Raskaaksi 2026

[Noora992]

@Maana Mannila ja @Kali oon pahoillani teidän kummankin tilanteesta Maailma ei todellakaan ole oikeudenmukainen paikka. Eikä itse oikein voi mitenkään vaikuttaa siihen, mitä tapahtuu!

Kuuntelin Spotifysta Kehtaanko kysyä? -podia, jonka yhdessä hedelmällisyyttä koskevassa jaksossa haastateltiin sellasta henkilöä kuin Niina Suni (töissä sellaisessa firmassa kuin Hormonia). Hän kertoi siinä podijaksossa kuinka auttaa naisia hormoniepätasapainon suhteen ja hedelmällisyyshaasteissa. Kyseessähän ei ole lääkäri, ja palvelut ovat tietysti maksullisia, mutta ainakin podijakson perusteella vaikutti asiantuntevalta.

Itse olen "päättänyt", että oma raskaaksi tulemattomuuteni johtuu todennäköisesti huonoista rauta-arvoistani. Olisinpa hoksannut asian jo viime keväänä, kun aloin syömään foolihappoa, mutta parempi nyt kuin myöhemmin. ChatGPT:n mukaan rauta-arvojen ollessa huonot elimistö priorisoi raudan käyttöä elintärkeisiin toimintoihin, mikä voi aiheuttaa ovulaatiohäiriöitä, heikentää kohdun limakalvoa ja jopa lyhentää luteaalivaihetta.

Mun gyne jolta saanut lähetteet julkiselle hoitoihin on kummallakin kerralla kehottanut syömään rautaa lapsettomuuteen. Hänellä pitkä työura taustalla sekä tehnyt myös tutkimusta joten hänen sanaansa olen kyllä luottanut. Pitäisi mittauttaa taas ferrit kun en ole nyt pariin vuoteen käynyt. Oireista en ole pahasti kärsinyt, joten luulo on ainakin että ihan hyvällä tasolla tällä hetkellä.

On: maailman pienin tuhru tänään joten eiköhän se uusi kierto ala ihan parin päivän sisään.

 

[Rouva W]

Onnea kaikille plussanneille! ja tsemppiä muille vaikeisiin hetkiin

Tänne on tullut hirveästi viestejä viimeaikoina, paljon luettavaa. Toivottavasti plussa-aalto ottais mahdollisimman monta mukaansa

 

[Tähtiin tuijottelija]

Kävin papaseulonnassa, koska tosiaan parasta ennen on tämän vuoden aikana.

"Ja oliko raskauksia?"-kysymykseen oli aika helppo ottaa aasinsiltana se, että aika pitkästä yrityksestä huolimatta ei, ja myös se, että olen yrittänyt julkisellekin hakeutua, mutta nyt minut on unohdettu kiireettömään jonoon, jossa venaillessa todennäköisesti tulevat sitten vastaan myöskin ikärajat. Olen tehnyt aiheesta muistutuksen (kaikki ohjeelliset aikarajat hoidon saamiselle ovat jo ylittyneet), johon sain vastauksen. Tilannetta pahoiteltiin, vastauksen mukaan aika pyritään järjestämään mahdollisimman pian. Aikaa ei ole edelleenkään järjestetty.

Itkuksihan se meni. Hoitaja katsoi pää kallellaan ja pahoitteli, myönsi ettei hän tiedä tästä puolesta oikein mitään, neuvolan tehtävä ei ole normaalisti hoitaa tätä puolta. Jossain vaiheessa hän sanoi, että hänelle tuli nyt hirmu surullinen olo tarinastani. Siinä kohti en oikein tiennyt mitä sanoa, v*ttu ei sen selostaminen varsinaisesti minulle itsellenikään mikään stand up-keikka ollut. Että anteeksi nyt kun droppasin sun tunnelman. Ymmärrän että hän varmaan tarkoitti sen empaattisesti, mutta jotenkin oli kyllä sellainen käynti että päällimmäiseksi tunteeksi jäi v*itutus ja ripsarit, no ne jäi niihin nenäliinoihin.

 

[Anni123]

Hurjasti onnea plussanneille! Itse olen tämän kierron ajan lähinnä seurannut keskustelua sivusta, ihanaa kun täältä saa vertaistukea.

Vähän ehkä random kysymys tähän väliin, mutta kuinka usein yleensä harrastatte seksiä oviksen aikaan? Me harrastetaan yleensä päivittäin noin 4 päivää, mutta olen nyt taas lukenut ristiriitaista tietoa eri lähteistä tähän liittyen.. Jossain sanotaan että päivittäinen laukeaminen ei vaikuta miesten sperman laatuun ja sitten taas jossain sanotaan että vaikuttaa! Mietiskelen, että pitäisikö ensi kierrossa vaihtaa taktiikkaa joka toinen päivä malliin.

 

[Kumpare]

Hurjasti onnea plussanneille! Itse olen tämän kierron ajan lähinnä seurannut keskustelua sivusta, ihanaa kun täältä saa vertaistukea.

Vähän ehkä random kysymys tähän väliin, mutta kuinka usein yleensä harrastatte seksiä oviksen aikaan? Me harrastetaan yleensä päivittäin noin 4 päivää, mutta olen nyt taas lukenut ristiriitaista tietoa eri lähteistä tähän liittyen.. Jossain sanotaan että päivittäinen laukeaminen ei vaikuta miesten sperman laatuun ja sitten taas jossain sanotaan että vaikuttaa! Mietiskelen, että pitäisikö ensi kierrossa vaihtaa taktiikkaa joka toinen päivä malliin.

Mä olen ymmärtänyt, että mikäli siemennesteen laadussa on ongelmia niin kannattaa harrastaa seksiä joka toinen päivä, mutta jos siemenneste on ok niin sitten voi harrastaa joka päivä ja se lisää mahdollisuuksia raskautumiseen.

Meillä on työn ja tuskan takana saada aikaa järkättyä joka päivä niin ollaan saatu järjestettyä/jaksettu aina ovisplussapäivänä, mutta nyt tässä kierrossa on panostettu ja on onnistunut -3, -1 ja 0.

 

[Toiveikkaana]

Hurjasti onnea plussanneille! Itse olen tämän kierron ajan lähinnä seurannut keskustelua sivusta, ihanaa kun täältä saa vertaistukea.

Vähän ehkä random kysymys tähän väliin, mutta kuinka usein yleensä harrastatte seksiä oviksen aikaan? Me harrastetaan yleensä päivittäin noin 4 päivää, mutta olen nyt taas lukenut ristiriitaista tietoa eri lähteistä tähän liittyen.. Jossain sanotaan että päivittäinen laukeaminen ei vaikuta miesten sperman laatuun ja sitten taas jossain sanotaan että vaikuttaa! Mietiskelen, että pitäisikö ensi kierrossa vaihtaa taktiikkaa joka toinen päivä malliin.

Meillä kaikki raskaudet (neljä lasta) on alkaneet päivittäisestä tallettelusta, joten ei olla muutettu tätä vaikka olen lukenut että suositus olisi joka toinen päivä. Meillä ei ole todettu tai tutkittu mitään hedelmällisyyteen liittyviä haasteita.

 

[Anni123]

Mä olen ymmärtänyt, että mikäli siemennesteen laadussa on ongelmia niin kannattaa harrastaa seksiä joka toinen päivä, mutta jos siemenneste on ok niin sitten voi harrastaa joka päivä ja se lisää mahdollisuuksia raskautumiseen.

Meillä on työn ja tuskan takana saada aikaa järkättyä joka päivä niin ollaan saatu järjestettyä/jaksettu aina ovisplussapäivänä, mutta nyt tässä kierrossa on panostettu ja on onnistunut -3, -1 ja 0.

Hei hyvä tietää! Ja ymmärrän kyllä hyvin tuon ettei meinaa löytyä aikaa ja jaksamista, kyllä se työstä käy. Ja varsinkin jos meinaa iskeä suorituspaineet.. Meillä oli helpompaa tässä kierrossa kun en tikuttanut ovista, niin ei tullut suorituspaineita

Ja ihana kuulla @Toiveikkaana että teillä jo neljästi todistettu toimivaksi tämä taktiikka!

 

[Maana Mannila]

Hei hyvä tietää! Ja ymmärrän kyllä hyvin tuon ettei meinaa löytyä aikaa ja jaksamista, kyllä se työstä käy. Ja varsinkin jos meinaa iskeä suorituspaineet.. Meillä oli helpompaa tässä kierrossa kun en tikuttanut ovista, niin ei tullut suorituspaineita

Ja ihana kuulla @Toiveikkaana että teillä jo neljästi todistettu toimivaksi tämä taktiikka!

HUSin naistetautien ja synnytysten ylilääkäri sanoi jossain videotietoiskussa viime vuonna, että yhdyntöjä ”ei voi olla liian usein/paljon, jos yritetään raskautta”. Hän myös sanoi, että asiantuntijan kehottavat pyrkimään joka toiseen päivään, koska jokapäiväinen pupuilu voi käydä työstä ja jos ns. vaaditaan joka päivä yhdyntöjä, tulee just suorituspaineit helposti.

Siemennesteen laadusta hän ei puhunu, joten siitä en osaa sanoa sen enempää.

Mä aina toivon ja yritän, että yhdyntöjä olisi oviksen aikoihin joka päivä tai joka toinen päivä, mutta miehestä se kovasti riippuu. Viime kierrossa tais olla -3 ja 0, mutta ei tarttunu ketään matkaan. Yritettiin -1, mutta lopetettiin kesken, kun homma kävi työstä ja muuttui sit jo aika kamalaksi. Se ei ollut kiva kokemus kummallekaan. Toivottavasti nyt onnistuisi esim. -2 ja 0 ainakin.

Kiitos kaikille empatiasta ja lämpimistä sanoista. Jotenkin vaikea kuvailla omaa tunnetilaa täl hetkel, kun samaan aikaan odotti tätä lopputulosta, mutta samaan aikaan on pettynyt ja turhautunt, kun ei vieläkään tärpännyt. En villeimmissä visioissakaan kuvitellut, että meillä meinisi näin kauan raskautua. Tosiaan viel heinäkuus mies sanoi, että kierukanpoistoaika tulee liian nopeasti, jos otan sen jo silloin pois.

Maanantaina meen labroihin. Yritän saada aukkarin varmaan keskiviikolle tai torstaille. Ehkä mulla on molemmat putket tukossa, ja raskaus ei onnistu, koska siittiöt ei pääse munasolun luo…

@Tähtiin tuijottelija kuulostaapa ikävältä sun kokemus neuvolassa. Vaikka hoitaja varmaan tosiaan tarkoitti olla empaattinen, niin ei kyl nyt mennyt ihan maaliin. ”Minä tulin surulliseksi”, ei oo kauhean hyvä lähtökohta empatialle. On myöskin väärin, miten sua ja teitä on julkisella kohdeltu! Ton koneiston edessä on pieni ihminen kyllä yksin ja avuton, kun mitään ei voi tehdä kuin odottaa — ja sit hoito voidaan evätä, koska ikärajat tulee vastaan, vaikka se johtuisi siitä, että julkinen ei ole hoitanut omaa osuuttaan ajoissa ja kunnol. Suututtaa puolestasi!

Mua ärsyttää vähän, kun ystävä oli sillain, että ”no jos ette saa lasta, ni teidän elämä on sit erilaista”. Oltiin tossa kohtaa yritetty vasta muutama kuukausi. Fiilis oli sillai, että kiitos kun uskot tähän ja kiitos empatiasta. Ihan kuin hän uskoisi, ettei voida saada lasta. Hänellä on siis itsel lapsi, ja kun kerroin viimeks nähdessämme, että ollaan tutkimuksissa, ni sanoi itsekin suunnitelleensa, että menevät tutkimuksiin, jos ei tietyn ajan jälkeen tärppää. No sit hän plussas. Vitsaili jotain, että uhkaili munasolujaan ja heh heh. Vastasin, että mun solut on näköjään vähän lujempaa tekoa, että ne ei pelkästä uhkailusta säikähdä. Samalla kerroin lahjamunasoluistani saamani uutiset, niin ystävä ei edes kuunnellut loppuun vaan alkoi paasata siitä, miten ”kai sä tiedät, ystävä rakas, että siihen vaikuttaa moni muukin asia ja ei kerro sun soluista mitään” ja blaa blaa blaa. VOISITKO V*TTU KUUNNELLA LOPPUUN, EN PUHU BIOLOGIASTA TÄSSÄ VAAN OMISTA TUNTEISTANI JA OMASTA KOKEMUKSESTA?!?!?!!!!!! No en sanonut noin, mutta sisäisesti kiehuin. En oo tyhmä ja ymmärrän faktat, ei tarvi opettaa varsinkaan, kun itsellä on oma lapsi sylissä.

Äiti puolestaan on ollut lähettämässä meitä tutkimuksiin jo suunnilleen kahden yrityskierron jälkeen, mikä on ärsyttävää. On tarjoutunut auttamaan maksuissa, mutta jotenki ajattelen, että haluan tällaset maksaa itse. Just jotenki se, että olis kiva, jos hänel olis edes vähän uskoa siihen, että voidaan onnistua ihan omin voimin.

Sit toinen ystävä puhui 5 minuuttia jotenki, että ”sä oot niin paljon paremmin perillä asioista kuin mä, kun alettiin yrittää” ja että ”miksei teil tärppää, niin no one knows”. Mietin mielessäni, että niin, kai säkin olisit perillä, jos olisitte joutunu yrittää pitkään, ja ei, en kysynyt sulta, miksei meil tärppää tai että kuka sen vois tietää tai pyytäny mitään sääliö. Kerroin, että ollaan tutkimuksissa, jotta saadaan tietoa omasta tilanteestamme.

Ja jos itse olen ihan luottavaisella mielellä sen suhteen, että saadaan oma lapsi miehen kans, ni voisko muutkin luottaa edes vähän?!

Tiedän, ettei ihmiset tarkoita pahaa, mut pyydän neuvoja, jos haluan niitä. Ei kukaan yksittäinen ihminen voi mua ja mun miestä lukuun ottamatta saada meille raskautta aikaiseksi, ni neuvojen sijaan vois vain kuunnella. Ei tarvis muuta.

Mies puolestaan on sitä mieltä, ettei olla viel edes yritetty kauaa, ja hänestä otan tän liian tunteella. Kerroin sit, että yleinen suositus esim. Terveyskirjaston mukaan on, että tutkimuksiin mennään puolen vuoden jälkeen, jos nainen on yli 35. Että en ole mitenkään yliaktiivisesti liikkeellä vaan ihan realistisesti. Hänestä varmaan pitäis yrittää vuosia enneku hakeutuu tutkimuksiin…

Ja tää turhautuminen ei siis johdu menkoista tai hormonivaihtelusta vaan nää asiat on ärsyttäny mua jo pidempään, mutta nyt vasta ehdin tulla tänne avautuu aiheesta. Tuntuu, että tää palsta on ainoa paikka, josta voi edes odottaa saavansa jotain järkevää kommenttia omaan tilanteeseen. Ei tietty aina, mutta useimmiten.

@Noora992 kiitos vinkistä, oonkin miettinyt tuota rautalisääja katselin torstaina Ruohonjuures rautalisiö. Oon menos ma sinne labroihin, ni lähetteellä tutkitaan myös rautavarastot. Mä uskon, että mun tilanne on varmaan ihan hyvä, kun oon sekasyöjä ja niukat menkat, mut sittehän sen tietää, kun on tutkittu.

Onnea plussasta @Pumperoinen ja tiukkaa vauvaliimaa!

@Kali onko vuoto jo loppumaan päin? En oikein osaa sanoa mitään, niin noudatan omaa neuvoan ja en sano mitään. Olette ajatuksissani ja toivon, että ovulaatio ei kauheasti myöhästyisi kemiallisen takia. Milloin teillä tulee vuosi viimeisestä keskenmenosta eli koska pääsisitte tutkimuksiin?

 

[Mamiksx5]

Tulin vaan väliin huikkaamaan Ovumian lääkärin mielipide seksistä oviksen aikaan. Tosiaan jos spermassa häikkää niin suosittelee jokapäivä seksiä esim -2,-1,0 päivinä. Ja myös että tavara tuoretta, jos seksiä ei muuten harrastele säännöllisesti niin että mies sitten omatoimisesti pitää tavaraa tuoreena.

 

[Suskikitten]

Toinen tissi kipeytyi kyllä viime yönä niin pahasti että epäilisin muuten raskausmerkiksi, jos se ei olisi sama tissi, johon rakas lapseni rouskautti mojovasti pari päivää sitten eikös mustelmatkin muutu herkemmiksi vasta pari päivää myöhässä niin varmaan sama juttu tuon kanssa. Toinen tissi ihan kunnossa kumminkin.

Yritän kuitenkin pidättäytyä testaamisessa parin päivän väliseen tahtiin. Eilen tuli tehtyä jonkinlainen rauha tunteideni kanssa niin enää ei oo sellainen megavitutuskaan onneksi. Dpo olisi jotain 6-11 väliltä kun flunssan takia en tiedä milloin lämmöt oikeasti nousi ja sit LH testeillä epäonnistuin täydellisesti nappaamaan ovulaation. Todennäköisimmin se olisi nuo ääripäät eli joko dpo11 tai dpo6 kun LH tikkujen tulokset tuli otettua huonosti.

Muoks Itsekin oon kuullut että jos on häikkää spermassa niin sit tihennetty yhdyntä suosituksesta auttaisi saamaan siittiöitä mahdollisimman paljon munasolulle. Sit jos kaikki on ok niin joka toinen päivä olisi riittävä niin ehtisi kertyä lisää siittiöitä per yhdyntä. Sit toisaalta oli myös joku alustava tutkimus että ekan laukeamisen perään tekee noin tunnin päästä toisen (saatan muistaa väärin aikaikkunan, mutta se oli tunneissa eikä päivissä) niin sit siemennesteen laatu oli parempaa.

 

[Pikkuviikuna]

@Maana Mannila sun viesti kyllä hyvin tiivistää sen, miten joskus lapsettomuusasioissa tuntuu yksinäiseltä, vaikka yrittäisikin jakaa kokemustaan. Tulee vähän vinksahtaneita kommentteja, joista sitten harmistuu lisää. Ehkä siinä voi koittaa olla läheisilleenkin armollinen, kun he ei vaan yksinkertaisesti näe sitä samaa kuvaa kuin itse. Paljon voimia ja jaksamista sulle ja hirmu hyvä että olette tutkimuksissa ikäsuositusten mukaan ja tuohon että uskooko läheiset raskaaksituloon: oon ite seurannut miten useampi läheinen on siirtynyt pikavauhtia "ei teidän tarvitse olla huolissaan, kyllä se onnistuu" -kommenteista "oletteko harkinneet adoptiota" -kommentteihin. Vähän hymyilyttää että missä se välivaihe oli? Tää auttoi mua jotenkin ymmärtämään että kauempaa katsoen nämä asiat tiivistyy yksinkertaisiksi ja kommentit on myös siksi yksioikoisia. Todellisuudessahan tuohon noiden kahden kommentin väliin saattaa mahtua vuosien hoitopolku ja vaikka mitä toiveikkaitakin vaiheita. Mutta jos ei ole aiemmin kokenut lapsettomuushaasteita itse/lähempää, asia on varmaan just aika selkee on/off.

 

[Maana Mannila]

@Maana Mannila sun viesti kyllä hyvin tiivistää sen, miten joskus lapsettomuusasioissa tuntuu yksinäiseltä, vaikka yrittäisikin jakaa kokemustaan. Tulee vähän vinksahtaneita kommentteja, joista sitten harmistuu lisää. Ehkä siinä voi koittaa olla läheisilleenkin armollinen, kun he ei vaan yksinkertaisesti näe sitä samaa kuvaa kuin itse. Paljon voimia ja jaksamista sulle ja hirmu hyvä että olette tutkimuksissa ikäsuositusten mukaan ja tuohon että uskooko läheiset raskaaksituloon: oon ite seurannut miten useampi läheinen on siirtynyt pikavauhtia "ei teidän tarvitse olla huolissaan, kyllä se onnistuu" -kommenteista "oletteko harkinneet adoptiota" -kommentteihin. Vähän hymyilyttää että missä se välivaihe oli? Tää auttoi mua jotenkin ymmärtämään että kauempaa katsoen nämä asiat tiivistyy yksinkertaisiksi ja kommentit on myös siksi yksioikoisia. Todellisuudessahan tuohon noiden kahden kommentin väliin saattaa mahtua vuosien hoitopolku ja vaikka mitä toiveikkaitakin vaiheita. Mutta jos ei ole aiemmin kokenut lapsettomuushaasteita itse/lähempää, asia on varmaan just aika selkee on/off.

Jep, hyvin sanottu, ja totta kai olen armollinen läheisille ja ymmärrän, että he yrittää auttaa, olla tukena ja osoittaa empatiaa kukin tavallaan. Muistan joskus ihmetelleeni, miks lapsettomuutta kokevat on niin herkkiä ja eihän tyyliin joku 8 kk ole edes pitkä aika, kun aika tuntuu kuluvan niin nopeasti. Sentään olen aina älynnyt pitää mölyt mahassani, koska mul on korkea kynnys kommentoida asioita, joita en ymmärrä tai joista en tiedä mitään. Mut ihan hyvä opetus itselle, ja kyllä tää varmaan mua ihmisenä kasvattaa.

Ehkä sitä toivoo, että läheiset olis vastavuoroisesti armollisia mulle, ettei mun tarvis olla sitä yksin. Ystävistänikin toinen yritti miehesä kans 6 kk ja toinen on kokenut keskenmenon. Eli osattomia lapsettomuuden kokemuksesta ei hekään ole, mut silti tuntuu jotenkin, että monet kuvittelee, että heillä itsellään on ollut jotenkin mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, että tulivat raskaaksi ja saivat lapsen. Ainakin omasta kokemuksesta peilaten se on ihan tuuripeliä, kenellä tärppää ja kenellä ei.

Suhtaudun siis empaattisesti kanssaihmisiin ja mustalla huumorilla kuittaan törpöt tokaisut, mut tääl palstal on hyvä sit päästellä höyryjä, kun ihmiset on ihan idiootteja. Itsekin oon tän asian suhteen varmasti ollut ja olen edelleen monen asian suhteen, eipä sillä.

Nyt on bookattu labrat tosiaan maanantaille ja aukkari torstaille. Torstaina töiden jälkeen lähdetään ajelee mökille to—ke. Yritin sopii talvilomaviikon niin, että ovis olis, kun ollaan kaksin mökillä (miehellä aina siellä hormonit hyrrää ja vietti vie ). Laskelmien mukaan vaikuttaa kuitenkin siltä, että ovis tapahtuu just sen jälkeen pe tai la, kun on tultu kotiin. Eli sama juttu kuin jouluna. Olis niin kiva ollut, että mies olis ollut innoissaan pupuilemassa, mut katsotaan nyt, miten tän kans menee. Toivotaan, että hänel riittäis puhtii viel to—la-akselilla mökiltä kotiutumisen jälkeen.

 

[Pikkuviikuna]

Jep, hyvin sanottu, ja totta kai olen armollinen läheisille ja ymmärrän, että he yrittää auttaa, olla tukena ja osoittaa empatiaa kukin tavallaan. Muistan joskus ihmetelleeni, miks lapsettomuutta kokevat on niin herkkiä ja eihän tyyliin joku 8 kk ole edes pitkä aika, kun aika tuntuu kuluvan niin nopeasti. Sentään olen aina älynnyt pitää mölyt mahassani, koska mul on korkea kynnys kommentoida asioita, joita en ymmärrä tai joista en tiedä mitään. Mut ihan hyvä opetus itselle, ja kyllä tää varmaan mua ihmisenä kasvattaa.

Ehkä sitä toivoo, että läheiset olis vastavuoroisesti armollisia mulle, ettei mun tarvis olla sitä yksin. Ystävistänikin toinen yritti miehesä kans 6 kk ja toinen on kokenut keskenmenon. Eli osattomia lapsettomuuden kokemuksesta ei hekään ole, mut silti tuntuu jotenkin, että monet kuvittelee, että heillä itsellään on ollut jotenkin mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, että tulivat raskaaksi ja saivat lapsen. Ainakin omasta kokemuksesta peilaten se on ihan tuuripeliä, kenellä tärppää ja kenellä ei.

Suhtaudun siis empaattisesti kanssaihmisiin ja mustalla huumorilla kuittaan törpöt tokaisut, mut tääl palstal on hyvä sit päästellä höyryjä, kun ihmiset on ihan idiootteja. Itsekin oon tän asian suhteen varmasti ollut ja olen edelleen monen asian suhteen, eipä sillä.

Nyt on bookattu labrat tosiaan maanantaille ja aukkari torstaille. Torstaina töiden jälkeen lähdetään ajelee mökille to—ke. Yritin sopii talvilomaviikon niin, että ovis olis, kun ollaan kaksin mökillä (miehellä aina siellä hormonit hyrrää ja vietti vie ). Laskelmien mukaan vaikuttaa kuitenkin siltä, että ovis tapahtuu just sen jälkeen pe tai la, kun on tultu kotiin. Eli sama juttu kuin jouluna. Olis niin kiva ollut, että mies olis ollut innoissaan pupuilemassa, mut katsotaan nyt, miten tän kans menee. Toivotaan, että hänel riittäis puhtii viel to—la-akselilla mökiltä kotiutumisen jälkeen.

Todellakin hyvä päästellä höyryjä! Ja tunnistan itseni kans tosta ajatuksesta että miten noi on noin herkkiä. Ajattelin itsekin ylimielisesti että itse olen kohdannut niin monenlaista että osaisin varmasti ottaa lapsettomuuden paremmin kuin nuo. Little did i know... kuulostaa loistavalta sun viikkosuunnitelmat, antoisaa mökkeilyä!

 

[Sinertävää]

Kävin papaseulonnassa, koska tosiaan parasta ennen on tämän vuoden aikana.

"Ja oliko raskauksia?"-kysymykseen oli aika helppo ottaa aasinsiltana se, että aika pitkästä yrityksestä huolimatta ei, ja myös se, että olen yrittänyt julkisellekin hakeutua, mutta nyt minut on unohdettu kiireettömään jonoon, jossa venaillessa todennäköisesti tulevat sitten vastaan myöskin ikärajat. Olen tehnyt aiheesta muistutuksen (kaikki ohjeelliset aikarajat hoidon saamiselle ovat jo ylittyneet), johon sain vastauksen. Tilannetta pahoiteltiin, vastauksen mukaan aika pyritään järjestämään mahdollisimman pian. Aikaa ei ole edelleenkään järjestetty.

Itkuksihan se meni. Hoitaja katsoi pää kallellaan ja pahoitteli, myönsi ettei hän tiedä tästä puolesta oikein mitään, neuvolan tehtävä ei ole normaalisti hoitaa tätä puolta. Jossain vaiheessa hän sanoi, että hänelle tuli nyt hirmu surullinen olo tarinastani. Siinä kohti en oikein tiennyt mitä sanoa, v*ttu ei sen selostaminen varsinaisesti minulle itsellenikään mikään stand up-keikka ollut. Että anteeksi nyt kun droppasin sun tunnelman. Ymmärrän että hän varmaan tarkoitti sen empaattisesti, mutta jotenkin oli kyllä sellainen käynti että päällimmäiseksi tunteeksi jäi v*itutus ja ripsarit, no ne jäi niihin nenäliinoihin.

Tosi ikävää kuulla. Olen itsekin hoitoalalla ja meillä tulee säännöllisesti pakollisia potilaskohtaamisen kursseja, ja siellä kehotetaan mun mielestä kommunikoimaan tuolleen tyhmästi. Luulen että sinä jäit mieleen hänelle pitkäksi aikaa, ja ammattilaisen näkökulmasta on aina inhottavaa nähdä että asiakas on jäänyt pyörimään johonkin limboon ilman hoitoa. Hän koki varmaan tarpeelliseksi sanoa geneeristen pahoitteluiden lisäksi jotain inhimillistä.

En usko että varsinaisesti pilasit hänen tunnelmaansa. Hänelle on tullut vastaan ympärileikattuja, syöpäoireisia ja niitä, jotka ovat saksilla leikanneet paloja jaloistaan. Vielä päälle erilaiset infektiot ja ne, joille alapääpesut ovat vaikeita. Olit varmaan oikeasti helpoimmasta päästä.

Olen itsekin varmaan tietämättäni päästellyt sammakoita suustani. Pari kertaa olen kysynyt "saanko halata?" , kun en muuta enää keksinyt.

 

[Sinertävää]

Täällä aloitettu IVF-pistelyt, joten olen aktiivisempi tuolla lapsettomuuspuolella. Ehkä tulen tänne piinailemaan, jos siirtoon asti päästään.

 

[Maana Mannila]

Todellakin hyvä päästellä höyryjä! Ja tunnistan itseni kans tosta ajatuksesta että miten noi on noin herkkiä. Ajattelin itsekin ylimielisesti että itse olen kohdannut niin monenlaista että osaisin varmasti ottaa lapsettomuuden paremmin kuin nuo. Little did i know... kuulostaa loistavalta sun viikkosuunnitelmat, antoisaa mökkeilyä!

Siis nauroin itseni tärviölle. Ootko mä?

 

[Kali]

@Maana Mannila Juuri tuli vuosi ekasta keskenmenosta täyteen mutta se ei vaikuta mitenkään. Edellisestä keskenmenosta on 3 kuukautta nyt myös vasta. Pitäisi olla kolmas yli 6+0 raskaus joka menee kesken että sen avulla pääsee tutkimuksiin. Ja vuoto jatkuu vielä valitettavasti...

No en tiedä kuudes päivä ja tosiaan vielä tulee verta toki toivottavasti nyt oikeasti vähenemissä määrin. Katsotaan mitä tässä nyt käy ovulaation suhteen...

 

[Rouva W]

@Maana Mannila Tunnistan tuon tosi hyvin oman loppuunpalamisen kautta. Ihmiset on nykyään todella huonoja kuuntelemaan! Sitten heittää jonkun kommentin ja ”asia käsitelty”. Vaikka ei tarvitsisi muuta kuin kuulevan korvan, jo se toisi lohtua ja kokemuksen nähdyksi tulemisesta.

Itsellekin oma isä kommentoi muutama päivä sitten että ”älä ala miettimään ahdistuvasi nyt uusissa töissä niin ei se tuu” jep jep ja ajatellaan positiivisesti ja masennuskin katoaa? (ei vaivaa kumpikaan enää ja työkalut salkussa niin pärjään) mulla on onneksi yksi luottoystävä jonka kanssa kuunnellaan ja keskustellaan. Puhun toki muillekin, mutta en odota niiltä kauhean rakentavaa keskustelua.


ON: jos nyt tässä kierrossa ei tärppää, mikä ois kyllä puolikas ihme kun -4dpo oli talletus mysteeri-ikäisellä tavaralla niin me odotellaan seuraava kierto ainakin yli. La ois seuraavassa kierrossa 26.12 niin venytellään nyt ainakin tammikuulle sitten. Aion olla nyt siis vähän epäaktiivisempi kun varsinainen yritys hiljenee toviksi. Tuskinpa toki silti koitetaan estää että jos jouluvauva on tullakseen niin tulkoon.