Alkoholikeskusteluun vielä yleiskommenttina, että tosiaan kun itse en ole vuosiin käyttänyt, ja tulen perheestä ja suvusta, jossa ei käytetä alkoholia, niin... ei ole kyllä tullut koskaan mieleenkään edes ajatuksen tasolla, että risotossa tai boullabaissessa olisi alkoholia, vaikka niiden valmistuksessa käytetäänkin valkoviiniä. Eli hyvä oppi itselle luteaalivaiheeseen jatkossa miettiä, voiko olla tarpeen välttää alkoholia myös ruoanvalmistuksessa. Lisäys myöhemmin: Toki määrät on tosi pieniä, jos esim. risottoon kaataa 2 dl alkuvaiheessa ja risottoa tulee koko pannullinen...
Törkee omanapa taas vain tähän väliin: talletus tehty eilen, joten ensi viikolla piinaillaan. Ylitin kyllä aikamoisen henkisen vuoren, että sain tehdyksi aloitteen, kun en millään meinannut saada itsestäni irti. Miehelläkään ei oikein ollut fiilistä, kun oli juhlimassa viikonloppuna. Sanoin kuitenkin ekan kerran oviksesta jo sunnuntaina, joten hänellä oli ollut koko tämäkin päivä aikaa orientoitua yhdyntään. Siinä, kun hän ähisi, että ei tee mieli ja turvottaa ja krapula vielä ja muuta, niin kyllä meinasi vähän vati itsellä heilahtaa. Mieli teki ripittää häntä ja sanoa, että on todella tympeää, kun itse ostan kalliit ovulaatiotestit ja vitamiinit, ja mulle on tehty todella kallis ja melko kivulias aukkari sen takia, että voitais saada lapsi, jota molemmat toivoo – niin pakkoko hänen on kiskoa viinaa kaksin käsin niin paljon, että monipäiväinen krapula sitten estää häntä kantamasta omaa korttaan kekoon. Tää ei nimittäin ollut eka kerta, kun homma oli vaikeaa hänen krapulansa takia.
No pidin suuni kiinni ja olin siinä jonkin aikaa ihan hiljaa, kun mietin, että mitä ja miten sanoisin. Kerroin sitten, että ovulaatio tulee, kun tulee ja mä toivoin, että se olisi tullut päivää myöhemmin, mutta että en voi vaikuttaa siihen yhtään millään tavalla. Mies sitten kysyi, josko huomenna [tänään] onnistuisi, niin sanoin, että silloin voi olla liian myöhäistä. Ja taas kerran kävimme keskustelun siitä, että kyllä, ovulaatio on lyhyt hetki, ja jos sen missaa, seuraava mahdollisuus on taas kuukauden päästä. Sanoin, että jos yhdyntä on tänään [eilen] ja huomenna [tänään], niin se on hyvä, mutta pelkästään tiistaina illalla voi olla liian myöhään. Sanoin myös, että toivoisin, että voitais nyt yrittää, koska vielä olisi mahdollisuus saada pieni syliin tänä vuonna. Kerroin, että harmitti tosi paljon, kun viime kierto missattiin sairastamisen takia, niin en haluais, että tää nyt menee viemäriin krapulan takia. Toki kerroin, että ei ole pakko suostua ja jos ei, niin ei ja eihän sille sitten mitään voi, mutta että mullakin on oikeus kertoa omista tunteistani ja siitä, miten asiat koen.
Onneksi sitten päästiin ns. asian päälle, mutta on se henkisesti kyllä tosi raskasta jauhaa sama asia melkeinpä joka kierrossa. Aika usein on nimittäin käynyt niin, että kun sanon, että tänään on ovulaatiotesti positiivinen, joten pitäisi olla yhdyntä, niin mies just sinä päivänä ei sit välttämättä ole in a mood. Mietin jopa, että helpompaa olisi teettää inssi (tosin hänenhän pitää siinä tehdä lastit johonkin astiaan, joten ihan vain olemalla ei siitäkään selviä), niin ei tarvis stressata ainakaan krapuloista ja turvotuksista.
Ei siis ole kovin korkealla toiveet, että joulukuinen saatais, mutta katsotaan nyt. Yritän ajatella niin kuin viime kierrossa, jotta mahdollinen raskaus ei vie kaikkia ajatuksia. Toivottavasti saatais viel tälle illalle talletus.