Mulla myös istukka etuseinässä ja tumpsuttaa tuohon oikealle puolelle.On ollut nyt aktiivisrmpi ja aamuisin toisinaan oikean puolen kylkiluut kipeät.Kävelylenkillä koitettu käyä mut ei siitä tuu oikein mitään kun sattuu niin vatusti..Tukivyö ei auta mitään.Shit..Mut muuten on nyt menny hyvin.
+35v odottajat
- Ketjun aloittaja Nyytikki2
- Aloituspäivämäärä
Täällä rv37+1 ja alkanut siivousvimma...kun vaan sais väsymykseltä (nukun tosi huonosti) ja esikoisen viihdyttämiseltä aikaiseksi puunata paikkoja. Onneks tänää oli vieraita niin oli pakko tehdä aamulla siivous (tosin 4h yöunien jälkeen olin koko päivän ihan zombie ja juttelin kaverille varmaan tosi fiksuja). Välillä ärsyttää miehen jutut ja tekemiset, kun olen niin väsynyt...en tiedä kumpi sitten oikeasti tarttis päivän jälkeen sitä lepoa enemmän, minä touhuttuani tuon 3v:n kanssa päivän vai työssä ollut mies?
Fyysisesti olen ihan ok, vaikka supisteleekin välillä aika kovin. Mitään ei ilmeisesti kuitenkaan oo tapahtunut tuolla alapäässä...henkisesti tää raskaus tuntuu esikoisen odotusta raskaammalta.
Fyysisesti olen ihan ok, vaikka supisteleekin välillä aika kovin. Mitään ei ilmeisesti kuitenkaan oo tapahtunut tuolla alapäässä...henkisesti tää raskaus tuntuu esikoisen odotusta raskaammalta.
Muokattu viimeksi:
Tänne kuuluu oikeen mainiota, kuinkas itselle ja muille?
Voimia nyytikille väsymyksen kanssa!
Sokerirasitus tuli tosiaan käytyä rv36
, turhaa oli ja tulos siis hyvä. Vieläkään keksi miksi lääkäri välttämättä sen enää halusi. Enää kolme viikkoa laskettuun, pientä kivutonta supistusta toisinaan, lähinnä niin että hymyilyttää. Toivottavasti vähän edes pehmentäis paikkoja. Lääkärin tarkastuksessa ei ollut mitään muutoksia kohdunsuulla, eli eiköhän tässä yliajalle paukuta kuitenkin. Nyt on kyllä vauva laskeutunut jonkinverran, tuntuu hyvin pää vastassa kohdunsuulla.
Päivät menee hirmu nopeesti, varsinkin nyt kun arki kouluineen ja harrastuksineen on palannut. Ei meinaa keritä kaikkea valmiiksi mitä oli ajatellut, täytynee rykäistä joku päivä nämä vauva-asiat kerralla kuntoon!
ensi viikolla äitiyspolikäynti, tahtovat vauvan kokoa seurata - omasta mielestä ei kyllä ole mahdottoman suuri, mutta menen nyt kuitenkin
. Aikapula vaan haraa tuossakin menossa vastaan..
Pientä jännitystä synnytyksen suhteen alkaa kerääntyä mieleen, mitenkähän sitä taas selviää siitä kaikesta
?
Voimia nyytikille väsymyksen kanssa!
Sokerirasitus tuli tosiaan käytyä rv36
, turhaa oli ja tulos siis hyvä. Vieläkään keksi miksi lääkäri välttämättä sen enää halusi. Enää kolme viikkoa laskettuun, pientä kivutonta supistusta toisinaan, lähinnä niin että hymyilyttää. Toivottavasti vähän edes pehmentäis paikkoja. Lääkärin tarkastuksessa ei ollut mitään muutoksia kohdunsuulla, eli eiköhän tässä yliajalle paukuta kuitenkin. Nyt on kyllä vauva laskeutunut jonkinverran, tuntuu hyvin pää vastassa kohdunsuulla.Päivät menee hirmu nopeesti, varsinkin nyt kun arki kouluineen ja harrastuksineen on palannut. Ei meinaa keritä kaikkea valmiiksi mitä oli ajatellut, täytynee rykäistä joku päivä nämä vauva-asiat kerralla kuntoon!
ensi viikolla äitiyspolikäynti, tahtovat vauvan kokoa seurata - omasta mielestä ei kyllä ole mahdottoman suuri, mutta menen nyt kuitenkin
. Aikapula vaan haraa tuossakin menossa vastaan..Pientä jännitystä synnytyksen suhteen alkaa kerääntyä mieleen, mitenkähän sitä taas selviää siitä kaikesta
?
Michayla
Jostain jotain jo tietävä
Täällä voidaan myös hyvin. Raskaus on ollut jotenkin todella huomaamaton ja olo on ollut hyvä, niin mikäs tässä ollessa :) Supistuksia ei juuri ole. En aina oikein tiedä onko kyseessä supistus vai möyryääkö vauva vaan enemmän. Reisiä saattaa välillä poltella. Käyn kerran tai kaksi päivässä kävelylenkillä ja siellä saa yleensä mennä varsin reippaasti. Paikat on kiinni, mutta pehmenneet ja valmiit. Myös täällä kotona on kaikki valmista, että saa tulla kun on tullakseen. Toivottavasti kuitenkin jaksaisi vielä sen ainakin pari viikkoa odotuttaa itseään, niin olisi valmiimpi 
Tänään mennään viikolla 36+4.
Innokkaana olen taas menossa synnyttämään. Viimeksi oli niin mahtava kokemus. Nyt kuitenkin nautiskelen lomasta (olen ollut jo joulusta asti) ja puuhailen kaikenlaista. Esikoinen on neljänä päivänä viikossa päiväkodissa ja olen saanut tiukkaa palautetta siitä, että tulen aivan liian aikaisin hakemaan, leikit jäävät aina kesken Pitää yrittää skarpata asian kanssa.
Seuraava neuvola on ensi viikon loppupuolella. Sillon pääsee taas kuulemaan sydämen jumputusta
Tänään mennään viikolla 36+4. Innokkaana olen taas menossa synnyttämään. Viimeksi oli niin mahtava kokemus. Nyt kuitenkin nautiskelen lomasta (olen ollut jo joulusta asti) ja puuhailen kaikenlaista. Esikoinen on neljänä päivänä viikossa päiväkodissa ja olen saanut tiukkaa palautetta siitä, että tulen aivan liian aikaisin hakemaan, leikit jäävät aina kesken
Pitää yrittää skarpata asian kanssa. Seuraava neuvola on ensi viikon loppupuolella. Sillon pääsee taas kuulemaan sydämen jumputusta
Hei,
täällä uusi jäsen ilmoittautuu porukkaan mukaan :) Ikää 41v. Edellisestä liitosta yksi lapsi. Yhteistä lasta yritetty 4-5vuotta, kaksi ihan varhaista keskenmenoa ja yksi km H7+4. Olimme jo luopuneet toivosta tulla raskaaksi mutta kuitenkin sitä jotenkin jaksoi toivoa vaikka tiesimme että mahdollisuudet ovat todella pienet. Tutkimuksissa sanottiin että ikä on tehnyt tehtävänsä ja on hyvin epätodennäköistä tulla raskaaksi. Kyynelten saattamana käsittelimme tätä tietoa ja yritimme asennoitua että yhteistä lasta emme saa. Kunnes jostain tuli tämä ihme kun sitä ei enää uskonut tapahtuvaksi. Positiivinen raskaustesti ja olimme onnesta sekaisin. Keskenmenon pelko varjosti raskautta pitkään ja raskauden puolen välin jälkeen uskalsi jo nauttia raskaudesta ja luottaa että kaikki menee hyvin.
täällä uusi jäsen ilmoittautuu porukkaan mukaan :) Ikää 41v. Edellisestä liitosta yksi lapsi. Yhteistä lasta yritetty 4-5vuotta, kaksi ihan varhaista keskenmenoa ja yksi km H7+4. Olimme jo luopuneet toivosta tulla raskaaksi mutta kuitenkin sitä jotenkin jaksoi toivoa vaikka tiesimme että mahdollisuudet ovat todella pienet. Tutkimuksissa sanottiin että ikä on tehnyt tehtävänsä ja on hyvin epätodennäköistä tulla raskaaksi. Kyynelten saattamana käsittelimme tätä tietoa ja yritimme asennoitua että yhteistä lasta emme saa. Kunnes jostain tuli tämä ihme kun sitä ei enää uskonut tapahtuvaksi. Positiivinen raskaustesti ja olimme onnesta sekaisin. Keskenmenon pelko varjosti raskautta pitkään ja raskauden puolen välin jälkeen uskalsi jo nauttia raskaudesta ja luottaa että kaikki menee hyvin.
Ikää 36v, tyttö pitäisi olla tulossa lähiaikoina (tänään 40+0). Vauvaa ollaan toivottu jo 5 v, mutta onnisti luomuna viime vuonna - oli iloinen yllätys. Tähän varmaan vaikutti ylipaino ja molempien vanhempien lasten teon kannalta korkea ikä, isä on 20v vanhempi. Onneksi rakenneultran mukaan kaiken pitäisi olla ok. Toinen olisi vielä joskus toiveissa, jos mahdollista.
Hei Lakka ja Lydia! Hyvin samankaltaista taustaa - ihanaa, että meillä kaikilla on onnistanut luomuihmeellisesti[emoji1] toivotan teillekin ihanaa loppuodotusta ja toivotaan, että kaikilla menee täydellisesti loppuun asti! [emoji173]️ vaikeuksien kautta voittoon
Rv 39+6
Rv 39+6