Onneksi odotus on pian ohi ja ylihuomenna heti aamusta ultraan. Toivon niin kovasti, että kaikki olisi hyvin 
Saanko kysyä miks sulla on noin usein ultra? Ymmärrän toki jos et halua jakaa asiaa
Ivf-taustasta johtuen oli tuo julkisen varhaisultra ja nyt tämä toinen on ihan omakustanteinen varmistus, jolle ei ole sen suurempaa syytä kuin oma epävarmuus mikä pitkälti kumpuaa hoitotaustasta.
Minä olen kyllä löytänyt jo kaikki stressin aiheet ruokavaliosta, eli tuleeko jostain kuitenkin toksoplasmoosit tai listerioosi ja noudatan siksi ihan ylitarkasti kaikkia. Vaikkapa ulkona syöminen ei ole yhtään kivaa kun ei esim voi tietää miten kasvikset on huuhdottu
Minä kävin ekassa raskaudessa Italiassa enkä uskaltanut syödä siellä kuin pastaa ja pizzaa ja niistäkin aika rajoitetuin täyttein. Ei mitään kasviksia, ei esim jäätelöä (hygienia+raaka kananmuna?), eikä paljoa muutakaan. Aamupalat oli kans aika kuiviaSame same, oon lähdössä matkalle lähiaikoina, mikä meinaa ravintolaruokaa ja olen tässä etukäteen katsellut ravintoloita, missä voi turvallisesti syödä ja miten kysyn enkuksi / kohdemaan kielellä, että onko maitotuotteet pastöröityjä, miten pyytää pihvit kypsänä jne
lähdetään lauantaina kreikkaan ja kyllä siellä syön myös fetaa 
ja jäätelöä, koska muuten olen sokerittomalla ruokavaliolla, mutta lomalla olen päättänyt vähän löysätä.
Plus, että hajut on hillitymmät ja olen edelleen tosi hajuherkkä.
Vähän sivusta vastailen, en oo nyt foorumille kirjoitellut mutta lueskellut kyllä.Äsken uskalsin kokeilla doppleria, ja sieltähän ne sydänäänet heti löytyi.
Onko muilla muuten ollut nyt alkuraskauden aikana vaikeita tunteita? Itse huomaan aina välillä, yhtäkkiä miettiväni että apua mitä on tullut tehtyä, ja tavallaan tulee semmonen katuva olo. En tiedä, johtuuko kun aiemmat lapset jo suht isoja ja pääsee jo aika helpolla, kun "hulluna" alottaa kaiken alusta, lisäks hormoonit siihen päälle. Kovin toivottu on tämä lapsi ollut, mutta kyllä niitä negatiivisiakin tunteita vaan tulee.
.Hei sama homma,pahoinvointi tosiaan 24/7 ja sen myötä ns masentunut olo koska vaan lähinnä maannut loman sängyssä... mutta puhuminen aina helpottaaVähän sivusta vastailen, en oo nyt foorumille kirjoitellut mutta lueskellut kyllä.
Mutta mulla on ollut nyt tästä raskaudesta tosi negatiivisia tunteita, mikä on mulle tosi uutta, koskaan aiemmasta 4 ei oo ollut tämmöstä.
Itsellä neg tunteet johtuu pelkästään mun tosi rajusta pahoinvoinnista joka kestää heräämisestä aina siihen asti kun meen nukkuun, nyt onneksi vajaa viikon verran pientä helpotusta havaittu -> päivät menee ihan ok, nyt 10+3.
Neuvolassa kun tästä puhuttiin niin sanoivat että normaalia hornoneista johtuvaa ja omalla kohdalla pahoinvointi tuo oman lisänsä. Mut onneks kaikki tunteet pn sallittua ja usein helpottaa jo pelkästään se et kun ne sanoo jollekin ääneen
Tai niin mä oon nyt useamman päivän katastrofi ajatusten jälkeen päättänyt. Huomenna voi kyllä olla että itken, jännittää niin paljon. Tsemppiä vielä viimeiset hetket ennen seuraavaa etappia! 