Neljä viikkoa olisi kyllä aika paha odotus! Toivottavasti on enemmänkin tuo reilu viikko tosiaan
Yleinen keskustelu
- Ketjun aloittaja Vargynja
- Aloituspäivämäärä
Pregifessä, vaatii et sovellus on suomeksi (mulla oli aluksi International, kun mies ei suomalainen)@JouluRose mistä ton Preglifen koodin saa? Mun mielestä toinen kolmannes alkaa, kun alkaa 14. raskausviikko eli siis kun viikkoja on 13+0
ja sit sieltä if-raskauden tuki vakuutus, löytyy tarjouksista. Täyttää tiedot niin saa koodit. Ja markkinointia varten ne noi tiedot haluaa ja soittelevat sitten perään
Päivitystä tähän sen verran että tänään tuli vastaukset, matala riski eikä tarvita jatkotutkimuksia
Menikö sulla siis pe-ti, että sai tulokset vai kävitkö jo aiemmin?
Menikö sulla siis pe-ti, että sai tulokset vai kävitkö jo aiemmin?
Kävin tiistaina labrassa satasairaalalla ja näyte ollut perillä tyksissä keskiviikkona. Eli 5 arkipäivää meni kaikenkaikkiaan
Tulikin tosi nopsaan vastauksetKävin tiistaina labrassa satasairaalalla ja näyte ollut perillä tyksissä keskiviikkona. Eli 5 arkipäivää meni kaikenkaikkiaan
Turvotus alkaa olla ihan naurettavaa. Ja ehkä tässä on jo alkavaa mahaakin mukana? Reilu kk sitten ostin oikein hyvin päälle mahtuvat uudet kuorihousut, ja tänään ne sai oikein kiskomalla kiskoa jalkaan. 
Miten tässä kohtaa enää löytää mitään päällepantavaa!
Miten tässä kohtaa enää löytää mitään päällepantavaa!Itse, kun ensimmäiset (eli puolet) vaatteet jäi pieniksi, nii suosiolla suoraan raskausvaatteita, vaikka vähän isoja viel mahan kohdalta. Samalla, kun ei kiristä yhtään vatsan seudulta, nii pikkumaha on saanut ihan rauhassa pömpöttää. Rintaliivitkin meni uusiksi ja ostin pari "välikausi" rintaliiviä. Koko kasvanut mukavasti kolmella koolla.Turvotus alkaa olla ihan naurettavaa. Ja ehkä tässä on jo alkavaa mahaakin mukana? Reilu kk sitten ostin oikein hyvin päälle mahtuvat uudet kuorihousut, ja tänään ne sai oikein kiskomalla kiskoa jalkaan.
Olen sanonut kumppanille suoraan, että raskausajan vaatteet menevät yhteistililtä, niin minun ei ole tarvinnut stressata rahan kulumista. Molemmathan ollaan osasyyllisiä, että koko vaatekaappi menee uusiksi.
Kauniskesäpäivä
Oman äänensä löytänyt
Onko kellään kokemuksia lentokone matkasta 1-4h raskausaikana? Neuvolassa lääkäri sanoi että voin huoletta lentää toisella kolmanneksella, kun normaali raskaus ja perus terve, Finnairin lennot. Silti jotenkin normaalia enemmän jännittää jossain määrin. Tukisukkia ohjeisti neuvolasta hankkimaan. Niistäkin saa antaa hyviä merkki vinkkejä?
Neuvolassa lääkäri sanoi että voin huoletta lentää toisella kolmanneksella, kun normaali raskaus ja perus terve, Finnairin lennot. Silti jotenkin normaalia enemmän jännittää jossain määrin. Tukisukkia ohjeisti neuvolasta hankkimaan. Niistäkin saa antaa hyviä merkki vinkkejä? Hiljattain oli noin 2,5h Finskin lennot ja noin puolivälissä raskautta nyt. Raskaus sujunut hyvin eikä mitään erikoisia oireita. Oon perusterve joskin ylipainoa jonkin verran. Äitiyskortin tuloste oli reissussa mukana varoiksi ja olin ennalta tutustunut oman matkavakuutuksen ehtoihin raskausasiat huomioiden. Hentoisia liikkeitä oli alkanut tuntua joitakin päiviä ennen matkaa, niin niitä koitin vähän erityisemmin kuulostella lennoilla (aika rauhallista oli) ja mietin kyllä mitenköhän vauva kokee lennot. Mulla oli menomatkalla tukisukat (ostin kentältä, mutta ei olleet kovin napakat mielestäni), mutta paluulennolla ei käytössä tukisukkia, koska ne olikin mulla jossain liian hyvässä jemmassa/hukassa, joten matkustin ilman. Mutta suositus tukisukille! Mulla on mini-asa käytössä mikä lentämisenkin kannalta ihan positiivinen asia mahdollista tukosriskiä ajatellen. Heiluttelin ja jumppalin jalkojani lennoilla istuskellessani, mut ei tullut käytävällä jaloteltua. Turvotusta vähän lentojen myötä tuli jalkoihin, mutta kyllä ne siitä laski liikkumisen myötä ja yöllä viimeistään. Toki lämmin sää ja tavanomaista suolaisempi ruoka vaikutti myös 
Me ainakin käveltiin paljon reissussa (kaupunkiloma), niin suosittelen kyl hyviä kenkiä! Suosittelen pitämään riittävästi tarvittavia istuskelutaukoja sekä juomaan ja syömään säännöllisesti varsinkin, jos kohteessa on kovin lämmin. Ruokasuositusten kans koitin olla aika tarkkana, ettei tulisi mitään toksoplasmaa/listeriaa ruuasta...
Me ainakin käveltiin paljon reissussa (kaupunkiloma), niin suosittelen kyl hyviä kenkiä! Suosittelen pitämään riittävästi tarvittavia istuskelutaukoja sekä juomaan ja syömään säännöllisesti varsinkin, jos kohteessa on kovin lämmin. Ruokasuositusten kans koitin olla aika tarkkana, ettei tulisi mitään toksoplasmaa/listeriaa ruuasta...Onko täällä muita, jotka ovat saaneet nauttia pikkuisen liikkeistä? Itselläni alkoi tuntumaan jo 14 viikon kohdilla sellaisia yksittäisiä "kalan evä" tuntemuksia ja nyt viikolla 18 melkeinpä aina ku istahtaa/makailee/rentoutuu, nii alkaa kunnon jumppa mahassa. Kumppanikin jo päässyt tunnustelemaan vauvan liikkeitä kädellä.
Nyt rv 18+0. Eikä tunnu vielä vatsan päällä.
Mulla tuntui ekan kerran 20+2 ja vatsan läpi löytyi 20+3. Vieläkin tuntuu lähinnä silloin tällöin.
Kerroinko, että mulla alkoi viimeviikolla supistella iltaisin? On siis tullut töissä yli 20 000 askelta, joista paljon sisältää portaita ja välillä kantamista. Iltaisin rankkojen päivien jälkeen alkoi tosiaan tulla tuntuvia kramppeja, jotka ei meinannut hellittää.
Nyt kun oon lomalla, supistuksia ei ole. Taaperoa kantaessa ja portaita mennessä on alkanut toisinaan sattua häpykummun keskelle. Eilen olin teatterissa, niin en meinannut pystyä sen jälkeen kävelemään ollenkaan.
Eilen alkoi sattua myös tisseihin. Ja tänään, kun keittelin hellalla taaperolle ja mulle puuroa, niin ihmettelin, miksi nännit on märät. Niistä alkoi nyt tiputella jo maitoakin. Koko päivän on tihuttanut. Mulla esikoisesta ei siis noussut maito oikein ollenkaan, niin oon hämmentynyt, joskin iloinen. Joskin aiheuttaa myös vähän epävarmuutta, kun on noita supistuksiakin ollut. Mutta siis vaikuttaa siltä, että pystyisin hyvin jo lypsämään, kun on nännit täynnä tippoja.
Nyt kun oon lomalla, supistuksia ei ole. Taaperoa kantaessa ja portaita mennessä on alkanut toisinaan sattua häpykummun keskelle. Eilen olin teatterissa, niin en meinannut pystyä sen jälkeen kävelemään ollenkaan.
Eilen alkoi sattua myös tisseihin. Ja tänään, kun keittelin hellalla taaperolle ja mulle puuroa, niin ihmettelin, miksi nännit on märät. Niistä alkoi nyt tiputella jo maitoakin. Koko päivän on tihuttanut. Mulla esikoisesta ei siis noussut maito oikein ollenkaan, niin oon hämmentynyt, joskin iloinen. Joskin aiheuttaa myös vähän epävarmuutta, kun on noita supistuksiakin ollut. Mutta siis vaikuttaa siltä, että pystyisin hyvin jo lypsämään, kun on nännit täynnä tippoja.
Vähäsen täällä pyöritellyt mielessä tulevia vanhempainvapaita, kun kohta varmaan pitäisi alkaa neuvottelemaan kumppanin ja miun työnantajien kanssa niistä. Valitettavasti oon niitä sellaisia henkilöitä, jotka ovat ns. tilanne masentujia. Eli minun kohdalla se on yksinäisyys, joka laukaisee masennusoireita. Katoavat kyllä heti, ku pääsee sosialisoimaan.
Ongelmana on, et minulla on vain yksi kaveri samaisessa elämäntilanteessa (ja ylipäätäänsä lapsia), muttas hän taitaa mennä takas työelämään, kun itse jään vanhempain vapaalle. Eli toisin sanoen kaikki tuttavat ja kaverit ovat töissä päiväsaikaan. Kumppani tekee töitä paikan päällä, jolloin hän on poissa kotoa 8 tuntia plus työmatkat, eli kymmenen tuntia. Lisäksi tietty eriävät harrastukset / menot, jotka pitävät häntä poissa kotoa. Pelkään, että jotenkin vain erakoidun kotiin, alkaa masennusoravanpyörä ja jumiudun vielä pahemmin neljän seinän sisään.
Nytkin tuntuu, että kesäloma meni ihan perseelleen, kun ei ollut energiaa lähteä yksin minnekään tai tehdä mitään. Omat harrastukset ovat aikas voima-liikunnallisia. (mm. Kiipeilyä, rullaluistelua, puutarhan hoitoa.)
Hieman ihmetyttää, mistä ne naiset, jotka tapaavat kahviloissa päiväsaikaan on löytäneet samassa tilanteessa olevaa seuraa. Itse oon ihan pihalla, mistä voisi löytää seuraa tai tekemistä. Monissa vauvaharrastuksissa, mitä oon löytänyt, sanotaan että yli puolenvuoden ikäisiä vauvoja voi alkaa ottaa mukaan toimintaan. Mutta silloinhan äidit teoriassa palaavat takaisin työelämään ja isät alkaa hoitaa lapsia. Näin ainakin meidän perheessä, ellei työnantajat suostu tiheämpään vaihtorytmiin.
Ongelmana on, et minulla on vain yksi kaveri samaisessa elämäntilanteessa (ja ylipäätäänsä lapsia), muttas hän taitaa mennä takas työelämään, kun itse jään vanhempain vapaalle. Eli toisin sanoen kaikki tuttavat ja kaverit ovat töissä päiväsaikaan. Kumppani tekee töitä paikan päällä, jolloin hän on poissa kotoa 8 tuntia plus työmatkat, eli kymmenen tuntia. Lisäksi tietty eriävät harrastukset / menot, jotka pitävät häntä poissa kotoa. Pelkään, että jotenkin vain erakoidun kotiin, alkaa masennusoravanpyörä ja jumiudun vielä pahemmin neljän seinän sisään.
Nytkin tuntuu, että kesäloma meni ihan perseelleen, kun ei ollut energiaa lähteä yksin minnekään tai tehdä mitään. Omat harrastukset ovat aikas voima-liikunnallisia. (mm. Kiipeilyä, rullaluistelua, puutarhan hoitoa.)
Hieman ihmetyttää, mistä ne naiset, jotka tapaavat kahviloissa päiväsaikaan on löytäneet samassa tilanteessa olevaa seuraa. Itse oon ihan pihalla, mistä voisi löytää seuraa tai tekemistä. Monissa vauvaharrastuksissa, mitä oon löytänyt, sanotaan että yli puolenvuoden ikäisiä vauvoja voi alkaa ottaa mukaan toimintaan. Mutta silloinhan äidit teoriassa palaavat takaisin työelämään ja isät alkaa hoitaa lapsia. Näin ainakin meidän perheessä, ellei työnantajat suostu tiheämpään vaihtorytmiin.
Onko sun paikkakunnalla/jossain lähettyvillä jotain raskaana olevien liikuntatunteja tai ei-etänä-olevia synnytysvalmennuksia? Itse olen suunnitellut osallistuvani tuollaisiin nyt syksyllä, ovat toki muutenkin hyödyllisiä mutta siellä myös voisi tutustua samassa elämäntilanteessa oleviin.