Raskausuutisen kertominen muille

Mie just mietin että jouluna on varmaan pakko kertoa sille poppoolle missä ollaan joulua viettämässä.. eli anoppi, miehen mummi, eno ja serkku ja mun sisko.. en millään haluaisi kertoa anopille mut no..
 
Meillä tietää vasta yks hyvä ystävä, joka on ollut tukena tässä lapsettomuushoitojen aikana. Olis kiva viimeistään jouluna paljastaa perheelle, mutta tuskin kerkeää nt-ultraa olla ennen pyhiä. 23.12 olis vasta 10+0.

Varhaisultra olis ens viikolla, joten mietittiin että uskaltaisko sen jälkeen jo kertoa omille ja miehen vanhemmille. Olis vaan ollut kiva odottaa, että ollaan oikeesti turvallisilla vesillä, ennen kuin kerrotaan. Mutta tiedän jouluna paljastuvani heti joka tapauksessa, kun ei pysty syödä kaloja ja juustoja, jotka on mun suurinta herkkua. :grin
 
Me ei olla kerrottu vielä kenellekään, mutta varmaan sitten jouluna viimeistään. Meillä on tytön synttärit sitä ennen ja jos sillon täytyy olla enemmän pää vessanpöntössä niin täytyy varmaati paljastaa jo sillon, haluaisin silti että tytön juhlat on sen juhlat eikä mummit hössötä isosiskoasioita..
 
Oltiin työkavereiden kanssa syömässä viikonloppuna, ja yleensä nuo illat tuppaa olemaan aika kosteita ja pitkiä. Ehdin vinkkaamaan tarjoilijalle, että jos tilaan illan aikana olutta, niin tuo minulle alkoholitonta. Tarjoilija oli hienosti juonessa mukana, ja tyytyväisenä join illan aikana vain alkoholittomia oluita kenenkään huomaamatta!
 
Minuu jännittää paljon kertoa omille vanhemmille jostain syystä. En oikein tiedä miten he reagoivat ja kun oon niin nuori (22).
Miehen vanhemmat ja sisarukset tietää ja sit miun veljelle kerrottiin nyt viikonloppuna. Muutama läheisin miun kaveri tietää, kun tiesivät yrityksestä ja ovat tukena olleet.
 
Jäin sitten eilen kavereille kiinni. Oltiin syömässä ja yhteisessä menussa oli niin paljon kaikkea mitä ei nyt voi syödä, joten paljastuin. No ei voi mitään, mutta vähän harmittaa.
 
Äitini ja siskoni tietävät jo, heiltä saisin tukea myös mahdollisen keskenmenon sattuessa. Muulle lähipiirille kerrotaan rv12 ultran jälkeen. Kaikki loput hyvänpäivätutut saa sitten huomata itse kun raskaus ei enää pysy piilossa. :p
 
Mä oon kyllä nyt möläytellyt kaikille. Nyt tietää mun vanhemmat. Miehen vanhemmat. Mun sisko ja miehen puoliveli. Sitten muutama kaveri tietää. Otin alunperin sen asenteen jos joku kysyy en ala valehtelemaan ja osa onkin itse arvannut.

En tiiä. Oon voinu jotenkin suhtautua tähän raskauteen rauhallisin mielin varhaisultran jälkeen. Sydän sykki ja kaikki tarvittava näkyi. Mitään poikkeavaa ei ollut. Ja luin myös jostain että viikkojen 8 jälkeen keskenmeno riski pienenee.
 
Meillä tietää vasta yks hyvä ystävä, joka on ollut tukena tässä lapsettomuushoitojen aikana. Olis kiva viimeistään jouluna paljastaa perheelle, mutta tuskin kerkeää nt-ultraa olla ennen pyhiä. 23.12 olis vasta 10+0.

Varhaisultra olis ens viikolla, joten mietittiin että uskaltaisko sen jälkeen jo kertoa omille ja miehen vanhemmille. Olis vaan ollut kiva odottaa, että ollaan oikeesti turvallisilla vesillä, ennen kuin kerrotaan. Mutta tiedän jouluna paljastuvani heti joka tapauksessa, kun ei pysty syödä kaloja ja juustoja, jotka on mun suurinta herkkua. :grin


Heh, meillä aika samat ajat! Me ollaan kerrottu hyvin läheisille ystäville, mutta miehen perheelle yritetään kertoa vasta jouluna.. Samat asiat vaan toki jännittää, kun jouluna vasta rv10! Varhaisultra meillä viikon päästä
 
Heh, meillä aika samat ajat! Me ollaan kerrottu hyvin läheisille ystäville, mutta miehen perheelle yritetään kertoa vasta jouluna.. Samat asiat vaan toki jännittää, kun jouluna vasta rv10! Varhaisultra meillä viikon päästä

No niinpäs mennäänkin samoissa. :)Pitää kattoa, jos varhaisultrassa on kaikki kunnossa, että uskaltaisko sen jälkeen paljastaa lähimmille. Kummittelee vain parin vuoden takainen kkm mielessä, niin ei tee mieli heti koko maailmalle huudella raskaudesta.
 
pari päivää sitten kerroin parhaalle ystävälleni mahdollisesta toisesta vauvasta.
ystäväni on vapaaehtoisesti lapseton, mutta rakastaa läheisiä lapsia kyllä.
kerroin sitten hänelle niin sanoi varmaan yllättyneisyyttään ”vittu te ootte sekaisin”.
nojoo, tää menee nyt semmoisen yllätyksen piikkiin mutta kaippa tuossa murunen on sitä mitä oikeasti ajattelee.
onnitteli kyllä heti kun ymmärsi asian
että näin. onneksi tämä ystäväni on jo esikoisen kummi koska vois olla etten toisen kummiks enää pyytäis
 
pari päivää sitten kerroin parhaalle ystävälleni mahdollisesta toisesta vauvasta.
ystäväni on vapaaehtoisesti lapseton, mutta rakastaa läheisiä lapsia kyllä.
kerroin sitten hänelle niin sanoi varmaan yllättyneisyyttään ”vittu te ootte sekaisin”.
nojoo, tää menee nyt semmoisen yllätyksen piikkiin mutta kaippa tuossa murunen on sitä mitä oikeasti ajattelee.
onnitteli kyllä heti kun ymmärsi asian
että näin. onneksi tämä ystäväni on jo esikoisen kummi koska vois olla etten toisen kummiks enää pyytäis
Olipa töykeä heitto, jäisi kyllä mullekin mieleen varsinki jos tulisi parhaalta ystävältä.. :bored: Mut tosiaan joskus voi sammakoita päästä ilman että niitä on oikeasti tarkoittanut ihan niin vakavasti.
 
En tiedä milloin uskallan kertoa omille vanhemmille että kuudes ois tulollaan. Kai se pitää vaan töksäyttää ja ottaa vastaan saarnat. Äitini sanoi jo neljännen kohdalla että kannattaa varmaan laittaa jo piuhat poikki mummu ja pappa onki sit vielä asia erikseen... Huoj, miksi niiden pitää arvostella meidän valintoja eikä voi olla onnellisia meidän puolesta. Eihän se niiden elämää vaikeuta yhtäån kun eivät eden hoida nuita koskaan...
 
Tosi kurjaa toimintaa kyllä tuollainen. Asiahan tosiaan ei heille kuulu eikä heidän päätettävissään ole. Mun mielestä jokainen tekee niin kuin itse haluaa vaikka olisinkin eri mieltä itse. Voisivat silti olla onnellisia teidän puolesta jos tuo on se mitä haluatte.
 
Olipa töykeä heitto, jäisi kyllä mullekin mieleen varsinki jos tulisi parhaalta ystävältä.. :bored: Mut tosiaan joskus voi sammakoita päästä ilman että niitä on oikeasti tarkoittanut ihan niin vakavasti.
jep, näin se varmasti kuuluikin ottaa. mut kuulostaahan se melkoiselta jälkeenpäin ajateltuna.
 
Kyllä sitä kaikkea kuulee, vaikka emme ole kuin vasta muutamille kertoneet vauvasta.
Menimme kesällä naimisiin ja ostimme isomman talon, joten kenellekään tämä tuskin tulee ihan täysin puskista... no kerroin meidän ystävälle tänään, että jos kaikki menee hyvin niin meille tulee kesällä vauva. Tähän ystävä totesi, että kaikki hänen tuntemansa ihmiset ovat saaneet esikoisen kohdalla aina keskenmenon. Ja totesi perään, että ”älä nyt mitenkään loukkaannu, mutta niin se vaan yleensä menee että älä ihmettele jos menee kesken”. ETTÄ MITÄ?!
Sanoin hänelle, että kuitenkin suurin osa raskauksista menee kyllä ihan hyvin (75-90%), mutta ”kiitin” häntä tiedosta, ja sanoin tietäväni riskit. Niin kuin tiedänkin. Mutta mikä helvetti se on muiden tehtävä alkaa luomaan epävarmuutta ja pelkoa? Pitäisikö kaikki raskaudet elää sinne loppuvaiheille asti, ennen kuin uskaltaa edes iloita ja haaveilla?! Ja siihen asti pitäisi elää ajatuksella, että ’kesken se menee kuitenkin’. Hohhoijjaa!
 
Jos noin on niin mun esikoinen ei olis olemassa.. mulla on ollut tasan 2 raskautta ja ekasta syntyi terve sga lapsi ja tää toinen on nyt meneillään tässä..

Siis mistä ihmiset repii noita juttuja :mad:
 
Miten ihmiset ei yhtään ajattele mitä ne suustaan päästää, ei oo todellista! :arghh: Kai sen keskenmenon voi saada ihan kuinka monennessa raskaudessa vaan, jos nyt negatiivisesti haluaa ajatella. Ja niin kun sanoit sun ystävälle niin suurin osa raskauksistahan menee kuitenkin ihan hyvin. Todellakin huoh, ei sais tolla tavalla luoda turhaa epävarmuutta
 
Minulla aloittaa uusi pomo viikon päästä ja ajattelin häntä käydä moikkaamassa ja kertoa asiani samalla nyt ennen joulua vielä. Toki hänkin tietää, että "mitä tahansa" voi tapahtua vielä, mutta voipahan alustavasti suunnitella ja lupailla sijaisille pidempiä sopimuksia loppukeväästä.
 
Takaisin
Top