan pessimistinen tapa, kun vetoavat ikään. Hoitajat ovat vaihtuneet jonkin verran tai sitten kiertävät muualla välillä.
Annikalla olen käynyt kerran ja hän oli niin sydämellinen, sekä rohkaiseva, että haluaisin hänelle IVF palaveriin :)
Jospa onnistuisi ennen, kuin edelleen puuttuvat menkat alkavat
Dpo 17
Voimia prosessin työstämiseen ja surutyöhön!
Esikoisen imettämisen lopettaminen oli minulle aikoinaan hyvin rankka päätös ja varsinkin sen toteuttaminen. Lopulta onnistuin siinä laulelemalla. Laulelin ja laulelin, kunnes lapsi lopulta nukahti ja äitikin oli ihan loppu...
Näin jälkeenpäin ajatellen kuitenkin kannatti - lapsilla on enemmänkin kuin hauskaa yhdessä.
Kiitos, tämä lohdutti. Tuntuu kauhean hankalalta, kun se on molemmille ollut, ja on vieläkin, tärkeää. Pienellä ikää 1v 4kk joten kyllähän tätä imetystaivalta tässäkin jo on.
T
Tähti ★
Vieras
Motto78 :) Marikasta samaa mieltä...hyvin suorapuheinen ja varmaan sanoo, kuten asiat ovat. Toivottaa silti onnea matkaan! :)
Pidän hänestä myös, mutta ymmärrän toki, että kaikilla hoitajilla alkaa olla jo vähän se ajatus, että mikä enää kannattaa, kun aika tosiaan loppuun käsiin parin kierron sisään...
Kuin hiekka valuisi kämmenestä sormienvälistä pois, eikä uutta hiekkaa enää saa...
Mulla oli viimevuoden puolella yksi hoitaja, joka oli suorastaan pahantuulinen ja sanoi inssin jälkeen, ettei mitään toivoa...en pitänyt hänestä ja kyllä itketti kotiin lähtiessä. Nimeä en muista, mutta en ole nähnytkään sen jälkeen, mahtoiko saada loparit:angelic:
Kaikki siellä nämä hoitajat ovat hyviä ja kannustavia, jotka siellä nyt ovat
Last edited by a moderator:
T
Tähti ★
Vieras
Lambi :) Aprillia - aprillia! Juu, synttärit on, kun saa tehdä Aprillia
Kevät ja 46v. saapuu ihan liian nopeasti
T
Tähti ★
Vieras
Kuulostaa ihan normaalilta. Meillä ensin esimiehet kertoivat, mihin psykologia tarvitaan ja tekivät suunnitelmat, miten edetään. Ensin yritettiin parantaa ilmapiiriä yhteisillä palavereilla, joita oli pitkän ajan kuluessa useita. Niissä sovittiin työyhteisön toimintatavoista yms. Niistä ei ollut pulmaan mitään apua joten jatkettiin yksilökäynneillä, jolloin psykologi sai käsityksen, missä ongelma piilee. Ilmeisesti tämä provosoi ongelmaihmisen käytöstä ennestään ja hankaluudet kärjistyivät niin, että hänet irtisanottiin suoraan ilman varoitusta. Me muut jatkoimme käyntejä, jotta saimme päämme pysymään kunnossa kaikesta sonnasta huolimatta. Meillä meni työyhteisönä yli kaksi vuotta irtisanomisen jälkeen toipua tilanteesta.Työpsykologi kävi, mutta oli suljettujen ovien sisällä tj:n ja osaston esimiehen kanssa keskenään keskustelemassa. Kaksi tuntia
Onko normaalia?
Ihan kuin jotain salamyhkäistä
Sen jälkeen tämä psykologi kierrätettiin nopeasti kättelemässä/ vilkaisemassa väen läpi.
Ennen paykologin saapumista mulle käytiim sanomassa, ettei tänne turhaan psykologeja oteta ja kysyttiin tuotepäällikön viimeaikojen käytöksestä.
Vähän jäin miettiin, että mitäs nyt...
Kukaan ei kertonut, että mitä seuraavaksi tapahtuu, kun psykologi lähti ovesta ulos.
Joudunko uhrilampaaksi, koska kervin tuotepäälliköstä
Mitään haastatteluja kenellekkään ei siis tapahtunut:angelic:
Toivotaan, että teillä on vähän helpompi tie.
Helena80
Keskustelun kolmiottelija
Täällä olisi tänä vuonna 39 vuotta täyttävä kolmen lapsen äiti, joka haaveilee neljännestä lapsesta.
Olen ketjua lueskellut, mutten ole aiemmin kirjoitellut. Parissa muussa ketjussa kyllä.
Yritys aloitettiin viime kuussa. Meillä on erityisperheen elämää, kaikilla lapsilla haasteita, mutta
päivä kerrallaan mennään ja nyt nuo lapset on jo sen verran isoja (10v, 8v ja 5v), että voitais
pärjätä vauvan kanssa.
Tsemppiä kaikille ja plussatuulia!
Olen ketjua lueskellut, mutten ole aiemmin kirjoitellut. Parissa muussa ketjussa kyllä.
Yritys aloitettiin viime kuussa. Meillä on erityisperheen elämää, kaikilla lapsilla haasteita, mutta
päivä kerrallaan mennään ja nyt nuo lapset on jo sen verran isoja (10v, 8v ja 5v), että voitais
pärjätä vauvan kanssa.
Tsemppiä kaikille ja plussatuulia!
Helena80
Keskustelun kolmiottelija
Kiitos :)
Olin aina haaveillut neljästä, mutta mies oli ehdoton kolmen suhteen.
Monta vuotta meni arjen haasteissa (asunnon myynti ja osto, lasten haasteet)
ja itsekin ajattelin, että kolme riittää. Kunnes tuli vauvakuume, koska miehen
veli sai vauvan syksyllä ja mun sisko odottaa nyt kolmatta. Piti sitten puhua
mies ympäri. Mulla on ylipainoa ja kilpirauhasen vajaatoiminta, joten saa
nähdä, miten tässä raskautuu. Aiemmin olen raskautunut ilman suurempia
ongelmia. Siskollani oli takana monta vuotta lapsettomuutta, mutta lopulta
onnistui lapsia saamaan. Joten kaikki on mahdollista, haluaisin ajatella :)
Olin aina haaveillut neljästä, mutta mies oli ehdoton kolmen suhteen.
Monta vuotta meni arjen haasteissa (asunnon myynti ja osto, lasten haasteet)
ja itsekin ajattelin, että kolme riittää. Kunnes tuli vauvakuume, koska miehen
veli sai vauvan syksyllä ja mun sisko odottaa nyt kolmatta. Piti sitten puhua
mies ympäri. Mulla on ylipainoa ja kilpirauhasen vajaatoiminta, joten saa
nähdä, miten tässä raskautuu. Aiemmin olen raskautunut ilman suurempia
ongelmia. Siskollani oli takana monta vuotta lapsettomuutta, mutta lopulta
onnistui lapsia saamaan. Joten kaikki on mahdollista, haluaisin ajatella :)
T
Tähti ★
Vieras
Tervetuloa Helena :)
Toivotaan pikaista plussaa
Ja kerrohan lisää suunnitelmista, sekä itsestäsi
Ainakin olette hyvissä ajoin liikkeellä :)