Pikkusisarusta odottavat

Mä mietin samaa eilen kun kiskoin kurahaalaria taaperolle toisen haalarin päälle ja tappelin tiukkojen jalkalenksujen kanssa :mask:
(eikä tarvi itellekään suunnitella talvitakkeja tms!!)
 
Meille tulossa toinen lapsi. Esikoinen syntynyt 1/17 eli ikäeroa tulee aika tarkalleen sen 1.5vuotta :) jännityksellä odotan miten arki sit sujuu ku maha kasvaa, saatika sitten ku on kaks pientä. Ja näkyykö mustasukkasuutta:)
 
Meidän esikoinen on syntynyt 08/11 ja pikkuveli tuli 10/12. Mulla oli koko ajan toiveena kaksi pienellä ikäerolla, mutta miestä piti lämmitellä ajatukselle. Lähipiiri otti silloin uutisen vastaan hyvin, koska pieniä iläeroja löytyy muiltakin (lankomiehillä 1v 3vkoa ja veljenpojilla 10kk 3vkoa).
Nyt jännittää tulevat reaktiot, kun ikäeroa isoveljiin tulee 7 ja melkein 6 vuotta. Voin kuvitella, että kauhistelua herättää sekä se, että näin pitkän tauon jälkeen lähdetään vielä kerran tähän rumbaan, mutta eritoten se, että ollaan itse nelikymppisiä...
 
^ eipä se muille kuulu. Kauhistelkoot jos haluavat, mutta ei kovin fiksua lähipiiriltä sellainen. Minusta 6 vuoden ikäero ei ole lainkaan liian iso, mutta mulla onkin sisaruksia joihin mulla on yli 10v ikäeroa. Onnea siis kovasti!
 
Meillä tulee ikäeroa 3v 3kk (06/15). Esikoinen kovasti on höpissyt vauvoista ja selitellyt viime aikoina miten äidin masussa on vauva ja että hän haluaa tissimaitoa (lopetin imetyksen hänen ollessa 11,5kk). Joten pakosta pistää ajattelemaan että onko näillä muksuilla jotain yliluonnollisia kykyjä aistia asioita kun tästä en itsekkään tiennyt vielä muutama päivä sitten :D
Ja siis tämä kakkonen on ihan shokkiylläri.
 
Eilen lapset saivat tietää raskaudesta ja etenkin tyttö on innoissaan. Laskettuna aikana tyttö on 10v 8kk ja poika 9v 1,5kk. Tänä aamuna olisi vauvalle pitänyt hyvää joulua toivottaa. Tyttö tekikin sen. On nuo vaan niin mainioita. Auttavat mua kotona, kun kolmisin asutaan. Eilen huolestuivat, kuinka me meidän asuntoon mahdutaan, kun neljäs tulee. Ja pieni kuulemma vaan sotkee. Suurin huolenaihe oli, että ei kai vauva ole sitten allerginen kissoille. Meillä on kolme kisua.
 
Meidän tulevaa on odottamassa 2 isoveljeä, joista nuorempi on jo yli vuoden kysellyt, tuleeko meille vauva. Hän haluaisi niin kovasti olla myös isoveli. Eikä asiaa oo auttanut yhtään se, että kaikki ikätoverit ovat isoveljiä. Eilen viimeksi puhui, että jos meille tulisi vauva, hän olisi pikkuveli JA isoveli ja isoveljensä olisi isoveli ja isoisoveli :)

Pitkin syksyä sama lapsi on kainalossa istuessaan silitellyt mun mahaa ja vilkuillut mua alta kulmain. Voin vain kuvitella sen ilmeen, kun kuulee, että siellä oikeasti joku on kasvamassa.

Näillä veljeksillä on keskenään ikäeroa 1v 2kk, joten molempien vauva-aika meni mulla aika sumussa. Esikoisen kanssa kai kaikilla menee aika uuteen totutellessa ja opetellessa, mutta meillä keskosuus teki vielä sen, että ei osannut imeä, joten ekat 10 pvää oltiin osastolla nenä-mahaletkun kanssa. Kotiin päästyäkin piti herättää syömään 3h välein, kunnes saatiin 5kg painoa täyteen.

Toinen myös syntyi keskosena, mutta imurefleksi oli jo ehtinyt kehittyä. Tää kaveri sitten suunnilleen asui rinnalla, eikä nukkunut - päiväunet max.30min kerrallaan. Esikoinen on ollut hyvä yönukkuja aina siitä lähtien, kun sai nukkua niin pitkään kuin halusi. Nuorempi nukkui ekan kokonaisen yön ja vielä omassa sängyssä lähempänä 2 vuoden ikää. Yhtäaikaa nukutut päiväunet on laskettavissa yhden käden sormilla.

Nyt mä toivon/kuvittelen pystyväni keskittymään vauvaan vauvana ja ottamaan "kaiken" irti tästä kokemuksesta.
 
Täällä myös odotellaan pikkusisarusta, vaikka tuleva isosisko ei vielä uutisesta tiedäkään :) Ikäeroa tulee olemaan 4v 11kk, jos kaikki menee hyvin. Tässä syksyn aikana tyttö on kovasti puhunut, että meille pitäisi saada vauva, joten saas nähdä minkälainen reaktio saadaan :D
 
Meillä esikoinen täyttää huomenna 9kk ja tätä odotellaan syntyväksi 24.8. Esikko tuli vauhdilla ja viikon ja päivän etuajassa, ni saa nähdä onko tässäkin vauhtia jos sinne asti päästään! :D

On aivan tyystin erilainen raskaus nyt kun esikosta. Esikoisesta voin pahoin 3+5 alkaen, nyt en edes muista mikä rv menossa :D eikä ole juuri mitään oireita! :eek:
Onko muilla vastaavaa?
 
Sama juttu. Toisaalta oma äiti sano, et sillä ekasta kauhea pahoinvointi ja kahdesta seuraavasta ei mitään. Haluais kuitenkin olla luottavaisin mielin nyt. Esikon raskaus meni aivan penkin alle kohtukuoleman pelossa. Se meni mulla aivan yli..
 
Mulla myös. Muistelen ainakin, että oireet alkoi kovemmin ainakin poikia oottaessa (kahdessa eri raskaudessa). Oireita on, mutta niin lieviä, että mun on vaikea uskoa, että oon raskaana.

Tulispa jo se varhaisultra.....
 
Sama täällä, oireiden vähyys ihmetyttää, mutta jotenkin haluaisin kans olla luottavaisin mielin ja jotankin onkin aika rauhallinen olo tällä hetkellä, mutta ehkä ostan vielä yhden digitestin...
 
Sama. Tosi oireetonta ollu ku vertaa ekaan raskauteen. Tosin, alkumetreillä vasta ollaan ni kerkee tässä varmaan kiroamaan tulevia oireita ihan riittävästi :p
Mä koitan nyt vaan kerrankin nauttia tästä olosta ku ei OO oloja :rolleyes:
 
Esikon raskaus meni aivan penkin alle kohtukuoleman pelossa. Se meni mulla aivan yli..

Mistä näitä pelkotiloja sikiää? Eilen olin ihan ok ja tänään hysterian partaalla kaikesta. Ekan kanssa mulla oli myös loppuraskaudessa kauhea kohtukuolemapelko, ravasin synnärillä käyrillä muutaman kerran kun tuntui ettei liiku kunnolla...
 
Mistä näitä pelkotiloja sikiää? Eilen olin ihan ok ja tänään hysterian partaalla kaikesta. Ekan kanssa mulla oli myös loppuraskaudessa kauhea kohtukuolemapelko, ravasin synnärillä käyrillä muutaman kerran kun tuntui ettei liiku kunnolla...

Sama juttu. Yöt valvoin ja tein liikelaskentoja. Ja jotenki kaikki uutiset enkelivauvoista tai kohtukuolemista hyppi silmille. Kävin psykologin jutuillakin, mut siihen ei auttanu ku saada elävä lapsi syliin. Nyt haluais jo nauttia tästä.
 
Meillä on esikoinen ollu tosi helppo (ainaki tähän asti). Oli parin kuukauden ikänen ku nukkus yöt (21-08) heräämättä. Ei oo ollu ikinä mitään mahavaivoja, eikä noi kaks ekaa hammasta ainakaan aiheuttanu mitään ihmeempää kitinää.. Maito ka ruoka on aina maistunu. Imetys tosin alus takkus mut seki lähti sit sujumaan.

Esikoisen raskaus oli myös muuten oireeton ja helpoo, vaan pahoinvointia 20viikolle asti. Mut ei ollu ikinä mitään kipuja yms... Synnytys oli helppo ja kivuton 3h sessio.

Jännityksellä odotanki tuleeko tästä raskaudesta jotenki kivuliaampi, meneekö aika nopeemmin/hitaammin, miten synnytys menee ja saatika miten vauva-aika lähtee sujumaan.. :)
 
Hannaka voiko olla tottakaan :D eivaan, kuulut varmaan johonkin 1% ryhmään kellä kaikki menny noin! Ja mä oon pitäny mun vauvaa helppona, kun heräilee vaan pari-kolme kertaa yössä, mut nukahtaa lähes heti taas ja mun synnytys oli yks nopea käynti helvetin porteilla: 5h mutta sika kivulias :D
 
Takaisin
Top