Äidin jaksaminen

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Keni
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mä laitan pojan aina ensin lattialle, mutta hän jaksaa olla siinä itekseen noin 5 minsaa, jonka jälkeen alkaa kiljuminen. Sit siirrän pojan sitteriin, jossa viihtyy paremmin. Leikitän poikaa joka hereillä olon aikana laulamalla, katselemalla kirjaa, jumpaan vauvan jaloilla tai leikkimällä leluilla. Mitä milloinkin keksin.
 
Nää on taas makukysymyksiä :) Mä ootan sitä, et saan kävelyttää toista. Saapahan kunnolla kuntoiluakin, ku ravaa ympäri kämppää :D Kämppää kerkee siivoo koko loppuelämän, mut vauva on pieni vaan kerran.

En mä ketään paheksu, jos haluaa erinäisiä härveleitä käyttää :) Ite koen vaan turhakkeena. Ennemminki sit semmonen kärry, mitä voi työnnellä.
 
Kultashiini: Kyllä mä touhuan lasteni kanssa tosi paljon, kolme vuotta olen kotonakin ollut jotta saan viettää mahdollisimman paljon aikaa rakkaiden lasteni kanssa. Mut pakko sitä kämppääkin on välillä siivota ja ruokaa laittaa, jottei tarvii lasten peen keskellä asua / saavat jotain syödäkseen.
 
Me saatiin joululahjaksi isovanhemmilta sellainen taaperokärry. Tuttujen mukaan toimi heillä pitkään nukenvaunuina ja lelujen kuskaamisessa. Ei siis huono hankinta kaiketi.

Meidän tyttö viihtyy lattialla makuupussin päällä tai leikkimatolla toisinaan todella hyvin ja leikkii itsekseen. Hän oppi vasta viime viikolla vetäisemään soivan lelun käyntiin ja nyt tekisi sitä useamminkin, mutta lelusta on patteri loppumaisillaan ja se on mahdoton vaihtaa rikkomatta lelua -Höh. Pitää katsoa jotain uutta sopivaa vastaavaa lelua tytölle. Välillä leikin tytön kanssa, leikitän käsiä ja jalkoja tai laulan hänelle tai katsellaan yhdessä kirjoja. Hän on todella tarkkaavainen ja tykkää kun yhdessä katsotaan asioita tai vaikka sarjakuvia. Hän saa olla itsekseen niin paljon kuin viihtyy ja nauttii olostaan. Levänneenä hän on hyväntuulinen ja viihtyy paremmin itsekseen, väsyneenä, nälkäisenä tai muuten huonona päivänä haluaa olla vain sylissä. Aika usein edelleen olen ottanut hänet mukaan seuraamaan puuhiani vaikkapa pyykkien ripustamiseen tai ruoan laittamiseen ja esittelen hänelle mitä teen ja mikä mikäkin asia on. Niin aika kuluu tytöllä hauskemmin. On niin mukavaa, kun kaikki on pienelle uutta ja voi yllättää pienen melkein millä tahansa vaikkapa heiluttaa pussilakanaa hänen yllään niin on ihan into pinkeenä heti ja hihkuu riemusta eikä meinaa pysyä nahoissaan :D
 
^ Meillä esikoinen 2v8kk leikkii taaperokärryllään vieläkin. Eli juuri leluja kuskataa ja pinotaa siihen, ja välillä sitä "korjaillaan" ja sun muuta...
Oonki tässä miettiny, että pitäiskö nyt sit pojalle hommata omansa? Kurjaa se on sitte viedä tytöltä vaaleanpunainen Hello Kitty-kärry pikkuveljelle :grin
 
Meidän pojan ennätys lattialla viihtymisessä: 1,5h. Seiskalta aloitti tänään touhuamisen lattialla ja on pyörinyt pitkin olohuonetta.. Välillä oon hakenu lapsen melkein eteisestä ja siirtäny takaisin matolle pyörimään. Niin hirveesti se jo pyörii ja möngertää, et tosiaan useita metrejä jo vaihtaa paikkaa. Eilen kuvasin jätkän matkan olkkarin toisesta reunasta toiseen. :D Et hyvin viihtyy lattialla onneks. :) Mä saan imuroida siitä ympäriltä ja tyyppi koittaa vaan napata imurista kiinni.. hihhhih..

Taaperokärryn mäkin hankin sit myöhemmin.. ja sellaisen blaston sinisen potkumopon. Se on ihan ehdoton ollu aina meidän suvun lapsilla. :)
 
Meillä löytyy myös taapero kärry ja plaston mopo :) ja molemmat ollet kovassa käytössä! Mulla on sellanen video missä hekotan ääneen kun sain kuvattua sitä että esikoinen kääntyy ekan kerran toiseen suuntaan kärryllään ( siis veivaa sen 90 astetta toiseen suuntaan ).

Ja plaston mopo on ollut loisto-ostos, eka se oli meillä sisäkäytössä, seuraavaksi sillä päristeltiin ulkona naapurin "mopojengin" kanssa asfaltilla. Ja tänään se lähti juuri meidän mukaan tallille, jotta esikoinen sai päristellä tallin käytävillä kun itse tein tallityöt :)
 
Meillä on plaston mopo sisäkäytössä, ulkona muutaman kerran mutta sen kanssa kannattaa olla varovainen. Miehen pikkuveli oli pentuna plaston mopon kanssa laskenu hyvin pientä mäkeä, kun renkaat olikin tyssänny kiveen ja pikkuveli lentäny kaaressa tankojen yli ja koko naama mustana. Viime kesänä kattelin, ku esikoinen sillä muutaman kerran ulkona oli ni kyllä se mun mielestä hyvin herkästi keikkaa eteenpäin jos eteen sattuu keppiä tai kiveä tms..

Mutta vielä hauskempaa esikoisesta oli istua plaston taaperokärryn kyydissä ja laskea sillä mäkeä, samalla kun iskä hyppii vieressä/edessä ettei keikkaa tai törmää mihkää. Lähinnä laskivat tossa meidän pihassa olevaa mäkeä, mikä mun mielestä on suht isokin. Esikoinen vaa aina huus "uudestaan!" ja niin iskä työns sen ylös kärryllä ja taas mentii :grin Mun selkä olis menny rikki. (se plaston taaperokärry on ulkokäytössä, sisällä meil on tosiaa brion hello kitty-kärry.. oiskohan pojille jotain vastaava? jotain muuta kuin vaa se musta jossa kyljessä lukee Brio?)
 
Voi helvata minkälainen tollo toi mies onkaa!!No,alotin taas purpatuksen et haluisin huomenna nukkua pidempää,no ei onnistu,mies on lähössä pilkille.tuumas mies vielä et sen kuuluis saada nukkuu la ja su pidempää koska herää viikolla joka päivä aikasemmin ku pitää mennä töihin.
elikkä joudun/saan olla taas huomisen päivän tytön kanssa kahdestaa.
kaiken lisäks mies on niille viikon kahdelle päivälle millon ei käy harrastuksissa,ottanu itellee lenkkeilypäivän.eli taas hyvä syy olla poissa kotoonta ja tytön luota.
tänään mummo oli meillä kylässä,tyttö taas kirku kun heikkopäinen,mies otti sen sylii ja rauhotteli.mummo kun lähti ni mies toi tytön mun vieree,laski sen sitterii ja sano et äiti nyt hiljentää...
siis vittu et rupee vituttaa toi mies kun ei se yhtää auta tossa tytön hoidossa ja mun pitäs olla joku superäiti joka jaksaa kokoajan ja pystyy vielä ihmeisiikii.:sad001
 
Tuo on kyllä epäreilua IceCream. Mä kysyin tänään iltapäivällä, kumman aamun mies haluaa ja valitsi, että nukkuu huomenna ja herää sunnuntaina. Tosin meillä mies herää usein myöhemmin kun me, koska vauva herää aina kasilta ja mies saattaa herätä vasta puol ysiltä, mutta silti. Ja toi ei myöskään oo reilua, että toinen saa harrastaa, joka päivä ja sä et koskaan. Vaikka sä et niinä aikaisemmin tyhjinä iltoina tekiskään muuta kun olisit kotona, niin kaipaat silti seuraa ja apua. Et kyllä saa antaa miehes pompotella sua noin. Mä jouduin alussa tappelemaan paljon, että miehen peli-illat väheni yhteen kertaan viikossa ja lisäks hän käy kerran viikossa vetämässä lapsille partiota. Muuten hän on minun seurana kotona ja vaikka silloin kyllä joudunkin hoitamaan vauvaa enemmän, on minulla sentään aikuista seuraa ja kodinhoitoapua.
 
Ei kuulosta tasapuoliselta IceCream, kannattaa ottaa asia puheeksi ja keskustella joku ratkaisu että säkin saat hengähdystauon. Itse olen saanut nyt hieman ajatusrauhaa, kun isovanhemmat ovat kylässä ja hössäävät innoissaan pienen kanssa. Muutoinhan minä olen kaikki ajat pienen kanssa. Siedän sen koska tiedän että miehellä on rankkaa myös ja tämä on väliaikainen vaihe meillä.
 
IceCream Samassa kelkassa ollaan... pyysin tänä aamuna et saisinko nukkua vielä niin kuinkas kävikään-- sielä se ukko röhnöttää sängyssä sen verran nous et meni kusella käymään!!
On ollu muutenkin rankka viikko kun tuo jäbä ei oo ollu ku kerran pihalla nukkumas päikkyjä ja loput päivät ollaa harjoteltu sisällä nukkumista. Kämppä on niinku hävityksen kauhistus ja aina ku saa ite järjestellä niin se kämppä on kahen tunnin päästä ihan saman näköne ku ukko tulee töistä sekottaa... Vois lähettää ton ukon raketilla kuuhun.
 
Icecream, tuo on kyllä tosi epäreilua...yritä saada mies ymmärtämään, että vauva on tosiaan yhteinen, ja se pitäisi myös yhdessä hoitaa. Mun mielestä illat ja viikonloput pitäis mennä suunnilleen puoliksi, jos siis mies on arkipäivisin töissä.
 
Mä kummastelen sitä, että miten ihmeessä siinä usein käy niin että se vauva jää äidin hoidettavaksi? (tuntuu siis täälläkin toisinaan tapahtuvan niin). Meinaako isät ettei niiden tarvitse muuttaa tottumuksiaan, kun vauva tulee taloon? Mutta äiti kyllä sitte muuttaa kaiken ja hoitaa vain sen vauvan. Meillä isä harvoin on yksinää molempien mukuloiden kanssa, vauvan yleensä raahaan joka paikkaan tai menen sinä aikana kun vauva nukkuu... Välillä olisi kiva, että isäkin tietäisi ja tajuaisi millaista on oikeesti olla yksin vauvan ja uhma ikäisen pari vuotiaan kanssa.
No mutta, en viikolla parturiin ja iskä jää kotiin :grin tosin sekin päikkäriaikaan..
 
mä en ees muista millon mies ois ollu tytönkaa kahestaa et ite oisin käynyt lähikauppaa kauempana.ja sama kun kaupungilla kävin ja laitoin miehelle viestin että kaveri on lapsenvahtina niin parin tunnin päästä tuli viesti et joko olen kotona.pitäs vissiin vaan jumittaa kotona,netissä en sais käydä,pitäs vaan olla ton tytön vieressä 24h.mies on antanu vaan kerran tytölle sosetta.no toivottavasti se katuu tota päätöstää joskus,että ei viettäny aikaa tyttösä kanssa kun se oli pieni,toista vauvaa kun ei tehdä.
 
Voi kun kurja tilanne icecream ja nappo:( Jaksamisia teille! Itse ajattelen että se on paljon pois myös mieheltä, jos ei vietä aikaa vauvan kanssa. Oma mies on aina osallistunut kiitettävästi lastenhoitoon, mutta olen huomannut että hän on vielä aktivoitunut esikoisen kanssa kun tyttö on tullut siihen ikään että voivat lähteä esim. ulos touhuumaan keskenään. Toivottavasti näin käy myös teidän perheissä! Ehkä monet miehet kokevat sen vauva-ajan niin että se olisi enemmän äidin tehtävä ja isomman kanssa on helpompaa kun lapsi jo osaa ilmaista itseään?
 
Meillä isä jää tytön kanssa kaksin, kun mä meen töihin kesällä ainakin näillä näkymin. Isä pitää sitten vasta isyysvapaat. Luulen myös että myöhempi aika on miehelle helpompaa, kun nää ensimmäiset kuukaudet menee niin äidin kanssa symbioituneena. Tietysti voihan isäkin syöttää vauvaa pullosta. Moni isä onkin kertonut että on kokenut lasten kanssa olevan helpompaa kun voi puuhailla heidän kanssaan kaikenlaista ja osaavat jo ilmaista itseään.
 
Minulla myös se onnellinen tilanne, et jos pyydän jotain, niin mies tekee ja auttaa. Ja pyytämättäkin. En oo oikein koskaan ollut mikään aamu-uninen, joten herääminen ei ole mulle ongelma.. enkä osaisi varmaan nukkua mitään päikkäreitäkään yksin, et mies olis pojan kanssa sen aikaa. Mies käy töissä ja tekee ylitöillä talorahastoon säästöjä sekä maksaa laskut, niin en viitsi häntä edes paljon vaivata. Kotiin tullessaan nappaa pojan ja alkaa leikittämään ja touhuamaan hänen kanssaan. Mukava keitellä miehelle kahvit ja tehdä välipalaa sillä aikaa just for him.
Minua harmittaa, että joskus kitisen ja kiukuttelen miehelle ihan turhaan, vaikka hän kyllä osallistuu niin paljon kuin mahdollista. Onhan hän kuitenkin ihan perusmies. Saan kerätä välillä vaatteita sohvalta ja kantaa ulkotakin takaisin naulakkoon vaunujen päältä jne. Mutta se on kyl loppu peleis niin pientä, et tunnen aina omantunnon pistoksen sydämmessä, kun kehtaan tällaisesta kitistä.. sitten taas toisaalta.. parempi oppia kantamaan ne vaatteet oikeille paikoille, ettei opi juniori pahoille tavoille.. :D
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top