No niin täällä taas, hyvää helatorstaita kaikille! Voitteko kuvitella, että Ruotsissa torstaille osuvan arkipyhän jälkeinen perjantai on palkallinen vapaa, ja jos kansallispäivä on viikonloppuna, saavat sitä korvaamaan ylimääräisen arkivapaan? Samaan aikaan Suomessa eläkkeelle jäävä EK:n entinen pääjohtaja Jyri Häkämies ehdottelee kahden arkivapaan poistamista ja siirtämistä viikonloppuun – ja Suomen yrittäjien Mikael Pentikäinen komppaa (vai toisinpäin?). Miks kukaan ei vaadi yritysten johtajilta parempaa johtamista vaan aina kaikki halutaan ottaa suorittavan tason työntekijöiden selkänahasta...
Mulla on mieli ollut nyt vähän kovilla, ja se kyllä kaiuttaa mun sisimmässä kaiken, mitä näen, koen, puhun, tunnen ja ajattelen. Kerrankin nää fiilikset ei liity yhtään mihinkään raskausjuttuihin. Töissä on ihan hirveä höökä ja epäinhimillinen tahti sekä ennestään jo surkea johtaminen on mennyt koko ajan vain huonompaan suuntaan. Aina, kun kuvittelen, että rima on nyt niin matalalla, että enää ei voi alittaa, mun työnantaja kaivaa kuopan ja kömpii riman alta. Kävin Glassdoorissa lukemassa muiden kokemuksia, mikä oli sillain valaisevaa, että joo tää ei oo vain mun päässä.
Myös jonkinlaista identiteetin muutosta käyn läpi, koska oon nyt suorittanut kaikki vaadittavat kurssit ja odotan enää, että lopputyö hyväksytään ja sit voin lähettää valmistumispyynnön. Murrosvaihetta siis.
Oon miettinyt tässä, kun oon lukenut teidän tarinoita raskautumisesta mm.
@Tähtiin tuijottelija, ja sit oli joku, joka plussasi varattuaan matkan, että pitäisiköhän mun kuitenkin alkaa etsiä uutta työtä, vaikka raskaus sitten osuisikin koeajalle. Olin ajatellut, että jaksaisin sinnitellä nykyisessä työpaikassa vielä pari vuotta ja kerätä kokemusta CV:seen, jotta voisin hakea sitten vastuullisempia tehtäviä, mutta nyt oon joka päivä työpäivän jälkeen niin rikki, että en kyllä tiiä, jaksanko nykyisessä työssä. Jos hakisin uuden työn, varmaan plussaisin heti lol. xD
Myös äitiydestä on ollut kiinnostavia keskusteluja. Mä en tosiaan ole koskaan ollut raskaana, niin en koe olevani äiti. Toki raskaus ja äitiys ei tee toisiaan vaan äitiyttä voi kokea myös muille kuin omille biologisille tai adoptiolapsille. Vanhemmuus ei katso biologiaa. Äitiyden kokemus on varmasti tosi subjektiivinen, ja on yhtä monta tapaa olla äiti kuin on äitejä. Yritin eilen aamulla töissä tavoittaa sitä, miltä tuntuisi olla toisen ihmisen äiti. Kun mietin omaa äitiäni, hän on ihan uskomaton. Pystyvä, luotettava, turvallinen, lämmin, varma. Tuntuu ihan uskomattomalta edes ajatuksen tasolla kuvitella tilannetta, jossa mä olisin jollekin toiselle ihmiselle yhtä erottamaton osa elämää kuin mun äiti on mulle. Että olisi joku ihminen, jonka puolesta olisin valmis tekemään ihan mitä vain, joka saisi mut ottamaan kokonaisvastuun asioista ja olemaan kartalle sen sijaan, että heilun elämän vietävänä takki auki kuin lehti tuulessa. En oikein osaa selittää, mutta ehkä joku sai kiinni?
Te, jotka olette äitejä: Onko äitiys sellaista kuin joskus kuvittelitte? Mikä yllätti eniten?
@Syyskukka kuvaat koskettavasti kokemusta vanhemmuudesta saamastasi "maistiaisesta". Mulla on myös vahvasti fiilis nyt sellainen, että yritän uskoa raskauden alkavan seuraavan vuoden kuluessa. Ei tosiaan olla viel puhuttu miehen kanssa, oltaisko valmiita menemään hoitoihin vai yritettäiskö vielä hetken aikaa ihan omin voimin.
@Pikkuviikuna on sanoittanut kauniisti kokemusta hoitopolulta ja siitä, miten hyvältä tuntuu, kun saa viimein olla kannateltu ja joku muu kantaa vastuuta raskauden alkamisesta.
/// Jatkan tähän vielä, kun osa katosi:
@Kali sun oireet kuulostaa lupaavilta! Teille kyllä plussan soisin, jos joillekin. <3 Toki kaikille täällä, mutta teidän tie on kyllä ollut tosi kivinen. Kädet kyynärpäitä myöten ristiin raskauden puolesta.
se oli 10kk määräaikaisuus.. ja alussa mua harmitti kun alkuraskausväsymys ja pahoinvointi.. en pystynyt antamaan siinä työssä ollenkaan niin paljon kuin olisin halunnut. Loppuraskaudesta vielä jouduin sit voinnin takia alkaa tehdä kolmipäiväistä työviikkoa.. Määräaikaisuutta ei jatkettu mun kohdalla ja mä valitettavasti uskon, että raskaus vaikutti. Että olisi mulla muuten ollut jatkoa määräaikaisuudelle. Mutta joo.. olen onnellinen että pääsin siihen unelmaduuniin hetkeksi ja aion hakea vielä samankaltaista paikkaa.ja ehdin vielä varmasti tehdä näitä töitä myöhemmin 
Tässä mun kokemus. Kun ei voi elämää ennustaa ja naisilla oikeus perhesuunnitteluun kaikissa työpaikoissa. Tsemppiä mihin päädytkin!
Ajattelin vaan jos nuo oireilut ja se rusehtava veri pyyhkiessä eilen aamulla oli merkkiä että kiinnittyminen olisi tapahtunut esim toissapäivänä niin näkyisi jotain jo. Mutta ei niin ei... 
Tuskinpa ollenkaan tulee mitään toista viivaa tälläkään kertaa.
Toki luotto tärppiin ei siitä huolimatta ole kovin suuri 
-reaktio. On monia viestejä, joihin haluaisin laittaa sellaisen reaktion.
Testin viivat olivat tasavahvat. Yleensä testiin on tullut hymynaama kp 15, mutta kerran se tuli kp 12 ja kerran kp 17. Tää aikainen hymynaama oli siis täysi yllätys.
Jokin muukin reaktio idea mulla oli joskus, mutta en muista enään mikä.....
On siis palannut töihin tässä kuussa ja tekee 3 päiväistä viikkoa tällä hetkellä vaan. Mutta parempi sekin kuin ei mitään. Mutta katsotaan löytyykö tahdon voimaa olla testaamatta huomenna ja sunnuntaina. 
Vähän mieliala matalalla kun viimeksi joulukuun keskenmenossa sain toki dpo9 plussan, mutta se oli kun en testannut dpo8. Se oli silloin niin selkeä, että olisi varmasti dpo8 näkynyt. Mutta pitäisi muistaa että se oli kaksosraskaus toki....
multa mitataan prolaktiini nyt aluksi (syksyllä mitattiin AMH ja testosteronitasot). Mieheltä myös mitattu testot alkuvuodesta.
jos tänään on oletettavasti dpo 0, niin talletukset dpo -3 ja dpo -1, joten ihan kohtalaiset mahdollisuudet sen puolesta.
Niin kuin täälläkin aina välillä käy ilmi, voi se plussa tulla ihan yllättäenkin ilman mitään oireita.
Mulla saattaa usein jäädä ovislimat ”tulematta”, vaikka saisin ovisplussan tikutettua ja selkeitä oviskipuja on. Mulla ei pitäis ainakaan olla iän selittämää, tai ainaki toivon tällain 27v.
Hetki ois aikaa kirjoitella.. :D Miten muuten muut? Ite kirjoitan aina puhelimen muistioon, et saan lueskeltua keskusteluja kunnolla ja sit vasta siirrän tekstin sivulle. 
Vuotohan siis jatkuu edelleen.. Tänään on 14:sta päivä.. Varmaan viikon verran ollut pyyhintävuotoa, mutta kyllä sitä eilen hieman eksyi pikkareiihn asti..
