Tammikuisten tuumailut

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja elo
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mä varasin sen RV 6 + 5, kun omassa paikassa mihin menen, mainittiin sykkeen mahdollisesti näkyvän RV 6 + 3. Päivän valitsisin vähän sen mukaan, mikä oli töiden kannalta parhaiten järjettävissä ja kun niitä aikoja oli yllättävän vähän enää jäljellä. Meille on tulossa myös hoitopaikasta varhaisultra, mutta sinne ei mies pääse koronasäädösten takia :sorry: Toki mietin nyt sitäkin, olisiko pitänyt varata aika vähän vielä myöhemmäksi..ehkä sen jälkeen kun saan selville hoitopaikan antaman ajan, teen viimeiset mietinnät.

MUOK: Ja jäin vielä miettimään, että tulkitsinkohan tuon ajankohdan oikein, täytynee vielä googletella :wideyed:

Minulla myös ystävä (eri paikkakunta kuin minulla). Hän oli käynyt 6+1 ja oli kuulunut sydänäänet:angelic:. Katson kyllä itsekkin saisinko tuohon 6+3 ajankohtaan vielä itselle aikaa. :happy:
 
Oivoi tänään alkoi ruskea vuoto ja yöllä heräsin menkkamaisiin kipuihin. Onneksi esikoinen kipeänä niin oon jo valmiiksi kotona. Vois ehkä olla valemenkat mutta kyllä jännittää onko mennyt kesken. Esikoisesta ei tullut vuotoa ollenkaan. Ens viikon pe neuvola missä ultrataan. Miten sinne asti malttaa odottaa:eek:
 
Poistun tästä taka alalle. Kyllä vuodot merkkasivat sen että oli kemiaalinen. Negatiivinen testi tuli eilen. Leuka kohti rintaa ja kohti uusia pettymyksiä
 
Tulehan elo kertomaan heti ultrakuulumiset kun olet ultrassa käynyt.

Mulla ultraan on vielä kolme todella pitkää viikkoa. Millään en malttaisi odottaa sinne asti mutta ei ole mitään järkeä aiemminkaan mennä kun ei kuitenkaan tulis yhtään sen viisaammaksi jos liian aikaisin menis.

Tää olo on jotain ihan hirveetä. Toivottavasti ei menis yhtään pahemmaksi tämä olo.
 
  • Tykkään
Reaktiot: elo
Täällä tänään Neuvola täti soitteli ja eka aika olisi ultran kanssa 18.06 hirrrveen pitkä aika odottaa:sorry: Ja silloin jos kaikki kunnossa niin siitä eteenpäin koko loppu aika joka toinen viikko on käynti.

Tule elo kertomaan ultrakuulumiset:happy:
 
Täällä tänään Neuvola täti soitteli ja eka aika olisi ultran kanssa 18.06 hirrrveen pitkä aika odottaa:sorry: Ja silloin jos kaikki kunnossa niin siitä eteenpäin koko loppu aika joka toinen viikko on käynti.

Tule elo kertomaan ultrakuulumiset:happy:

Oho, onpa tiuhaan neuvolakäyntejä :eek:

Minäkin odottelen Elon ultrakuulumisia!
 
  • Tykkään
Reaktiot: elo
Täällä tänään Neuvola täti soitteli ja eka aika olisi ultran kanssa 18.06 hirrrveen pitkä aika odottaa:sorry: Ja silloin jos kaikki kunnossa niin siitä eteenpäin koko loppu aika joka toinen viikko on käynti.

Tule elo kertomaan ultrakuulumiset:happy:
Jos saan kysyä niin miksi joka toinen viikko? Jos oot aiemmin kertonut syyn niin mulla on mennyt ihan ohi se.
 
Voin avata asiaa lisää kun pääsen salaiselle puolelle, mutta tässä näin nopeasti kerrottuna:)
Mulla on sairaus joka vaikuttaa koko kroppaan ja vakava verenvuoto taipumus esim paperihaava vuotaa tunti tolkulla ja verikokeiden pisto kohta saattaa tihkuttaa useamman päivän.
Meillä esikoinen menehtynyt 2015 kesällä ja oli paljon ongelmia mm. Vedetönkohtu, verenvuotoja, ja lopuksi täys sairaala makuuttaminen 4 viikkoa. Tyttö syntyi viikoilla 24+6 ja menehtyi kahdenviikon iässä.
Sektio oli vaikea ja menetin yli 2l verta ja kaupan päälle sain vakavan kohtu tulehduksen.

2016 odotin meidän poikaa ja silloin jo oli seuranta 2 viikon välein että varmasti kaikki menee hyvin. Kaikki meni suht ok, Sektio viikoilla 38+1 koska mulla alkoi tulehdusarvot nousta nopeasti. Sektiossa menetin taas yli 2litraa verta, kohtu repeili pahasti ja lopulta useampi lääkäri parsi mua kasaan. Viikko sektion jälkeen aloin vuotamaan ja paljon, josta sitten ensin imukaavinta josta ei apua, humautus ja kunnon kaavintaan. Ballonki kohtuun painamaan suonia että vuoto tyrehtyisi, kaks viikkoa osastolla ja pääsin kotia. Tästä viikko eteenpäin ja lanssilla sairaalaan, vakava kohtu tulehdus.
Sen jälkeen on voitu hyvin ja poika täyttää loppuvuodesta viisi:grin

Joten tarkka seuranta ihan varmuuden vuoksi.
 
Voin avata asiaa lisää kun pääsen salaiselle puolelle, mutta tässä näin nopeasti kerrottuna:)
Mulla on sairaus joka vaikuttaa koko kroppaan ja vakava verenvuoto taipumus esim paperihaava vuotaa tunti tolkulla ja verikokeiden pisto kohta saattaa tihkuttaa useamman päivän.
Meillä esikoinen menehtynyt 2015 kesällä ja oli paljon ongelmia mm. Vedetönkohtu, verenvuotoja, ja lopuksi täys sairaala makuuttaminen 4 viikkoa. Tyttö syntyi viikoilla 24+6 ja menehtyi kahdenviikon iässä.
Sektio oli vaikea ja menetin yli 2l verta ja kaupan päälle sain vakavan kohtu tulehduksen.

2016 odotin meidän poikaa ja silloin jo oli seuranta 2 viikon välein että varmasti kaikki menee hyvin. Kaikki meni suht ok, Sektio viikoilla 38+1 koska mulla alkoi tulehdusarvot nousta nopeasti. Sektiossa menetin taas yli 2litraa verta, kohtu repeili pahasti ja lopulta useampi lääkäri parsi mua kasaan. Viikko sektion jälkeen aloin vuotamaan ja paljon, josta sitten ensin imukaavinta josta ei apua, humautus ja kunnon kaavintaan. Ballonki kohtuun painamaan suonia että vuoto tyrehtyisi, kaks viikkoa osastolla ja pääsin kotia. Tästä viikko eteenpäin ja lanssilla sairaalaan, vakava kohtu tulehdus.
Sen jälkeen on voitu hyvin ja poika täyttää loppuvuodesta viisi:grin

Joten tarkka seuranta ihan varmuuden vuoksi.

Oho. Olettepas te kokenut kovia. :sorry:
Tuommoiset on varmasti jättänyt jälkensä myös henkiselle tasolle. :Heartred
Onneksi seuraavat nyt useammin ja toivottavasti osaavat myös kuunnella.
Toivotaan , että kaikki tulisi tällä kertaa menemään hyvin kaikin puolin. :smiley-angelic001
Jos osaavat vähän ennakoida, tutkia ja hoitaa sen mukaan. :)
 
Mä olen vain persoonaltani sellainen että en jää oikeastaan kauheasti asioita vatvomaan ja aina osannut etsiä niitä valonpilkahduksia:)
Esikoisen menehtyminen oli iso shokki, mutta siitäkin selvittiin. Suru muuttaa muotoaan ja ikävä lieventyy.

En osaa jännittää tai pelätä asioita etukäteen ja olen sairaalan ns. Vaki asiakas, leikkauksia kertynyt näin 28vuotiaana jo 15 kpl plus sektiot niin luotan että jatkossakin selvitään vaikka mutkia matkaan tulisikin:grin
 
Mä olen vain persoonaltani sellainen että en jää oikeastaan kauheasti asioita vatvomaan ja aina osannut etsiä niitä valonpilkahduksia:)
Esikoisen menehtyminen oli iso shokki, mutta siitäkin selvittiin. Suru muuttaa muotoaan ja ikävä lieventyy.

En osaa jännittää tai pelätä asioita etukäteen ja olen sairaalan ns. Vaki asiakas, leikkauksia kertynyt näin 28vuotiaana jo 15 kpl plus sektiot niin luotan että jatkossakin selvitään vaikka mutkia matkaan tulisikin:grin

Huh. Osaispa itsekkin. :hilarious: Hyvä asenne! :happy:
 
Menkkamaiset kivut koventunut ja säteilee selkään asti. Vuoto muuttunut punaiseksi mutta tulee yhä vain pyyhkiessä. Soitin neuvolaan ja pääsen sinne huomenna aamusta ultrattavaksi. Onneksi, tää epätietoisuus on hirveetä vaikka nyt pahalta näyttääkin.
 
Mä olen vain persoonaltani sellainen että en jää oikeastaan kauheasti asioita vatvomaan ja aina osannut etsiä niitä valonpilkahduksia:)
Esikoisen menehtyminen oli iso shokki, mutta siitäkin selvittiin. Suru muuttaa muotoaan ja ikävä lieventyy.

En osaa jännittää tai pelätä asioita etukäteen ja olen sairaalan ns. Vaki asiakas, leikkauksia kertynyt näin 28vuotiaana jo 15 kpl plus sektiot niin luotan että jatkossakin selvitään vaikka mutkia matkaan tulisikin:grin
Osaispa itsekin. Mulla leikattiin lokakuussa suolta noin 1,5 metriä pois eikä mua ollu koskaan aiemmin nukutettu. Mua pelotti ihan törkeästi se leikkaus ja sain rauhoittavia ihan tarpeeksi. Mua ahdisti kun laitettiin nukutus vaiheessa se maski naamalle. Seuraava hatara muistikuva on heräämöstä.

Tästä leikkauksesta mulla jäi pelko epiduraalista. Pisto jotenkin epäonnistui ja nyt 7 kk myöhemmin mulla on edelleen toinen reisi tunnoton.
 
Menkkamaiset kivut koventunut ja säteilee selkään asti. Vuoto muuttunut punaiseksi mutta tulee yhä vain pyyhkiessä. Soitin neuvolaan ja pääsen sinne huomenna aamusta ultrattavaksi. Onneksi, tää epätietoisuus on hirveetä vaikka nyt pahalta näyttääkin.

Oih kurjuus. :sorry: kunpa olisi vain sitä harmitonta alkuraskauden tiputtelua.
Mutta hienoa toimintaa neuvolasta, että ottavat huolesi tosissaan ja suostuvat ultraamaan. :)
Toivotaan huomiselle hyviä uutisia. :Heartred
 
Mä olen vain persoonaltani sellainen että en jää oikeastaan kauheasti asioita vatvomaan ja aina osannut etsiä niitä valonpilkahduksia:)
Esikoisen menehtyminen oli iso shokki, mutta siitäkin selvittiin. Suru muuttaa muotoaan ja ikävä lieventyy.

En osaa jännittää tai pelätä asioita etukäteen ja olen sairaalan ns. Vaki asiakas, leikkauksia kertynyt näin 28vuotiaana jo 15 kpl plus sektiot niin luotan että jatkossakin selvitään vaikka mutkia matkaan tulisikin:grin

Kuulostaa tosi rankalta :Heartred Itsekin useita leikkauksia läpi käyneenä tulee niistä peruskauraa jossain kohtaa. Toivotaan että menisi kaikki hyvin nyt! Onko puhuttu lapsimäärästä? Kun kuulostaa siltä että kohtu on käynyt paljon jo läpi
 
Menkkamaiset kivut koventunut ja säteilee selkään asti. Vuoto muuttunut punaiseksi mutta tulee yhä vain pyyhkiessä. Soitin neuvolaan ja pääsen sinne huomenna aamusta ultrattavaksi. Onneksi, tää epätietoisuus on hirveetä vaikka nyt pahalta näyttääkin.

Toivottavasti loppuis! Mulla vuoti kanssa ja oli tosi paljon kipuja mutta näillä näkymin raskaus on jatkunut. Toivottavasti ultrassa hyviä uutisia! Mulla vasta 3.6
 
Helou! :smiley-angelic003 Ultrareissulta kotiuduttu. Mieskin pääsi mukaan katsomaan pientä ihmettä :love017

Vastasi rv 7+0 muutamien mittauksien jälkeen, tänään rv 7+1
Syke lääkärin mukaan lupasi hyvää (siinäkin voi kuulema olla eroja).

Lasketuksi antoi 4.1 -22, mutta taidan edelleen pitää tuon hoitavan tahon laskeman 5.1 -22

Jännitti ihan hirveesti ja vatsassa kiersi ennen ultraa, sen jälkeen helpottunut olo, mutta tuli itku:sad010 kun rupesi pelottamaan pienen ”ihmistaimen” piitkä matka tänne maailmaan.

nyt vain toivotaan että kaikki menee hyvin:smiley-angelic001
muuta en voi tehdä kuin pitää itsestäni hyvää huolta, että pienellä olisi hyvä kasvaa yksiössään :Heartpink :binkybaby :Heartblue
 
Helou! :smiley-angelic003 Ultrareissulta kotiuduttu. Mieskin pääsi mukaan katsomaan pientä ihmettä :love017

Vastasi rv 7+0 muutamien mittauksien jälkeen, tänään rv 7+1
Syke lääkärin mukaan lupasi hyvää (siinäkin voi kuulema olla eroja).

Lasketuksi antoi 4.1 -22, mutta taidan edelleen pitää tuon hoitavan tahon laskeman 5.1 -22

Jännitti ihan hirveesti ja vatsassa kiersi ennen ultraa, sen jälkeen helpottunut olo, mutta tuli itku:sad010 kun rupesi pelottamaan pienen ”ihmistaimen” piitkä matka tänne maailmaan.

nyt vain toivotaan että kaikki menee hyvin:smiley-angelic001
muuta en voi tehdä kuin pitää itsestäni hyvää huolta, että pienellä olisi hyvä kasvaa yksiössään :Heartpink :binkybaby :Heartblue

Mahtavaa!
Onnea elo!! :Heartred
 
  • Tykkään
Reaktiot: elo
Oivoi tänään alkoi ruskea vuoto ja yöllä heräsin menkkamaisiin kipuihin. Onneksi esikoinen kipeänä niin oon jo valmiiksi kotona. Vois ehkä olla valemenkat mutta kyllä jännittää onko mennyt kesken. Esikoisesta ei tullut vuotoa ollenkaan. Ens viikon pe neuvola missä ultrataan. Miten sinne asti malttaa odottaa:eek:
Voi että nämä vuodot on niin pelottavia :sad001 :sorry:.. itsellä kans kokemusta aiemmista raskauksista. Toivottavasti tilanne selviää pian! :smiley-angelic001
 
Takaisin
Top