Raskausoireita.

Eilen kahvipöydässä anoppi ja appiukko katsoi hiukan pitkään kun kysyin aika tarkkaan oliko porkkanakakun päällä tuorejuustoa, mitä tuorejuustoa, ai että Violaa, no se on suomalainen ja varmastikin pastöroitu. Eipä siihen maailman aikaan ollut rajoitteita kun he lapsia saivat ja itseäkin hiukan nolotti oma tarkkuus. Mutta kotona sitten netistä tarkistin ja pastöroitua oli, huh :)

Oireista muuten: pahoinvointi alkaa olla väistymään päin (viikkoja 22+1) ja en ole oksentanut 5 aamuun peräkkäin. Pienet sille!! :dance011Oon niin iloinen asiasta kun oon oksentanut toosi paljon ja alussa hulluna töissä vaikka oon ollut kaikkea muuta kuin työkuntoinen. Ei liitoskipuja, vielä. Ajoittain huono olo ja migreeniä pukkaa helposti, mutta ihmekös se sillä 96 hemoglobiinilla.
 
Tänne on löytänyt tiensä järkyttävä närästys. Toivottavasti johtuu vaan jouluherkuista ja loppuu pian. Tää on mulle ennenkokematonta.. Vinkkejä sen hoitoon?
 
Itte juon paljon maitoa niin ainakin lieventää hieman. Sit yöksi otan Gaviscon nimistä lääkettä, kun tahtoo joskus nousta ruoka ylös muuten ja se auttaa minulla.
 
Mie oon samarinilla pärjänny. Ei oo onneks kauhesti närästäny paitsi mitä nyt tää joulun ylensyönti. Toivottavasti osa tästä on vaan turvotusta ja ummetusta... :confused:
 
Yks vanhan kansan kotikonsti närästyksen ensiavuksi on kuivat kaurahiutaleet - pureskellaan huolella, ei huuhdota millään juomalla alas. Oon joskus kokeillu kun ei ollu mitään varsinaista lääkettä saatavilla ja auttoi se ainakin lievään närästykseen. Närästys on nyt ihme kyllä pysyny joulunajan poissa, vaikka huolella onkin tullut mätettyä naamariin kaikkea mahdollista.

Voinen pitää itteäni harvinaisen onnekkaana kun oon näin vähillä oireilla selvinny koko raskauden tänne asti. Alkuraskaus oli helppo, ja sen jälkeenkin on pysyneet lähes kokonaan poissa niin närästykset, liitoskivut, turvotukset kuin muutkin vaivat. Ajoittaisia vatsakipuja vaan kohdun kasvuun liittyen. Närästystä oli välillä vähän aikaa, sitten sekin loppui. Turvotusta tulee jos oon liikaa paikallani, mutta päivittäinen kävelylenkki on riittäny pitämään tuonkin vaivan kurissa. Enemmän tarvii toki lepo- ja palautumisaikaa rasituksista mutta en pidä sitä varsinaisesti raskausoireena vaan väistämättömänä muutoksena elimistön toiminnassa. Työkaverit manaa mulle vaikeaa synnytystä, koska "ei kukaan vaan voi päästä koko hommasta noin helpolla". Saa nähdä nyt sitten... Ja vielähän tässä on reilu kolme kuukautta aikaa kerätä vaivoja ja ongelmia ihan korkojen kanssa.
 
Miulla turvottaa jatkuva jaloillaan oleminen ja istuminen esim. koulussa. Tai kotona siivoaminen saa jalat turpoamaan, tai kaupoilla käyminen. Ja ummetus tietty turvottaa mahaa. Polvitukisukat on paras kaveri, vielä ku pääsis noista joulun suklaista eroon ku tulee syötyä ne kuitenkin :rolleyes: Just kävelyllä käyminen taas auttaa sekä vatsan että jalkojen suhteen.

Onhan miullakin oiretta ja "oiretta." Oireita on kyllä mutta koko odotusaika on lopulta ollut tähän asti ainakin melko vaivaton. Joo hengästyn mie helpommin ja alkaa maha olla tiellä ja nivelet särkee just ton turvotuksen ja toisaalta nousseen painon myötä. Mut samoin sitäkin pidän vaan muutoksena elimistön toiminnassa, ei oo särkeny nii että joutuis särkylääkkeitä syömään tai mitään vastaavaa ja kevyt liikkuminen auttaa. Ei vaan pysty sillä tavalla urheilemaan kuin aiemmin, mut se nyt oli odotettavissakin.

Samoin kuin toi närästyskin ei tuu mistään tietyistä ruuista tms. vaan en oo vaan tajunnu et mahalaukku ei yksinkertaisesti vedä niin paljon ruokaa kuin aiemmin. Ja toisaalta tuntuu et raskaus on "löystyttänyt" mahalaukun niin että sellaista tunnetta et ois maha täynnä tai edes puoliks täynnä ei tule, tulee vaan epämukava olo sit sitä myötä ku ruoka ja juoma ei oikeesti mahdu sinne mahalaukkuun enää. Ehkä se mahalaukku ei oo kutistunu tai venyny vaa enemmän vaan se tuntemus siitä mahalaukusta on muuttunut.

Saishan näistä listaa vaikka kuinka, nukkuminen häiriintynyt jne. mut ei minuu oo tuo muuttunut olotila sillai itseäni häirinnyt, jos tuossa nyt on järkeä. Pitää vaan tehdä hitaammin ja kuunnella kehoaan. Oikeastaan oon ihan kauheasti nauttinut koko raskausajasta vaikka unet on jääny välillä tosi vähiin ja käsiin sattuu jne. niin se on kaikki niin pientä. Välillä ei kehtais edes sanoa, tuntuu et oletusarvona on se, että raskaus on kivuliasta ja kurjaa. En sit tiiä et onko noi miun oireet oikeesti niin paljon vähäisempiä vai onko vaan se oma asennoituminen jotenkin niin perustavaa laatua erilainen. Mut minuu on lähinnä naurattanu tää et oon turvonnu ihan valaaks ja mihinkään ei kykene :grin Ja silti koen et oon päässyt tosi helpolla enkä juuri jaksa noita oireita kenellekään listata. Täällä on mukava jutella toki mut tuntuu et monet olettaa et raskausaikana ei sais ku valittaa?
 
Se tuntuu tosiaan olevan ainakin jossain määrin vahvana elävä myytti ja oletusarvo, että raskaus on aina vaivojentäyteistä aikaa. Työkavereiden ja vanhempien sukulaisnaisten suusta kysymykset esitetään siinä muodossa, että "onko ollu vielä paljon pahoinvointia", "vieläkö väsyttää paljon", "joko turvottaa kovasti"... ja sit kun vastaat, että ei, eikä oo missään vaiheessa mitään em. vaivoja oikeastaan ollutkaan, niin reaktiot on hämmästyneitä ja epäuskoisia tai sit tulee kateellinen huokaus ja avautuminen siitä miten hirveetä kysyjällä itellä oli aikanaan. Ja melkein jopa inttämistä, että "kai sultakin nyt jotain vaivaa löytyy??" Siinä sitten kuuntelet vähän oudon fiiliksen vallassa, että sorry mutta kun ihan oikeasti olen voinut koko ajan mielestäni hyvin... Nuo itse kokemani lievät, lyhytaikaiset ja "itsestäänselvät" muutokset ei minusta oo verrattavissa "oikeisiin" vaivoihin (kova pahoinvointi, väsymys, liitoskivut, jne).
 
Joo ja tosiaan kaikki suomessa valmistetut juustot eli esim. KAIKKI valion juustot on tehty pastöroidusta maidosta/kermasta. Ihan lakisääteistä suomessa että kaikki maitovalmisteet on pastöroitava :). Arla ingmanin juustoista en tiiä tehhäänkö kaikkea suomessa. Creme bonjourin tuorejuustoissa lukee erikseen ihan lopussa että on pastöroitu, mutta nuo bonjourin ruokakermat ym. ei oo. Eikä taida olla lidlinkään juustot, ellei tietty erikseen mainita. Mä oon kyllä syöny kans "epävarmoja" juustoja jos ne on kuumennettu, esim ravintolassa. Paitsi sillon yhesti söin vahingossa sitä vuohenjuustoo joka ei ollu kuumennettu..:gen113. Mutta siinä vähän kaivelemaani juustoinfoa, terkuin juustojen ystävä :gen014
 
Oho, luulin että toi kommentti tuli edelliselle sivulle katkin juustoavautumisen perään. No,mennee se tossaki, pääasia että kerranki pääsi ees pikkusen infoamaan jostain mistä luulen tietäväni :dance008 (yleensä se menee toisin päin :D)
 
Tuleeko muuten kenellekään muulle sokerista huono olo? Oon jo pari kuukautta syöny sokerini niin että jos esim. koulussa on ruuan kanssa kakkukahvit ni vedän sen kakun ja kahvin ensin ja ruuan päälle ni ei tuu huono olo niin pahasti. Jouluna söin nyt karkkia enemmänkin, sen jälkeen ollu pari päivää hyvin vähällä sokerilla ja nyt aamunokosilta ku heräsin söin kolme piparia ja kourallisen after eightejä. Tuli tosi huono olo ja ei auttanu vaikka söin ruisleipää (juustolla ja meetvurstilla) ja join maitoa lasin siihen päälle. Kunhan noi viimeisetkin after eightit on syöty loppuu sit sokerin syönti kokonaan.

Varasin sen sokerirasituksen kahden viikon päähän ni vähä mietityttää miten huono olo sielläkin sit tulee :confused:
 
Elmiina, todellakin tulee huono olo sokerista...!! Ekan kolmanneksen aikana en sietänyt makeaa oikeastaan ollenkaan, sitten pahin helpotti sen suhteen, ja nyt joulun aikaan on tullut syötyä makeaa liiankin kanssa. En edes tajua miksi, kun siitä tulee edelleen isommissa määrissä aina huono olo! Tuntuu nyt joulun jäljiltä, että mun sokerinsieto on taas nolla, kuten ekalla kolmanneksella. Tulee epämääräisen huono, levoton olo, mahassa kiertää, pää menee tokkuraiseks... ja

Lisäksi saan IHAN HELVETILLISEN aknen kun syön reilummin makeaa. Olen havainnu tän yhteyden jo kauan sitten, ja oon joutunu tosissaan tappelemaan karkinhimoni kanssa - ruokavalio on ollu muuten ok viime vuodet, mutta makeaa nimenomaan karkin muodossa oon vetäny ihan liikaa vuosikaudet. Ihokin kiitti, kun nyt raskaana ollessa en oo pystyny samalla tavalla makeaa syömään - ennenku viime aikoina. Ja kostihan se kroppa sitten saman tien. Naama on tällä hetkellä ihan hirveän näköinen, kipeää tulehtunutta finniä posket täynnä ja otsa puskee rasvaa ja pientä näppyä ja mua kiukuttaa tää asia niin paljon, että päätin lopettaa makeansyönnin taas ihan kokonaan. Paitsi perjantaina pitää käydä se sokerirasitus tekemässä, :smiley-angry016 !!!!

Raskaus voi kuulemma vaikuttaa hormonitoimintaan niinkin, että insuliiniaineenvaihdunta muuttuu ja sitä kautta sokerinsieto heikentyy. Just niin on tainnut käydä.
 
Joo sitä kans mietin et enteileekö tää sitä raskausdiabetestä jotenkin. Ainakin sokeriaineenvaihdunta on muuttunut selvästi. Oon muutenkin ollut aika herkkä sokerille aina enkä ihme kyllä esim. lapsena juuri sokerista pitänyt vaan olen siihen totutellut ja sit jopa jonkinasteisen sokeririippuvuuden kehittänyt pariin kertaan. Herkkuina kirpeät ja mausteiset maut on enemmän miun juttu. Ny vois kyllä ihan vaa totutella siitä sokerista pois taas...
 
Mulla kastu yöllä pusero mollemmista rinnoista. Pitänee mennä toppiostoksille että saa suojat käyttöön jos jatkuu näin. Olipa se outoa..
 
Hämmentävää miten eri tavalla eri odottajien kroppa reagoi raskauteen! Tuntuu että mulle ei tuu mitään noista - rinnat ei oo kasvanu, saati että mitään esimaitoa ois havaittavissa, ei raskausarpia eikä linea negraa, ei mainittavia muutoksia hiuksissa tai ihossa (paitti se, että jos pysyn makeista erossa niin akne loistaa poissaolollaan, mutta niin se menee sillonkin kun en oo raskaana)... Maha se vaan vähitellen kasvaa ja tyyppi siellä sisällä pyörii ja potkii. Ei muuta. Outoa?
 
Niin se on kyllä jännä miten yksilöllisiä nuo oireet on. Ja varsinkin miten samalla henkilöllä voi olla ihan erilaiset raskaudet :) Mulla on aika samantyyppiset ollu nämä kaks tähän mennessä muuten paitsi et tytöltä alko närästys joskus 4.llä kuulla, oli suunnilleen 24/7 ja paheni vaan loppua kohen ihan sama mitä söi ja joi. Nytte on sen suhteen päässy paaaaaljon vähemmällä mut väsymys tuntuu painavan enemmän. Tosin siihen voipi vaikuttaa tuo mun taapero hieman et ei sais älyttömästi verrata ;D Uusia arpia en oo hirveesti huomannu ja esimaitoa alkoi taas tulla puolen välin paikkeilla. Hiukset pysyi tytöltä pidempään puhtaana et tommosia pikkueroja. Niin ja alun pahoinvointi oli myös lievempää tällä kertaa.
 
Onko muilla ollu raskaus- tai vauva-aiheisia unia? Mä oon kaks kertaa nähny semmosia joissa en oo osannu / tajunnu hoitaa sitä vauvaa ja sitten se on vaan kadonnu.
Ekassa unessa se vauva oli mukamas viikon vaan pötkötelly hiljaa vaunuissaan mun vanhempien takapihalla, en ollu syöttäny enkä tsekannu muutenkaan sen vointia, "kun se on ihan hiljaa vaan ja tyytyväisenä". Lopulta mun äiti tajusi että herranjestas, sä et oo viikkoon kattonu ees sinne vaunuihin, ala nyt jo toimia...! Vasta siinä vaihees mulla itelläkin sytytti, että niin tosiaan, eihän vauva pärjää viikkoa itekseen! Ja kun menin katsomaan sinne vaunuihin, vauva oli kadonnu. Sit se ilmestyi "jostain", sitä hoiti "joku muu" jonka henkilöllisyys jäi epäselväks, ja vauva itte oli suunnattoman vihanen ja loukkaantunut mulle kun olin hylännyt sen viikoksi. Se kykeni ikäänkuin kommunikoimaan sitä närkästystään ihan kuin aikuinen, mutta oli kuitenkin semmonen pariviikkoinen vauva.
Toinen uni tapahtui niin ikään mun vanhempien takapihalla, nyt sentään muistin hoitaa vauvaa, mutta tein kaiken väärin ja rangaistuksena tuli sitten jälleen "joku" tai "jokin" ja vei sen pois. Molemmissa unissa mulla oli itellä jotenkin epätodellinen olo, että miten mulla voi muka yhtäkkiä vaan olla vauva. Ja samaan aikaan ahdisti valtavasti, että kuka sen on vienyt ja mihin ja saanko mä se takaisin ja miten.
 
Mie oon nähny synnytyksestä unia mut en vielä vauva-arjesta mitenkään. Myös "normaaliunissani" oon raskaana eli nykyisessä olomuodossani mut ne unet ei välttämättä käsittele vauvoja mitenkään. Jo joku viikko sitten näin unta et vauva syntyi jo niillä viikoilla (olikohan 23. viikko menossa) ja vastoin kaikkia todennäköisyyksiä oli tosi terve keskoseksi ja synnytys sujui kuin unelma. Vaik eihän sitä oikeassa elämässä noin pikkuinen pärjäis ilman kunnon kortisonipistoksia äitiin ennen synnytystä ja hirveetä määrää hoitoa (jos edes hoidettais) mut siinä se oli ihan niinku "normaali" vauva, vaan pienempi.
 
Katki sanoi:
Hämmentävää miten eri tavalla eri odottajien kroppa reagoi raskauteen! Tuntuu että mulle ei tuu mitään noista - rinnat ei oo kasvanu, saati että mitään esimaitoa ois havaittavissa, ei raskausarpia eikä linea negraa, ei mainittavia muutoksia hiuksissa tai ihossa (paitti se, että jos pysyn makeista erossa niin akne loistaa poissaolollaan, mutta niin se menee sillonkin kun en oo raskaana)... Maha se vaan vähitellen kasvaa ja tyyppi siellä sisällä pyörii ja potkii. Ei muuta. Outoa?
Click to expand...
Täällä mennään ihan samoin oireettomuuksin. Tai no naama kukkii edelleen, onneksi ei ole mitään edustusjuttuja, ei noita kamalia finnejä saisi mitenkään peiteltyä. Tosin sitä en osaa sanoa auttaisiko noihin finneihin, jos söisi vähemmän makeaa, mutta en syö sitä nyt kyllä sen enempää kuin normaalistikaan eikä normisti niistä finnejä tule. Nythän ei toki ole normitilanne..
Maha täälläkin alkaa vihdoin näkyä, tässä joululoman aikana on oikeastaan pompsahtanut esiin, kun huomasin juuri eilen että ennen joulua töissä käyttämäni paita alkaakin olla aika nafti mahan kohdalta. Mies totesi, että minun pitäisi varmaan ostaa uusia vaatteita, sellaisia kuulemma missä maha tulee näkyviin. Sen mielestä äitiysvaatteet on lakanoita. No, ensi viikolla kun palaan töihin niin ei ole varmaan enää kenellekään epäselvää missä mennään :D Liikkeitä tuntuu päivittäin erittäinkin selvästi, etenkin kun iltaisin oikaisee sänkyyn pitkälleen niin johan alkaa myllerrys. Niin ja pissalla saa ravata kyllä jatkuvasti! Onneksi öisin riittää yksi vessareissu, toisinaan selviän yön yli kokonaan käymättä vessassa.
 
Heippa! Onko muilla ollut kivuttomia harjoitus/ennakoivia supistuksia? Nyt menossa rv27+3 ja jatkuvasti maha kovettuu. Olen yrittänyt rauhoitella itseäni,koska luultavasti tämä on täysin normaalia. Pelottaa että paikat lähtee aukeamaan ja pehmenemään turhan ajoissa..
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top