Hyvää päivää pitkästä aikaa!
Eipä ole tullut täällä vierailtua hetkeen... ajan on vienyt aika hyvin 2 nuorinta, miehen loma (joka kylläkin on jo loppunut) ja lisäks oma painonpudotusproggis, joka on erittäin hyvässä vauhdissa.
Täällä onkin muutamat taas päättäneet aloittaa uuden vauvan yrityksen, onnea matkaan ja toivottavasti tärppi tulee pian! Ja muutamalla h-hetki jo ollutkin... Niin ja häitäkin on ilmassa! Mehän mentiin ihan vaan maistraatissa naimisiin 3 vuotta sitten kun oli molemmille toinen kerta. Häät on kyllä niiiiiiin ihania, niissä tulee aina vuodatettua kyyneleitä litroittain. No mutta mähän olen tunnettu tästä nenäliinojen kulutuksesta... heh... Omassa kaveri/ystäväpiirissä ei ole häitä tiedossa, harmi. Kaikki on jo naineet, eronneet tai karanneet... =)
Onni on kasvanut kovasti ja pojan luonne on tullut hirmu hyvin esille. 1-vuotismitat kesäkuussa oli 10850g ja 80,2cm. Äitiinsä on pieni mies kai tullut kun omaa aikamoisen temperamentin, kiihtyy nollasta sataan todella nopeesti. Huumorintajuakin pojalta myös löytyy ja kauhee flirtti näyttää olevan, nyt kun oon junalla kulkenut aika paljon, niin siellä keikistelee nuorille naisille joka kerta =) Isonveljen roolin on myös ottanut hienosti, pahemmin ei veljeään kiusaa-onneks.
Nukkuminen sujuu täällä rauhallisesti, nyt vaan taas kiusaa öisin noi hampaat kun tekee niitä urakalla... Potalle on oppinut aika hienosti ja tuntuu poika olevan itsekin siitä innoissaan. Onni tuntuu jotenkin tosi isolle pojalle, vaikka onkin oikeesti vielä ihan pieni... =)
Pikkuveli sitten... Ristiäisiä vietetään 31.7. ja herra saa nimekseen Topi Matti Juhani. Hirmu kivasti on mennyt kahden pienen kanssa, vaikka etukäteen pelotti, kuinka selviän. Ilman stressiä mennään eikä oo mitään isoja suunnitelmia millekään päivälle, vähän fiiliksen mukaan nyt kesällä on menty. Edelleen imetän mutta pullosta syödään myös. 7viikon mitat Topilla oli 5350g ja 58, 5cm (syntymämitat 3565g&52cm) eli hyvin on kaveri syönyt. Rauhallinen ja naureskelevainen vauva on meidän Topi.
Ihan mahtavalle tuntuu nyt kun tietää, että lapsiluku on täynnä ja voi keskittyä ihan eri tavalla omaan kroppaansa. Päätin, että laitan itseni kuntoon ja aloitin painonpudotuksen ihan tosissani. Tai no, kyseessähän on pikemminkin elämänmuutos, eikä mikään painonpudotus. Jätin hiilarit pois ja liikun päivittäin tosi paljon, siihen imetys vielä lisäksi niin vajaassa 8 viikossa on paino pudonnut 16 kg. Ei oikein pysty sanoin kuvailemaan kuinka hieno tunne se on kun huomaa, että mä pystyn tähän! Niin paljon kuitenkin epäröin, että noinkohan onnistun... Vaatekaapin sisällön saan uusia kokonaan syksyksi, mutta ihan mielellään laitan rahat uusiin vaatteisiin, ne on mulle Iso palkinto tästä urakasta. Ja pakko sanoa, että aika helposti on kilot nyt lähteneet, ilman kamalaa hampaiden kiritystä. Ei millään jaksais odotella sinne vuodenvaihteeseen, että pääsis salille rääkkitunneille...
Mitäpäs vielä... no, isot pojat on nyt isänsä kanssa lomalla, tulevat tän viikon sunnuntaina kotiin. Ja uskomatonta, mutta kyllä tässä jo ikävä alkaa nousta pintaan, ei sitä oikein osaa olla ilman koko porukkaa.
Syksyllä varmaan saadaan jonkinlainen kunnollinen rytmi tähän meidän elämään, kun pojilla alkaa koulu. Esikoinen menee jo seiskalle ja kolmonenkin alottaa ekan luokan!
Kaikenkaikkiaan elämä tuntuu tosi hyvälle nyt! Ei ole oikeestaan mitään suurempaa valittamisen aihetta.
Pitää lueskella nää teidän jutut täällä rauhassa vaikka illalla kun on enemmän aikaa, nyt kutsuu mamman Tissikeisari...
Aurinkoista kesäpäivää kaikille!