Synnytys

[-tuike-]

Ite oon ajatellut niin, että parempi käynnistää se synnytys ( jos isoa vauvaa povataan) niin, ettei päästetä yliaikaiseksi. Ainakin jonkun teorian mukaan kuitenkin sen jo tosi isoksi kasvaneen vauvan synnytyksen käynnistys siinä 42+ jotain ois vielä hankalampaa, kuin vähän pienemmän varhaisemmilla viikoilla.

Netti on pullollaan "luomusynnytys-tuputusta"( sori jos tällä loukkaan nyt jotakuta), mutta turhaa siihen käynnistykseen valmistautumisesta on itseään morkata, parempi että käynnistyksellä varaudutaan kuitenkin niiden mahdollisesti isompien komplikaatioiden välttämiseen. Riskinsä on myös itsestään käynnistyneellä synnytyksellä...Itsellä esikoisen synnytyksessä ilmenneet ongelmat liittyivät nimenomaan isoon kokoon ja yliaikaisuuteen. Vaikka en käynnistettyä synnytystä sen kokemuksen perusteella haluaisi, niin silti helpottaa tietää, että riskit jotka vauvaan kohdistuu pyritään sillä minimoimaan. Kuitenkin tuskin oisi siitä synnytyksestä nii huonoa kokemusta jäänyt, jos vauva ois päässyt heti vierihoitoon lastenosaston sijaan.

 

[Olivia82]

Asiaa puhut tuike! Ja itse olen kyllä kiitollinen että pääsen käynnistykseen jo rv 39 kun vauva on todettu isoksi. Siitäkin huolimatta että lääkäri totes mun lantion hyväksi, ettei sen puolesta pitäisi olla ongelmaa.

 

[spring_green]

Vaikka ei kannattais etukäteen murehtia miten lääketieteen puuttuminen synnytyksen alkamiseen voi vaikuttaa koko synnytykseen. Oma mutu on että käynnistetyt päätyy siihen että on toimenpide toisensa perään ja lopulta jopa sektio.

En oo paljon suostunut ajattelemaan sektion mahdollisuutta, mutta riski siihen on isompi kun käynnistetään. Ei voi kuin toivoa että kaikki menee hyvin, tavalla tai toisella.

Ois sekin outoa jos ei synnytys pyörisi mielessä kun se on kuitenkin täysi mysteeri miten sujuu. Kauhutarinoita oon yrittäny välttää vaikka synnytyskertomuksia oon viime päivinä lukenutkin.

Mulla esikon synnytystä käynnisteltiin kaks päivää ja toisen päivän iltana syntyi. Synnytys oli mun mielestä helppo ja nopea, ja avautuminenkin meni nopsaan. En osaa sanoa onko luonnollisesti käynnistynyt synnytys helpompi vai ei, mutta omalta kohdaltani voin ainakin puhua käynnistetyn puolesta. Tsemppiä kaikille, käynnistyy sitten kuinka hyvänsä [emoji2]

 

[niemja]

Mulla taas esikoisen käynnistys kesti 4 päivää ja oli raskas ja kivulias, eikä kivut kuitenkaa tehny mitää. Epin jälkeen oksitosiinitipalla vasta avauduin todella hitaasti.

 

[Wadalma]

Lääkäri käski lukemaan naistalo-sivustolta synnytyksen käynnistämiseen liittyviä juttuja, ja kivastipa siellä sanotaan että "Synnytyksen käynnistykseen liittyy menetelmästä riippumatta riski epäonnistuneeseen käynnistykseen, pitkittyneeseen synnytykseen, jolloin päädytään keisarileikkaukseen. Riski on korkea, jopa 30-40 prosenttia, erityisesti ensisynnyttäjillä." Ja että synnyttäjän ikä, ylipaino, sikiön koko, aikainen epiduraalipuudutuksen tarve ja oksitosiinitarve nostaa riskiä... Joten täälläpä tämä yli 30 v ylipainoinen ensissynnyttäjä radin kera odottelee innolla isokokoista vauvaa ja aikoo alhaisen kivunsietokykynsä takia takuulla ottaa epiduraalia ja mielummin otan myös oksitosiinitipan kuin sitä cytoteciä... :arghh: Nyt tuntuu siltä että olis sama kävellä suoraan sektioon kuin ensin kiduttaa itseään monta päivää superkivuliailla supistuksilla ja turhilla käynnistysyrityksillä...

En tiijä miten sitä sais itselleen paremman ja luottavaisemman asenteen. Ei ees oo varmaa että joudutaanko tää käynnistämään, ja monilla käynnistäminenkin menee aivan hyvin (muoks. kuten spring_green tuossa juuri ehti kirjoitella...)

 

[-tuike-]

Wadalma, mikähän lie lääkärin motiivi ikäänkuin sivulauseessa pelotella riskeillä vielä johki nettisivustoon viittaamalla . Kyllä noita lekureita on joka lähtöön....Ite oon tosi tyytyväinen, että sain käynnistyspäivälle saman lääkärin ajan, joka sitä käynnistystä ehdotti....Ja vieläpä tosi sympaattinen naislääkäri kyseessä, ilmeisesti poikkeus lajissaan

 

[Wadalma]

Mä nyt soitin kättärille ja sain aikaistettua seuraavaa painoarviota kahdella päivällä. Ja jos itse niin haluan, niin käynnistys voitaisiin tehdä sillon laskettuna aikana (10.2). Nyt oon ihan sekaisin ja ahdistunu ku en tiedä mitä tässä pitäis tehdä... Vauvan koko ei ollut viime painoarviossa (38+0) mitenkään hälyttävä, vain vajaan viikon isompi kuin pitäisi, mutta pelottaa silti että jos ultra ei ookkaan niin kovin tarkka (ja päästä eivät saaneet kunnon mittoja) niin sieltä oliskin tulossa yli nelikiloinen jossei käynnistetä lasketun ajan tienoilla.. Toisaalta tuo keinotekoinen käynnistäminen kammottaa niin hirveesti, että mielummin odottaisin luonnollista käynnistymistä niin kauan kuin mahdollista. Ei kuitenkaan ole mitään syytä miksi synnytys ei voisi lähteä aivan itsestäänkin käyntiin, ainoastaan mun oma pers-tuntuma, kun ei ole mitään oireita ollut. Mutta niin, kun on esikoinen kyseessä niin kokemusta on näistä asioista nolla, joten empä tiedä voiko tässä omiinkaan fiiliksiin mitenkään luottaa... Ja sitten on vielä se, että kun olo alkaa olla niin malttamaton, että haluis sen vauvan syliin hetihetiheti, niin ajatus siitä että vauvaa alettais synnyttelemään jo lasketun ajan tienoilla on tosi houkutteleva, eikä tarttisi odotella pitkälti lasketun ajan yli... Itsekästä, tiedän, mutta alkaa jo tää odottaminen tympiä!

 

[Wadalma]

Koitin samalla kysellä, josko saisin tällä kertaa eri lääkärin ultraamaan, mutta ei kuulemma ole tietoa etukäteen että kuka siellä on. En tykkää yhtään siitä naislääkäristä, niin tyly ja tympeä ja tunnen olevani rehtorin kansliassa puhuteltavana... Miksei voi ees yrittää hymyillä ees kerran tai sanoa jotain mukavaa ja positiivista... Tai jotenkin oudosti vaikka se sanois että vauvalla kaikki kunnossa ja koko on ok jne niin se saa ne kuulostamaan huonoilta uutisilta, ja ku oon muutenkin sekaisin näiden hormonien ja pelkojen kanssa ni äh, ei tommosia sais päästää herkkien odottavien äitien lähellekään! Kamalaa jos se on lääkärinä käynnistyksessä, tulee vielä paskempi kokemus :arghh:

Muoks. oon tainnu eksyä väärään ketjuun, nää menis selkeesti tonne Ärsyttää-ketjun puolelle... :bag:

 

[edith142]

Wadalma, en tiiä auttaako tää yhtään, mut mieti, että se tylyin lääkäri voi hyvinkin olla kaikkein ammattitaitoisin ja silloin toivot, että se on sulla käynnistyksessä mukana. Kyllä ne tiuskimiset kestää, jos hän synnytyksessä tekee nopeasti oikeita päätöksiä :) Lääkäreillä voi olla huonoja päiviä, mutta ei anneta niiden pilata meidän päiviä! Vaikka ne siinä melkein aina onnistuuki perhana :D

 

[Runoilijatar89]

Nyt ollaan osastolla ballongin kanssa. Kolmisen tuntia sitten laitettiin ja tiheät kivuliaat supistukset alkoi lähes saman tien. Mitenkään päin ei ole oikein mahtavaa olla. Limatulppakin taisi irrota. Nyt odotella ja katsoa syntyiskö muksu jo tämän päivän puolella.

 

[Wadalma]

Wadalma, en tiiä auttaako tää yhtään, mut mieti, että se tylyin lääkäri voi hyvinkin olla kaikkein ammattitaitoisin ja silloin toivot, että se on sulla käynnistyksessä mukana. Kyllä ne tiuskimiset kestää, jos hän synnytyksessä tekee nopeasti oikeita päätöksiä :) Lääkäreillä voi olla huonoja päiviä, mutta ei anneta niiden pilata meidän päiviä! Vaikka ne siinä melkein aina onnistuuki perhana :D

Mutta sillä on myös tosi omituiset pienenpienet nuden väriset hipsteri-lasit, jotka saa sen näyttämään niin oudolta, etten viimekskään pystyny kattomaan sitä ollenkaan silmiin kun pelkäsin et repeen nauramaan sen naamalle... Hmm, onkohan musta tulossa jotenkin vaativa potilas tän raskauden myötä.. :angelic:

 

[Wadalma]

Onkos Runoilijattarella synnytys edistynyt?

 

[Runoilijatar89]

Ballonki tippui pois puolen yön maissa. Sain särkylääkettä ja rentoutusta niin sain nukuttua. Nyt uusi aamu ja uusi kipupäivä. Hyvin tuli 12 tuntia supistuksia eilen 2-4 min välein. Katotaan miten tämä päivä menee.

 

[kotikissa]

Mutta sillä on myös tosi omituiset pienenpienet nuden väriset hipsteri-lasit, jotka saa sen näyttämään niin oudolta, etten viimekskään pystyny kattomaan sitä ollenkaan silmiin kun pelkäsin et repeen nauramaan sen naamalle... Hmm, onkohan musta tulossa jotenkin vaativa potilas tän raskauden myötä.. :angelic:

Tapahtuikohan tää kättärillä? Siellä on just kuvailuihin sopiva lääkäri joka ei siis puhunut juuri mitään, mutta töksäytteli välillä esim. puhui sikiön rytmihäiriöstä, joka onneksi selitettiin meille edellisellä käynnillä että ne sydämen lisälyönnit on normaaleja ja yleensä häviää ennen syntymää. Jos tää ois ollu se eka lääkäri joka mulle asiasta kertoo niin oisin itkeny viikon naama turvoksissa seuraavaan kontrolliin, että meidän lapsella on sydänvika :/ Ja siis just toi rillikuvaus!

 

[MrsBee]

Täällä käynnistyi synnytys su illtana klo 22 vesien menolla (tihkui hiljalleen), supistukset alkoi n. klo 24, sain vielä nukuttua vähän, kasvoi klo 03 ja n klo 5 alkoi tihentyä. Klo 7 olin synnärillä ja aika kivuissa, 3 cm auki. N klo 9-10 olin 7 cm auki, mutta niin kivuissa, etten uskaltanut enää pelkän kaasun varassa olla ja otin epin. Se auttoi ja oli ihana, mutta sitten meni monta tuntia että loppu aukesi ja piti laittaa oksitosiinia ja epin vaikutus loppui ja piti toisen kerran ottaa. Ponnistusvaihetta en tiedä vielä kauan kesti. Poika syntyi ennen klo 17 ja painoi 3960 g ja 50 cm pitkä. Vs seurataan tärinän ja mun radin vuoksi. Imetystä opetellaan.

Loppu hyvin, kaikki hyvin. Synnytys oli jotain mitä en osannut kuvitella, oma pettymys on vähän kivunsietokyvystä ja etten osannut ottaa supistuksia "vastaan" vaan taistelin niitä vastaan. En myöskään jaksanut pitää päätäni kaikista toiveista vaan annoin väsyksissäni olla.

Nyt toivutaan ja kerätään voimia kaikki perhehuoneessa :)

 

[Möhkö]

Tämä synnytys lähti sitten su illalla leffaa katsoessa kun kuului sisuksista "naps".Lapsivettä ja kirkasta limaa ruopes ministi tihkumaan siitä asti.1.30 yöllä alkoi polttavat supparit enemmän tai vähemmän säännöllisinä.Soittelin tossa 13.00 sairaalaan,että mitä mieltä täällä ollaan.Halusivat tarkistaa ettei ole streptokokkia,kun tihkunut vettä niin kauan.
14.30 otettiin näytteet ja olin sydänkäyrällä.Auki 3cm.
15.00 lähdettiin ulos käppäilee,testituloksia odotellessa.Ei oltu puolta tuntia pois niin supparit koveni 4min välein.Vedet pamahti 15.30.Jouduin takas ottaa käyrää.Joskus vähän yli neljä oli salin ammetta täytetty,supparit oli niin kovia että halusin jo sinne.8cm auki ammeeseen mennessä.Rupesi ponnistuttamaan muutaman supparin jälkeen.5.ponnistusta,olikohan 12min niin tyttö oli sylissä 16.55.
Kaikki hirveistä kivuista huolimatta meni taas niin nopsaan lopulta että huh huh.
Kotiudutaan varmastikin huomenna,sokerit vähän heittelee kun oli niin pikkuinen

 

[MrsBee]

Onnea Mekaanikko! Aika samoissa aikatauluissa menty lopulta, vaikka eri tahdissa :) Sulla meni kyllä loppu tosi vauhdikkaasti!!Onnea pienestä!

 

[niemja]

Ihanan vauhdikkaat synnytykset teillä! Oon kade.
Mulla tosiaan alkoi maanantaina 17 epäsäännölliset supistukset, mitkä vahvistui iltaa myöten. 21-00 tuli 5-8min välein, sitte alko hiipua ja sain torkuttua. 3 heräsin niin koviin supistuksiin, etten pystyny enää olla kotona. Herätin miehen ja soitin amman ja 4 mais lähdettiin synnärille. Sinne tultaes olin 4cm auki, pääsin saliin. Sain oxynormin ku olin jo niin kipeä, heti alkoi supistukset harventua mutta oli silti tosi kipeitä ja pitkiä. Pian olin 5cm auki, mies lähti kotia ku oli niin huonos kunnos ja äiti tuli tilalle. Puol 9 jouduin ottaa epin ku sattui nii paljo, ja heti alkoi vähentyä taas supistukset mutta kivut katos. 9 olin 7cm auki, 11 puhkastiin kalvot, ei toivottua vaikutusta supistuksiin. Hitaasti silti tilanne edistyi. Olin tosi pettyny itteeni ku halusin kivunlievitystä mutta sitte lähti heti supistukset harvenemaan no, kello 13 sain oksitosiinitipan, mutta sitte alko vauvan sydänäänet aina supistuksen tullen laskemaan joten sitä annosta piti hitaasti nostaa ja taas laskea monta tuntia. Joskus 15 mais olin 8cm auki, sitte nousin ylös ja koitin saada vauvaa laskeutumaan. Kello 18 olin 9cm auki, ja päätettiin pistää vauhtia asioihin, kunnon oksitosiinibolukset ja saatiin hyvät supistukset ja seisoin mikä auttoi vauvaa laskeutumaan. Sitte piti päästä istumaan ja heti ku sänkyyn pääsin alko olla tosi kamala olo ja kätilö kattoi että nyt täältä tullaan ja 8min nii poika syntyi.
Muuten jäi hyvä maku synnytyksestä, mutta olin taas vaan niin pettyny ku oma kroppa lopetti toimimisen puoles välis, haluaisin tietää miks.

 

[Wadalma]

Tapahtuikohan tää kättärillä? Siellä on just kuvailuihin sopiva lääkäri joka ei siis puhunut juuri mitään, mutta töksäytteli välillä esim. puhui sikiön rytmihäiriöstä, joka onneksi selitettiin meille edellisellä käynnillä että ne sydämen lisälyönnit on normaaleja ja yleensä häviää ennen syntymää. Jos tää ois ollu se eka lääkäri joka mulle asiasta kertoo niin oisin itkeny viikon naama turvoksissa seuraavaan kontrolliin, että meidän lapsella on sydänvika :/ Ja siis just toi rillikuvaus!

Kättärilläpä hyvinkin. Muakin pelotteli ennen ku ees ultras et joudun synnyttämään jättivauvan sokeriarvojen perusteella, koska pari sokeriarvoa ylittynyt (sit ku kotona katoin sitä vihkoa ja sen ympyröimiä arvoja, ni ylityksiä oli itseasiassa vain 2/viikko, mikä on ihan sallitun rajoissa...), mutta sit ku oli ultrannu ja todennu et normikokoinen, ni ei sit puhunu mulle enää juuri mitään koko loppukäynnillä... Ei kyl parhaimmat sosiaaliset taidot hänellä. Ei myöskään kertonu ultran aikana juuri mitään, ellen itse koko ajan kyselly.

 

[kotikissa]

Kättärilläpä hyvinkin. Muakin pelotteli ennen ku ees ultras et joudun synnyttämään jättivauvan sokeriarvojen perusteella, koska pari sokeriarvoa ylittynyt (sit ku kotona katoin sitä vihkoa ja sen ympyröimiä arvoja, ni ylityksiä oli itseasiassa vain 2/viikko, mikä on ihan sallitun rajoissa...), mutta sit ku oli ultrannu ja todennu et normikokoinen, ni ei sit puhunu mulle enää juuri mitään koko loppukäynnillä... Ei kyl parhaimmat sosiaaliset taidot hänellä. Ei myöskään kertonu ultran aikana juuri mitään, ellen itse koko ajan kyselly.

Juu, ei häntä synnytykseen, kiitos :)