Mulla on kanssa sellainen vahva fiilis että aina plussan tai vauvan tullessa joku kuolee. Kuukausi ennen esikoisen syntymää isä kuoli, toista kun odotin, kaverin vauva kuoli kohtuun, kun plussasin kolmannen, niin miehen papan hautajaiset oli seuraavana päivänä. Nyt kun neljäs tulee niin kaveri jonka syöpä leikattiin sai uudet huonot uutiset ja enää ei ole parannusta, pelkkää pysäytystäTämä. Viime raskautta toivoessa saattohoideltiin miehen isoäiti ja meidän toinen koira jouduttiin lopettamaan agressiiviseen syövän takia. Uskaltaako tässä mitään lapsia kohta toivoakaan kun aina vastapainona joutuu tekemisiin tuon elämän loppupäänkin kanssa. Luonnollinen kiertokulku, tiedetään, mutta omalla kohdalla tuntuu että paskan ja onnen määrä on jotenkin vakio:bag:
Edit: mutta toisaalta kun aloin asiaa kelaan, niin aina on sekä iloa että surua. Saattaa olla että myös asiat vaan sattuu tapahtuu lähekkäin tai tulee monta huonoa uutista yhtä aikaa. Ehkä maalailin omassa päässäni piruja seinille, en usko et universumi kuitenkaan ihan noin toimii :)

voi toivotaan ettei vielä aika koita, vaikka toki parempi päästää pois jos toinen kivuissaan vaikka hirveää on, tsemppiä




ja ihanaa kiva jännätä teijän puilesta kun ite on tylsässä vaiheessa
:banghead: Täällä miehen kotipaikalla, kun ei aina tule...