Meillä on kanssa muut makuuhuoneet yläkerrassa, alhaalla vain yksi makkari, jossa me nukutaan. Vauva nukkuu varmaan keittiössä tai olohuoneessa alkuun. Olohuoneessa ois se hyvä puoli että siellä miunkin ois helppo jäädä tarvittaessa nukkumaan lähelle. Toisaalta huonekaluja tartteis järjestää rankasti uudestaan. Keittiössä se hyvä puoli, että siinä on talon keskellä. Siirtyy sit yläkertaan, kun nukkuu itse, pääsee portaat turvallisesti jne. Tosin suunnitelmissa on remontoida alakertaankin toinen makuuhuone, mut ei mahda tähän mylläkään ehtiä kun pitäis saada kellariin kylppäri ensin... :)
Miusta perhepeti kuulostaa tosi ihanalta idealta, mut meillä on miehellä uniapnea ja muutenki se on sellainen kylkikärpänen että siel ois vauvalla ahdasta kun miekään en meinaa mahtua. Niin ei oo lapselle turvallinen vaihtoehto. Tietty voishan sitä olla sänky makuuhuoneessa mut kyl mie myönnän et miusta tuntuis epämiellyttävältä makuuhuonehommia harrastaa niin, että vauva on paikalla. Joskus se on ehkä pakko, kuka tietää, mut olohuoneessahan voin miekin nukkua seurana sit jos tarvii. Päivällähän sitä nokoset jne tulee otettua vierekkäin ja muutenkin lapsi lähellä.
Miusta perhepeti kuulostaa tosi ihanalta idealta, mut meillä on miehellä uniapnea ja muutenki se on sellainen kylkikärpänen että siel ois vauvalla ahdasta kun miekään en meinaa mahtua. Niin ei oo lapselle turvallinen vaihtoehto. Tietty voishan sitä olla sänky makuuhuoneessa mut kyl mie myönnän et miusta tuntuis epämiellyttävältä makuuhuonehommia harrastaa niin, että vauva on paikalla. Joskus se on ehkä pakko, kuka tietää, mut olohuoneessahan voin miekin nukkua seurana sit jos tarvii. Päivällähän sitä nokoset jne tulee otettua vierekkäin ja muutenkin lapsi lähellä.
tosin olen yllättynyt siitä, että hän pomppaa salamana nykyään ylös kun koiranpentu vinkuu yöllä ovella. Ehkä jotkin vaistot on nyt herkemmällä ja niin varmaa tulee olemaan vauvan kanssakin. Itse pelkään sitä, miten uskallan nukkua silloin kun vauva nukkuu. Nykyisessä työssäni, missä välillä joudun tekemään yövuoroja, käyn aina tietyin väliajoin kurkkaamassa, että pikkuiset ovat vielä hengissä.
No, varmaan univelkaa tulee sen verran, että sitä nukahtaa pakostakin.

Aikaahan se otti että saatiin taas osuma.. pää on ihan sekaisin...

kateelliseksi hieman vetää mutta ihanaa, että plussauutisia taas tulee. Antaa toivoa, että kyllä se joskus tärppää varmasti täälläkin. Ihan rutosti nyt vaan liimaa ja tarrasukkia sulle ja pienokaiselle