2-vuotiaiden menoa!
- Ketjun aloittaja ccix
- Aloituspäivämäärä
Tuo on niin totta, mita heinukka sanoi! Kun viettaa kaksistaan aikaa vain yhden lapsen kanssa, siita saa molemmat enemman irti. Kavin eilen esikoisen kanssa hakemassa maton pesulasta - uu! - ja tytto oli ihan innoissaan. Istuttiin autossa ja mutustettiin evaita ja juteltiin paivan juttuja, kotiintultua juostiin pihalla (tai tytto juoksi ja mina yritin vahan tsempata 
). Meilla oli ihan superkivaa. Illalla istuttiin sylikkain sohvalla ja katsottiin Frozen Feveria. :D
Ettei tarvi valttis edes sinne Hoplopiin asti lahtea. :D
). Meilla oli ihan superkivaa. Illalla istuttiin sylikkain sohvalla ja katsottiin Frozen Feveria. :DEttei tarvi valttis edes sinne Hoplopiin asti lahtea. :D
ccix
Piirimestaruustason postaaja
Onnea huimasti, Heinukka!
Täällä ollut kovin haipakkaa elo, niin ei ole ehtinyt päivitellä kuulumisia. Toisaalta mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut. Arki rullaa niin samalla kaavalla :)
Nyt on eka lukuvuosi takana ja oon niin yllättänyt, että selvisin hengissä. Meinasi usko loppua aina välistä, kun ei tunnit riitä vuorokaudessa :) nyt vietän kesälomaa, yksi kesäkurssi mutta muuten lasten kanssa.
Hauska huomata, kuinka isoja nää lapset jo on?!? Kumpainenkin omaa jo oman maailmansa. Ja poika pystyy jo sanallisesti jakamaan sitä äidin kanssa :) ja tätä mä oon odottanut.
Täällä ollut kovin haipakkaa elo, niin ei ole ehtinyt päivitellä kuulumisia. Toisaalta mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut. Arki rullaa niin samalla kaavalla :)
Nyt on eka lukuvuosi takana ja oon niin yllättänyt, että selvisin hengissä. Meinasi usko loppua aina välistä, kun ei tunnit riitä vuorokaudessa :) nyt vietän kesälomaa, yksi kesäkurssi mutta muuten lasten kanssa.
Hauska huomata, kuinka isoja nää lapset jo on?!? Kumpainenkin omaa jo oman maailmansa. Ja poika pystyy jo sanallisesti jakamaan sitä äidin kanssa :) ja tätä mä oon odottanut.
vastavirrassa
Asioista perillä oleva
Heinukka onnea pienestä nyytistä! <3 Miten hänet on otettu vastaan?
Triina hienoa että olet toipunut hyvin ja pääsit vähän reissaamaankin!
Libra kiva kuulla, että sielläkin on jo päästy arkeen kiinni. Nuo hetket esikoisen kanssa on varmasti molemmille ihania ja tärkeitä!
Ccix jei, hienoa, sä selvisit ja varmasti vielä hyvin! Nautihan kesästä lasten kanssa!
Me yritetään myös nauttia kesästä ja suunnataan kesän jälkeen kohti toista ivf-hoitoa. Toivon mukaan se olisi elokuussa niin en tarvitsisi saikkua vaan saisi hoidettua punktion yms kesälomalla. Mutta nyt on aika elää hetki ilman lääkkeitä, niiden sivuvaikutuksia, kalenterin kyttäystä ja sitä ainaista seuraavan askeleen tai päämäärän odottamista. :) Ihania ilmoja onkin jo ollut, nautitaan niistä!
Triina hienoa että olet toipunut hyvin ja pääsit vähän reissaamaankin!
Libra kiva kuulla, että sielläkin on jo päästy arkeen kiinni. Nuo hetket esikoisen kanssa on varmasti molemmille ihania ja tärkeitä!
Ccix jei, hienoa, sä selvisit ja varmasti vielä hyvin! Nautihan kesästä lasten kanssa!
Me yritetään myös nauttia kesästä ja suunnataan kesän jälkeen kohti toista ivf-hoitoa. Toivon mukaan se olisi elokuussa niin en tarvitsisi saikkua vaan saisi hoidettua punktion yms kesälomalla. Mutta nyt on aika elää hetki ilman lääkkeitä, niiden sivuvaikutuksia, kalenterin kyttäystä ja sitä ainaista seuraavan askeleen tai päämäärän odottamista. :) Ihania ilmoja onkin jo ollut, nautitaan niistä!
heinukka
Sanavalmis juttuseppä
Kiitos vastavirrassa! :) Vauva on otettu tosi hyvin vastaan! Tää lokakuinen ei oo reagoinut oikeastaan mitenkään negatiivisesti, mitä nyt hieman mulle alkuun osoitti mieltään, muttei ollut vaikeaa voittaa hänen suosiotaan uudelleen :) Vauvaa pussaillaan ja halaillaan kovasti ja kysellään missä vauva on jos hän on vaikka sängyssään nukkumassa. Yllättävän hyvin siis mennyt! Nyt vaan jännittää kun isi palaa maanantaina töihin, että meneekö sittenkin vielä yhtä hyvin kun musta pitäisi riittää kaikille kolmelle huomiota 
Toivottavasti tekin vastavirrassa saatte nautittua kesästä ilman stressiä tulevasta! Ihanaa kun saat hetken levätä :)
Toivottavasti tekin vastavirrassa saatte nautittua kesästä ilman stressiä tulevasta! Ihanaa kun saat hetken levätä :)
Puheen kehityksestä jälleen. Miten teillä esimerkiksi kolmitavuiset sanat, tulevatko kokonaan tai muutoin oikein? Mua mietityttää tuon lapsen tapa jättää sanat "kesken". Esimerkiksi värit ovat "puna, sini, kelta". Toisaalta vihreä, musta ja pinkki tulevat oikein. Edelleen pojalla on myös paljon (oikeesti tosi paljon) omia sanoja asioille ja oman nimensäkin vääntänyt varsin ihmeellisesti. Puhetta tulee kuitenkin paljon eikä varsinaista siansaksaa enää ollenkaan. R on hakusessa, mutta sitäkin yrittää.
Lähinnä mua mietityttää kun mulla on vertailukohteina vain sellaisia lapsia, joilla puhe on joko todetusti viivästynyt tai sitten ollut jo pitkään älyttömän sujuvaa ja selkeää. Meillä kaivuri on edelleen "kaa" ja traktori "ontte" jne. Luetaan, lauletaan jne joka päivä. Puhallellaan saippuakuplia ja ihan yritänkin treenata sanoja. Pikkuveljen neuvolassa oli tämä isompikin mukana ja siellä vähän kyselin, mutta poika oli melko hiljainen, joten ei päässyt ihan kuulemaan mitä tarkoitin.
Noh, pojat kyllä aloittavat päiväkodin elokuussa, joten varmaan sitten viimeistään tulee esille jos on esimerkiksi puheterapialle tarvetta.
Lähinnä mua mietityttää kun mulla on vertailukohteina vain sellaisia lapsia, joilla puhe on joko todetusti viivästynyt tai sitten ollut jo pitkään älyttömän sujuvaa ja selkeää. Meillä kaivuri on edelleen "kaa" ja traktori "ontte" jne. Luetaan, lauletaan jne joka päivä. Puhallellaan saippuakuplia ja ihan yritänkin treenata sanoja. Pikkuveljen neuvolassa oli tämä isompikin mukana ja siellä vähän kyselin, mutta poika oli melko hiljainen, joten ei päässyt ihan kuulemaan mitä tarkoitin.
Noh, pojat kyllä aloittavat päiväkodin elokuussa, joten varmaan sitten viimeistään tulee esille jos on esimerkiksi puheterapialle tarvetta.
ccix-
Oman äänensä löytänyt
Vaihdoin puhelinta ja kaikki salasanat on unohtuneet yms. joten ei muuta kuin uutta tunnusta kehiin... no mutta melkein sama nimimerkki :D
Triina, en mä sinuna huolissaan ois, mutta voi sitä käydä puheterapiassa kääntymässä tai varata neuvolaan pojalle oman ajan ja keskustella asiasta. Ei ainakaan haittaa oo :) meillä on huomenna extraneuvola juuri asian tiimoilta. Neuvolatäti kokonaisarvioi kehitystä ja juurikin puhetta ja samalla katsotaan mitat. Puheterapeutti oli kyllä sitä mieltä, että puhe on nyt ikäistensä tasolla... mut toi ääntäminen tai suun motoriikka vaatii vähän työstämistä (pillit, saippuakuplat ja jopa purulelu) eli hyvin laiskasti käyttää suuta. Mutta syksyllä, ennen 3 vee neuvolaa käydään sit katsomassa tilannetta puheen saralta.
Mut tuosta tavutuksesta. Karpo sai kovasti kehuja siitä, että vaikkei sana tulisikaan oikein, on sana rakenteellisesti oikein... eli vaikka sam-mak-ko niin Karpo sanoo vaikka am-muk-ka. Eli en nyt siis osaa sanoa, mistä johtuu vikan tavun jättäminen tai onko se jollain paha asia.
Mutta tosiaan... ei kannata stressata, tai sit vaan kysäsee neuvolasta/puheterapeutilta. Kyllä ne viimestään hoidossa sanoo asiasta, jos kokevat, että on jtn häikkää :)
Triina, en mä sinuna huolissaan ois, mutta voi sitä käydä puheterapiassa kääntymässä tai varata neuvolaan pojalle oman ajan ja keskustella asiasta. Ei ainakaan haittaa oo :) meillä on huomenna extraneuvola juuri asian tiimoilta. Neuvolatäti kokonaisarvioi kehitystä ja juurikin puhetta ja samalla katsotaan mitat. Puheterapeutti oli kyllä sitä mieltä, että puhe on nyt ikäistensä tasolla... mut toi ääntäminen tai suun motoriikka vaatii vähän työstämistä (pillit, saippuakuplat ja jopa purulelu) eli hyvin laiskasti käyttää suuta. Mutta syksyllä, ennen 3 vee neuvolaa käydään sit katsomassa tilannetta puheen saralta.
Mut tuosta tavutuksesta. Karpo sai kovasti kehuja siitä, että vaikkei sana tulisikaan oikein, on sana rakenteellisesti oikein... eli vaikka sam-mak-ko niin Karpo sanoo vaikka am-muk-ka. Eli en nyt siis osaa sanoa, mistä johtuu vikan tavun jättäminen tai onko se jollain paha asia.
Mutta tosiaan... ei kannata stressata, tai sit vaan kysäsee neuvolasta/puheterapeutilta. Kyllä ne viimestään hoidossa sanoo asiasta, jos kokevat, että on jtn häikkää :)
Hassua, että tänä aamuna poika sanoi täysin selkeästi kaivinkone ja hämähäkki. Ehkäpä huolehdin tai edes mietin ihan turhaan. Luultavasti nää hommat lähtee rullaamaan ihan omalla painollaan kun aika on. Tää on vaan kun tuon esikoisen kanssa kaikki tapahtuu ekaa kertaa niin tulee herkästi ylianalysoitua.
Ccix, miten teillä ne raivarit? Onko helpottanut tilanne? Meillä raivareita edelleen verrattaen todella vähän, mutta lyömistä, tönimistä ja repimistä sitäkin enemmän....... phuuuhhh. Miten noi voikin olla niin väkivaltaisia toisiaan kohtaan? Heinukka, ottaako teillä veljekset fyysisesti yhteen?
Ccix, miten teillä ne raivarit? Onko helpottanut tilanne? Meillä raivareita edelleen verrattaen todella vähän, mutta lyömistä, tönimistä ja repimistä sitäkin enemmän....... phuuuhhh. Miten noi voikin olla niin väkivaltaisia toisiaan kohtaan? Heinukka, ottaako teillä veljekset fyysisesti yhteen?
ccix-
Oman äänensä löytänyt
Triina, meillä on nyt seesteinen kausi... :D eli ei oo pahempia raivareita. Tietty semmosta perus uhmailua ja kiukuttelua silloin tällöin. Ei tosin mitään verrattuna kevääseen. En sit tiiä oisko toi puheenkehitys vähän auttanut näihin raivareihin vai onko nyt vaan tyyntä ennen myrskyä.
Täällä tapellaan. Ensin se on kivaa ja räkätetään painin lomassa ja sit jompi kumpi itkee. Huoh. Puremista kanssa ilmenee... tyttö varsinkin on nyt siinä puremisiässä. Karpo puree vain takaisin. Tuuppimista ja tönimistä. Erotuomarointia aika pitkälti tää elo nyt :D mutta onneksi on alkanut näkymään viitteitä siitä, et myös yhdessä voidaan leikkiä. Varsinkin ulkona ollessa :)
Neuvolassa kaikki hyvin ja täti oli sitä mieltä, et ihan on ikäisensä tapaus. Kehui vielä, kuinka poika kuuntelee ja noudattaa ohjeita. Toimisi vaan samalla tavalla kotonakin :D puheenkehityksestä ei ollut ollenkaan huolissaan :) kaikki mainiosti siis. Pituutta... argh, 99cm. Ois ollut siistii saavuttaa se metri :D paino on nyt 0 käyrän tuntumassa, vielä kuitenkin plussan puolella (16,5kg).
Täällä tapellaan. Ensin se on kivaa ja räkätetään painin lomassa ja sit jompi kumpi itkee. Huoh. Puremista kanssa ilmenee... tyttö varsinkin on nyt siinä puremisiässä. Karpo puree vain takaisin. Tuuppimista ja tönimistä. Erotuomarointia aika pitkälti tää elo nyt :D mutta onneksi on alkanut näkymään viitteitä siitä, et myös yhdessä voidaan leikkiä. Varsinkin ulkona ollessa :)
Neuvolassa kaikki hyvin ja täti oli sitä mieltä, et ihan on ikäisensä tapaus. Kehui vielä, kuinka poika kuuntelee ja noudattaa ohjeita. Toimisi vaan samalla tavalla kotonakin :D puheenkehityksestä ei ollut ollenkaan huolissaan :) kaikki mainiosti siis. Pituutta... argh, 99cm. Ois ollut siistii saavuttaa se metri :D paino on nyt 0 käyrän tuntumassa, vielä kuitenkin plussan puolella (16,5kg).
heinukka
Sanavalmis juttuseppä
Niinpä, varmasti kaikki on niin kuin pitääkin. Hän on varmaan vain tottunut käyttämään noita sanoja vaikka selvästi osaa ne oikeatkin sanoa :)
Joo kyllä noi ottaa yhteen. Harvemmin ne oikein kunnolla tappelee, mutta sellaisia tönäisyjä tai raapaisuja jos toinen ei tee niin kuin toinen tahtoisi. Isompi varsinkin raapii tota pienempää välillä tosi usein ja toisella naama ihan raapaleilla.
Kauhulla odotan koska toi lokakuinen alkaa kostaa pikkusiskolle kaikkea mitä on saanut isoveljeltään kestää....
Jospa pitkästä aikaa kirjottelis mitä meitin taaperolle kuuluu. :)
Jäbä puhua papattaa koko ajan. Ja laulaa. Laulaa ihan koko ajan. Ihahaa ja tuiki tuiki tähtönen on kesto suosikkeja. Haluais koko ajan kuunnella musiikkia! Ihan sama mitä musiikkia, kunhan on musiikkia. :D Elvis ollu suosikki alusta asti. Kotimaista koitettu soittaa lastenlaulujen lisäks että oppii kieltä. :) Kerran oltiin ulkona ja toinen laulaa rattaissa, että "Ei ikinä, ei ikinä enää..." ja mä sitten mietin päätäni puhki että mikäs tämä oikein on, kunnes tajusin että madafakin darrastahan se! :D Ja ei, kovassa kuuntelussa ei oo tuo kappale ollut, kuullut varmaan radiosta ja jäänyt päähän...
Mitään pahaa uhmaraivoa ei oo ollu, mutta joka asiassa pitää väittää vastaan. Suhteellisen seesteinen tapaus tuo poika. :)
Kynsiä pureskelee ikävästi, eikä auttanu ees apteekin tökötti mitä kynsiin laitetaan. Tais tottua makuun suht nopeesti... en tiiä mistä on tavan oppinu ku ei meistä vanhemmista kumpikaan syö kynsiään.
Tutista ollaan päästy vihdoin ja viimein kokonaan eroon ja seuraavaks lähtee iltapullo. Pottailussa päästy vähän eteenpäin, eli suostuu nyt jo muutamia tunteja olemaan ilman vaippaa ja potalla käymään.
Jäbä puhua papattaa koko ajan. Ja laulaa. Laulaa ihan koko ajan. Ihahaa ja tuiki tuiki tähtönen on kesto suosikkeja. Haluais koko ajan kuunnella musiikkia! Ihan sama mitä musiikkia, kunhan on musiikkia. :D Elvis ollu suosikki alusta asti. Kotimaista koitettu soittaa lastenlaulujen lisäks että oppii kieltä. :) Kerran oltiin ulkona ja toinen laulaa rattaissa, että "Ei ikinä, ei ikinä enää..." ja mä sitten mietin päätäni puhki että mikäs tämä oikein on, kunnes tajusin että madafakin darrastahan se! :D Ja ei, kovassa kuuntelussa ei oo tuo kappale ollut, kuullut varmaan radiosta ja jäänyt päähän...
Mitään pahaa uhmaraivoa ei oo ollu, mutta joka asiassa pitää väittää vastaan. Suhteellisen seesteinen tapaus tuo poika. :)
Kynsiä pureskelee ikävästi, eikä auttanu ees apteekin tökötti mitä kynsiin laitetaan. Tais tottua makuun suht nopeesti... en tiiä mistä on tavan oppinu ku ei meistä vanhemmista kumpikaan syö kynsiään.
Tutista ollaan päästy vihdoin ja viimein kokonaan eroon ja seuraavaks lähtee iltapullo. Pottailussa päästy vähän eteenpäin, eli suostuu nyt jo muutamia tunteja olemaan ilman vaippaa ja potalla käymään.
Hei vaan tännekin. Olen tuolla tämän vuoden marraskuisten ryhmässä, mutta ajattelin kurkata jutellaanko täällä esikoisen ikätoverien ryhmässä millaisista asioista.
Minä olen erittäin huolissani pojan puheenkehityksestä. Olemme kaksikielinen perhe, jossa minä siis puhun ei-suomea. Asumme kuitenkin täysin suomenkielisessä ympäristössä ja puolisoni kanssa pääasiassa keskustelen suomeksi. Meillä ei ole toisenkielisiä ystäviä täällä juuri ollenkaan. Tiedän joitakin kielen puhujia, mutta heillä on niin paljon isommat lapset ja erilainen elämäntilanne, ettemme juurikaan näe kuin kerran vuodessa. Eli poika ei kuule minun lisäksi tätä kieltä kuin televisiosta, radiosta ja tietokoneelta. Kovasti yritän lukea ja laulaa pojalle, mutta jotenkin turhauttavaa kun edistystä ei tunnu tapahtuvan.
Poika ei puhu vieläkään kuin lähinnä yksittäisillä sanoilla. Kaksivuotisneuvolassa todettiin, että kaksisanaisia lauseita tulee, mutta kun mielestäni lauseiden määrä ei ole lisääntynyt yhtään. Kerran on sanonut "kuusisanaisen" lauseen tai ainakin se kuullosti sellaiselta, mutta vain kerran. Yhdyissanoista poika sanoo lähinnä vain jälkimmäisen osan esim. lumiukko on vain ukko ja leppäkerttu on pelkkä kerttu. Tosin leppäkertun hän on ainakin kerran sanonut ihan kokonaankin. Melko paljon ns. omia sanoja, joiden tarkoituksen me vanhemmat toki tunnistamme, mutta muut eivät. Välillä kuullostaa siltä, että poika lörpöttelisi pitkiä lauseita, jossa voi olla joku oikealta sanaltakin kuullostava pätkä, mutta todellisuudessa poika puhuu omaa höpötyskieltään.
Olin keväällä yhteydessä kaupungin johtavaan puheterapeuttiinkin, että pitäisikö tulla jo tutkimuksiin ja olisiko parempi, että minäkin alkaisin puhua vain suomea, mutta hänen mielestä ei ollut vielä syytä huoleen ja hänestä ei ollut mitään syytä että vaihtaisin kieltä.
Tiedän, ettei koskaan pitäisi verrata lasta muihin, mutta kun muut tuntemani samanikäiset, joskin yksikieliset lapset, lörpöttelevät pitkiä lauseita. Eräskin samanikäinen puhui kolmisanaisia lauseita jo ennen kuin täytti vuoden ja tuo meidän esikoinen ei vieläkään. Odotan nyt toista lastamme, jonka pitäisi syntyä esikoisen täytettyä kolme vuotta. Olen alkanut kallistua sille kannalle, että vaihdan kielen suomeen, jos tuo esikoinen ei kolmivuotisneuvolaankaan mennessä puhu tuon enempää. Ajattelin sen tulevan "luonnolliseen" saumaan siinä kun alkaisin puhua suomea vauvalle.
Minä olen erittäin huolissani pojan puheenkehityksestä. Olemme kaksikielinen perhe, jossa minä siis puhun ei-suomea. Asumme kuitenkin täysin suomenkielisessä ympäristössä ja puolisoni kanssa pääasiassa keskustelen suomeksi. Meillä ei ole toisenkielisiä ystäviä täällä juuri ollenkaan. Tiedän joitakin kielen puhujia, mutta heillä on niin paljon isommat lapset ja erilainen elämäntilanne, ettemme juurikaan näe kuin kerran vuodessa. Eli poika ei kuule minun lisäksi tätä kieltä kuin televisiosta, radiosta ja tietokoneelta. Kovasti yritän lukea ja laulaa pojalle, mutta jotenkin turhauttavaa kun edistystä ei tunnu tapahtuvan.
Poika ei puhu vieläkään kuin lähinnä yksittäisillä sanoilla. Kaksivuotisneuvolassa todettiin, että kaksisanaisia lauseita tulee, mutta kun mielestäni lauseiden määrä ei ole lisääntynyt yhtään. Kerran on sanonut "kuusisanaisen" lauseen tai ainakin se kuullosti sellaiselta, mutta vain kerran. Yhdyissanoista poika sanoo lähinnä vain jälkimmäisen osan esim. lumiukko on vain ukko ja leppäkerttu on pelkkä kerttu. Tosin leppäkertun hän on ainakin kerran sanonut ihan kokonaankin. Melko paljon ns. omia sanoja, joiden tarkoituksen me vanhemmat toki tunnistamme, mutta muut eivät. Välillä kuullostaa siltä, että poika lörpöttelisi pitkiä lauseita, jossa voi olla joku oikealta sanaltakin kuullostava pätkä, mutta todellisuudessa poika puhuu omaa höpötyskieltään.
Olin keväällä yhteydessä kaupungin johtavaan puheterapeuttiinkin, että pitäisikö tulla jo tutkimuksiin ja olisiko parempi, että minäkin alkaisin puhua vain suomea, mutta hänen mielestä ei ollut vielä syytä huoleen ja hänestä ei ollut mitään syytä että vaihtaisin kieltä.
Tiedän, ettei koskaan pitäisi verrata lasta muihin, mutta kun muut tuntemani samanikäiset, joskin yksikieliset lapset, lörpöttelevät pitkiä lauseita. Eräskin samanikäinen puhui kolmisanaisia lauseita jo ennen kuin täytti vuoden ja tuo meidän esikoinen ei vieläkään. Odotan nyt toista lastamme, jonka pitäisi syntyä esikoisen täytettyä kolme vuotta. Olen alkanut kallistua sille kannalle, että vaihdan kielen suomeen, jos tuo esikoinen ei kolmivuotisneuvolaankaan mennessä puhu tuon enempää. Ajattelin sen tulevan "luonnolliseen" saumaan siinä kun alkaisin puhua suomea vauvalle.
Hei B612, mun mielestä ei ole mitään syytä huoleen ja itse en vaihtaisi kieltä suomeen. Kaksikielisyys on suuri lahja, mutta hidastaa joissain tapauksissa puheen kehitystä. Kuitenkin vasta useampi kuin kaksi kieltä sekaisin, voi aiheuttaa oikeasti isompia ongelmia. Mielestäni jatkatte vaan kummallakin kielellä. Lorutelkaa, laulelkaa jne tehostetusti jonkun aikaa. En ole puheterapeutti, mutta lähipiirissäni on useita kaksikielisiä perheitä. Joissain tapauksissa puhe on lähtenyt liikkeelle kunnolla vasta siinä 4v tienoilla. Mutta pari kuukauttakin voi tehdä kummasti asioille!
Meidän ihan yksikielinen lokakuussa 3v täyttävä, on ruvennut nyt tämän vuoden puolella puhumaan enemmän ja pidempiä lauseita, mutta käyttää vielä paljon omia sanojaan. Vuotta nuorempi pikkuveljensä puhuu jo nyt 1v8kk iässä hämmästyttävän paljon ja selkeästi.
En siis olisi huolissani vaan jatkaisin vaan sinnikkäästi :) Puhallelkaa saippuakuplia ja juokaa pillillä, niiden pitäisi edistää suun motoriikkaa.
Meidän ihan yksikielinen lokakuussa 3v täyttävä, on ruvennut nyt tämän vuoden puolella puhumaan enemmän ja pidempiä lauseita, mutta käyttää vielä paljon omia sanojaan. Vuotta nuorempi pikkuveljensä puhuu jo nyt 1v8kk iässä hämmästyttävän paljon ja selkeästi.
En siis olisi huolissani vaan jatkaisin vaan sinnikkäästi :) Puhallelkaa saippuakuplia ja juokaa pillillä, niiden pitäisi edistää suun motoriikkaa.
Hei B612, Uskon, etta tilanne vaikuttaa toivottamalta, mutta ei se sita ole! :) Meilla on monikielinen perhe, joka kaikenlisaksi asuu ulkomailla. Eli lapsemme "altistuu" neljalle eri kielella paivittain. Olen toissa kansainvalisessa koulussa, jossa naen paivittain lapsia ympari maailmaa - osalla on oppimisvaikeuksia, osalla ei. Etta en ole puheterapeutti, mutta vastaan talta kokemuspohjalta ja olen pro-monikielisyys. :)
Minakaan en vaihtaisi kielta suomeen, vaikka se saattaa houkuttaa. Kun minua itseani turhauttaa, ajattelen naita:
Minakaan en vaihtaisi kielta suomeen, vaikka se saattaa houkuttaa. Kun minua itseani turhauttaa, ajattelen naita:
- Ymmartaako lapsi puhetta?
Useimmiten puheentuottaminen on juuri se, josta kielenosaaminen paatellaan, vaikka itseasiassa kuullunymmartaminen on tarkeampaa. Kielenosaaminen ei ole vain sanoja ja lauseita, silla kieli kantaa mukanaan myos kulttuuriperintoa. Kannattaa siis altistaa lasta kielelle monipuolisesti, kuten teetkin. :)
- Kaikki lapset oppivat monikieliseksi, mutta se vaatii aikaa, kannustusta ja pitkajanteisyytta - riippuen lapsen vahvuuksista (toiset ovat lahjakkaita kielissa, toiset logiisessa paattelyssa ja toiset vaikka musiikissa).
Monikielisyys muuttaa lapsen aivoja ja ajattelutapaa eivatka nama muutokset synny nopeasti, joten tarvitaan pitkajanteisyytta. Kielen oppiminen on hyvin monimutkaista ja pikkulapsilla on monta muutakin rautaa tulessa kuin pelkka kielenopettelu; myos sosiaaliset taidot ja monet muut kehittyvat yhta aikaa. :)
Jos huomaat, etta lapsellesi on todella vaikeaa oppia kieltasi, kannattaa silti pitaa leppoisa tunnelma ja leikkia yhdessa jotain pelia, jossa sana ja kuva yhdistetaan ja joissa sanaa voi toistaa usean kerran. Esimerkiksi mina pelaan tyttareni kanssa vastaavaa kuvakirjojen avulla, etsi ja loyda -kuvien ja muistipelien avulla. Etta tassa on keltainen, pyorea aurinko. Missa on toinen samanlainen keltainen, pyorea aurinko?
Ja ihan normiarjessakin sita voi harjoitella ja kayttaa lapsen kiinnostuksen kohteita tai muita vahvuuksia. Esimerkiksi jos opettaa vareja: Katsopas tuota vihreaa autoa? Mita tuo vihrea auto tekee? Jne.
- Lapset oppivat erilailla.
Siina missa yksi lapsi alkaa heti aanen loydettyaan yrityksen ja erehdyksen kautta kokeilemaan oppimiaan sanoja, toinen on hiljaa niin kauan, etta tuntee osaavansa kielta riittavan hyvin ennen kuin alkaa kayttamaan sita. Osa ei puhu vuosiin, mutta sitten yhtakkia kayttaakin monimutkaisia lauseita.
Positiivisten kokemusten saaminen on oppimisessa tarkeaa, joten kannattaa palkita sita, etta lapsi yrittaa - ei sita, jos han onnistuu - ja jutella siita, etta yrittamalla ja kokeilemalla oppii ja harjoittelemalla taidot kehittyvat. Jotkut lapset eivat halua epaonnistua, joten he eivat edes yrita. Itse toki tiedat, mika lapsellesi toimii parhaiten. :)
- Myos passiivisesti oppii kielta.
Kotikielemme on englanti, muttemme koskaan puhu suoraan tytolle englantia. Tytto ei esimerkiksi puhu kuin muutaman sanan englantia, mutta ymmartaa aivan kaiken puheemme. Se kay ilmi, koska han jatkaa suomeksi tai italiaksi (riippuen siita puhuuko han isalleen vai minulle) siihen, mihin meidan englanninkielinen keskustellumme paattyi. Han siis ymmartaa englantia, vaikkei puhu sita. :)
Muokattu viimeksi:
Kiitos tsempeistä Triina ja Libra. Tiedän kyllä kaksikielisyyden monet edut, mutta valitettavasti myös kielellisten vaikeuksien aiheuttamat oppimisvaikeudet...
Ongelma ei siis ole ainoastaan siinä ettei lapsi puhuisi minun kieltäni vaan hän ei puhu yhtään enempää suomeakaan. Puolisoni mielestä lapsella on enemmän sanoja minun kielelläni, mutta minun mielestäni se vaihtelee "aihealueittain" eli sen mukaan kumman kanssa mitäkin on enemmän tehnyt.
Kuten olen miettinyt jatkan vielä toisen kielen puhumista, mutta jos kehitystä ei tapahdu kolmivuotisneuvolaan mennessä, vaihdan kielen suomeen vauvan synnyttyä. Suomi on siis toinen äidinkieleni, joten en vaihda itselleni vieraaseen kieleen.
Ongelma ei siis ole ainoastaan siinä ettei lapsi puhuisi minun kieltäni vaan hän ei puhu yhtään enempää suomeakaan. Puolisoni mielestä lapsella on enemmän sanoja minun kielelläni, mutta minun mielestäni se vaihtelee "aihealueittain" eli sen mukaan kumman kanssa mitäkin on enemmän tehnyt.
Kuten olen miettinyt jatkan vielä toisen kielen puhumista, mutta jos kehitystä ei tapahdu kolmivuotisneuvolaan mennessä, vaihdan kielen suomeen vauvan synnyttyä. Suomi on siis toinen äidinkieleni, joten en vaihda itselleni vieraaseen kieleen.
Varmasti tiedät parhaiten, mikä lapsellesi ja perheellesi on paras ratkaisu. :)
Ja tuo kuulostaa ihan samalta kuin meillä, että sanasto riippuu siitä, mitä on tehnyt kieltä puhuvan vanhemman kanssa.
Terveisia historiallisen helleaallon alta! Italiassa on ihan tolkuttoman kuuma. Ei haittaisi, vaikka olisi se perus 25 astetta. :D
Taaperolla on nyt just ihana vaihe menossa, kun mielikuvitus ja roolileikit ovat hyvin mieluisia ja aiempaa todellisempia. Esimerkiksi tana aamuna leikimme, etta mina olen potilas ja soitan laakarin (=taaperon) paikalle. Han sitten minut paransi kuuntelemalla keuhkojani ja totesi paalle: "Ei tarvi aiti itkea, ei tama satu, laakari vain tutkii." :D
Tyton sankareita ovat Peppi ja Ryhma Hau. Han selittaa niiden tarinoita ja nayttelee niita. Rooleihin elaytyminen kay kuin kansallisteatterin konkareilta ja kylla on naurussa pitamista. :) Aivan ihania aikoja elellaan, vaikka uhmakohtauksiakin on viela, mutta tuntuu, etta pahin on jo takana.
Vauva kasvaa ja oppii kaikenlaista uutta. Tuntuu, etta taman toisen kohdalla sita osaa jotenkin enemman nauttia tasta hetkesta. Esikoisen kanssa sita toisaalta odotti aina sita seuraavaa vaihetta ja toisaalta pelkasi sita. Nyt tietaa, etta kaikki muuttuu ja aika menee niiiiin nopeasti. Tarvitsee vain katsoa esikoista ja muistaa, miten nopeasti se aika menee. <3 Ja kaipaan jo nyt sita vastasyntynytta, vaikka vauvani on vasta pian 3 kk. :)
Ja tuo kuulostaa ihan samalta kuin meillä, että sanasto riippuu siitä, mitä on tehnyt kieltä puhuvan vanhemman kanssa.
Terveisia historiallisen helleaallon alta! Italiassa on ihan tolkuttoman kuuma. Ei haittaisi, vaikka olisi se perus 25 astetta. :D
Taaperolla on nyt just ihana vaihe menossa, kun mielikuvitus ja roolileikit ovat hyvin mieluisia ja aiempaa todellisempia. Esimerkiksi tana aamuna leikimme, etta mina olen potilas ja soitan laakarin (=taaperon) paikalle. Han sitten minut paransi kuuntelemalla keuhkojani ja totesi paalle: "Ei tarvi aiti itkea, ei tama satu, laakari vain tutkii." :D
Tyton sankareita ovat Peppi ja Ryhma Hau. Han selittaa niiden tarinoita ja nayttelee niita. Rooleihin elaytyminen kay kuin kansallisteatterin konkareilta ja kylla on naurussa pitamista. :) Aivan ihania aikoja elellaan, vaikka uhmakohtauksiakin on viela, mutta tuntuu, etta pahin on jo takana.
Vauva kasvaa ja oppii kaikenlaista uutta. Tuntuu, etta taman toisen kohdalla sita osaa jotenkin enemman nauttia tasta hetkesta. Esikoisen kanssa sita toisaalta odotti aina sita seuraavaa vaihetta ja toisaalta pelkasi sita. Nyt tietaa, etta kaikki muuttuu ja aika menee niiiiin nopeasti. Tarvitsee vain katsoa esikoista ja muistaa, miten nopeasti se aika menee. <3 Ja kaipaan jo nyt sita vastasyntynytta, vaikka vauvani on vasta pian 3 kk. :)
ccix-
Oman äänensä löytänyt
Täälläkin on alkanut poika eläytymään leikkeihin. Selittää leikin kulkua ja ottaa jo rooleja. Ihanaa uhmailun keskellä. Piirtäessäänkin haluaa kertoa, mitä tapahtuu :) ryhmä hau on kova juttu täälläkin. Ja rusty rivets. Poika leikkiikin usein olevansa tää rusty ja on sit karpo rivets :D toi puheen kehitys toi mukanaan niin paljon ulottuvuutta taaperon elämään.
Mutta piti kysyä... onko kellään ollut vielä kasvukipuja, tai tietääkö joku tämän ikäisen kärsineen kasvukivuista? Meillä kk päivät on iltaisin valittanut jalkojaan, polvia... usein mennyt ohi kun on vähän kevyesti hieronut. Nyt vaan tällä viikolla parina iltana ollut huomattavasti kipeämmät. Käydään kyllä ensviikolla lääkärissä asian tiimoilta... neuvolassa sanoivat, ettei ihan näin pienellä pitäis olla. Onhan karpo kyllä koonsa puolesta jo 3+ vuotias... toisaalta ehkä vaan rasitusta kerta on niin liikkuvainen tapaus.
Täytyy palailla paremmalla ajalla kirjoittelemaan lisää :) ihanaa juhannusta kaikille!!!
Mutta piti kysyä... onko kellään ollut vielä kasvukipuja, tai tietääkö joku tämän ikäisen kärsineen kasvukivuista? Meillä kk päivät on iltaisin valittanut jalkojaan, polvia... usein mennyt ohi kun on vähän kevyesti hieronut. Nyt vaan tällä viikolla parina iltana ollut huomattavasti kipeämmät. Käydään kyllä ensviikolla lääkärissä asian tiimoilta... neuvolassa sanoivat, ettei ihan näin pienellä pitäis olla. Onhan karpo kyllä koonsa puolesta jo 3+ vuotias... toisaalta ehkä vaan rasitusta kerta on niin liikkuvainen tapaus.
Täytyy palailla paremmalla ajalla kirjoittelemaan lisää :) ihanaa juhannusta kaikille!!!
Roolileikkejä meilläkin ja älyttömästi tarinan kerrontaa. Kertoilee siis päivän tapahtumia tai muistelee vanhoja (oikeesti jopa yli vuoden vanhoja juttuja muistaa). Joskus asiat sekoittuvat ja jutut ovat melko viihdyttäviä. Laulaminen on myös kova sana. Pojat laulavat yhdessä, mutta varsinkin isin laulamista iltaisin pyytävät. Isi saa pojat myös tosi hyvin rauhoittumaan laulamalla. Äidin laulu ei jostain syystä toimi niin hyvin.....? :D
Kasvukipuja mä myös välillä epäilen tuolla meidän pojalla. Joskus yöllä meidän viereen kömpiessään, saattaa olla todella levoton ja valitella että "pipi jalassa". Mutta en sitten tiedä. Jotenkin ajattelen että nyt voisi kasvukipuja olla kyllä jo kun kasvu on niin hurjaa. Meillä tosin ei tämä vanhempi lokakuinen niin älytöntä kyytiä kasva kuin pikkuveljensä, joka on jo lähes saman kokoinen.
Kasvukipuja mä myös välillä epäilen tuolla meidän pojalla. Joskus yöllä meidän viereen kömpiessään, saattaa olla todella levoton ja valitella että "pipi jalassa". Mutta en sitten tiedä. Jotenkin ajattelen että nyt voisi kasvukipuja olla kyllä jo kun kasvu on niin hurjaa. Meillä tosin ei tämä vanhempi lokakuinen niin älytöntä kyytiä kasva kuin pikkuveljensä, joka on jo lähes saman kokoinen.