Synnytys

Okei tuo oli hyvä tietää! Ei olla ultralla tarkistettu tilannetta. Pitääkin huomenna neuvolassa kysellä josko voisi tarkistaa. Neuvolalääkärikin on parin viikon päästä, mutta kaverini kertoi ettei sielläkään ultralla katsota vauvan asentoa.. joten en tiedä onko täällä eri käytännöt ku muualla. Mut luulis kyllä että jos epäillään vauvan asentoa niin katsottais ja varmistettais se ultralla. Jos se tämäkin vauva olis sit jo alaspäin :)
 
Mulla kans just samoin kuin Michaylalla, samanlaiset tuntemukset ja ultrassa oli noin. Tuosta muutamaan otteeseen on kyllä heilunut, hikka tuntui oikealla välillä ja jalat vasemmalla, mutta nyt taas sama. Eli hyvinkin voi olla oikeassa asennossa ja selkä vasemmalla on kait niitä optimaalisimpia lähtöasemia :)
 
Meillä on kuumetauti kylässä ja tällä hetkellä esikoinen sen kourissa. Olo tuntuu siltä, että mullekin tauti kohta iskee. Vitsi, kun toivon että tulis sitten sekä mulle että miehelle ja äkkiä, jotta ehdittäis parantua synnytykseen mennessä. Tänään rv 37+0 ja mitä todennäköisimmin ei vielä muutamaan päivään synny. Tosi kurjaa olisi, jos mies ei pääsisi sairastelun vuoksi synnytykseen. Tääl seudulla on vieläpä nyt kauhee ruuhka-aika, joten aika yksin varmaan sais olla kun kätilöt juoksee salista toiseen.
 
Oliko kukaan teistä käyttänyt ballonki tekniikkaa synnytyksen käynnistämisessä? Otti lääkäri sen esille, ja mitä olen lukenut niin sekään ei välttämättä käynnistä mtn vaan tekee vain muun homman kivualiaaksi.
 
Runoilijatar89, omakohtaista kokemusta ei Ballongista ole, mutta sillä suunnitellaan käynnistystä. Kaverilla jäi tuosta kuuleman mukaan hyvä kokemus, hänen mielestään paljon hellämpi käynnistystapa, kuin cytotec murut. Itse ehdottomasti mielelläni kokeilen, varsinkin kun sen kanssa kuulemma voi vuorokauden kotona olla :)
 
Hm. On vähän niin ja näin. Tuo vois olla luomuin tapa käynnistää, kun luomuna haluan synnyttää kumminkin. Se vain hiukan pelottaa ettei se aiheuta kuin kipua vain lisää ja ei toimi ja joutuu ottaa lääkkeitä sitten, huokaus.
 
Ei ole omakohtaista kokemusta mutta ehdottomasti kokeilisin jos ei esim. Kalvojen puhkaisu ole mahdollista.
Cytoteceilla on käynnistetty enkä koskaan enää halua niillä Käynnistystä jos ei ole pakko. Oli ihan helvetilliset kivut sitten kun synnytys vihdoin käynnistyi.
 
Mulla oli ballonki ja paljo mukavampi ku cytot!

Cytot aiheutti helvetillisiä kipuja ilman että teki kohdunsuulle yhtää mitää, ballonki aiheutti miedompia supistuksia ja avas paikat. Sitte pääsinki saliin oksitosiinitippaan.
 
Mulla ei auttanut ballonki eikä cytot yhtään mitään, tai no kyllä se ballonki avas kai sen verran että pääsivät kalvot puhkasemaan. Cytot ei aiheuttanut kipua tai avautumista, ballongin laiton jälkeen mulla oli aivan kauheat kivut 2-3h putkeen jonka jälkeen ei mitään, n.10h meni että tipahti pois:confused:. Mutta lääkkeettömyyden vuoksi valitsisin itsekin ballongin jos tarvisi käynnistykseen lähteä. :)
 
Tota Cytotecillä käynnistämistä kritisoidaan ainakin netissä aika paljon, ilmeisesti on kuitenkin vielä ihan yleisesti käytössä?
 
Riippuu varmaan vähä kohdunsuun tilanteesta. Kysyin pelkopolilla sitä kätilöltä niin jos on tarpeeks kypsä kohdunsuu nii sitte voi ballongin laittaa, muuten ensi kypsytellään cytoilla.. Mä sain niitä 2 päivää, olin vaan helvetin kipiä ja mitää ei tosiaan tapahtunu.
 
Kirjoittelin käynnistelystä just johonkin toiseenkin keskusteluun, mutta laitan tähän saman viestin alle, kun istuu aiheeseen.

Esikon synnytystä käynnisteltiin 40+0 ja syntyi 40+2 iltasella. Mulla ei ole kyllä mitään valittamista käynnistetystä synnytyksestä. Oli nopea ja meni hyvin. Odotin jotain paljon kauheampaa. Nyt enemmänkin pelkään synnytyksen venymistä. Eroaako ne luonnolliset supistukset niistä lääkkeillä aloitetuista? Jos ne onkin jotenkin laimeampia eikä avaakaan yhtä nopeasti? Jaksaako sitä ponnistella jos se avautumisvaihe onkin kovin pitkä? Tälläsiä mietin. Kertokaa te, jotka olette kokeilleet molempia.
 
Mä olen vähän ulalla noista käynnistysten syistä,tuntuu olevan kovin yleistä.

Omista luomu kokemuksista voin sen verran sanoa,että ekassa vedet meni,josta alkoi ns kovat polttosupistukset,ponnistusvaihe 12min,k
kokonaiskesto 4,5h.
Toisessa 8h40min hiljalleen tihentyvät polttosupparit (joista 7h kärvistelin kotona kunnes tuli 6 min välein). 6min ponnistusvaihe ja thats it.
Nopeeta ja tehokasta,ei leikattu (kiitos uskoakseni ammeessa pehmentymisen).Ja salista itse kävelin pois.
 
Kuulostaa täydellisiltä mekaanikko!

Mulla käynnistettiin sen takia ku vedet tihkui ja ei lähteny itekseen käyntiin.
 
Luonnolliset supistukset on oman kokemuksen mukaan paljon siedettävimpiä kuin pakotetut..
Ehkä enemmän avautumiseen vaikuttaa kehon rentoutuminen jolloin paikat pääsee avautumaan nopeammin.
 
Itsellä alkaa paniikin poikasta ilmentyä kun ajattelen synnytystä. Itkuherkkää ainakin on kun ajattelen koko asiaa (taas märistään). Enää 2 viikkoa laskettuun aikaan ja huomenna tehdään polilla päätöksiä miten toimitaan synnytyksen kanssa; käynnistetäänkö vai ei. Pelottaa lapsen koko, kun sen varmasta koosta ei mitään tietoa saa missään vaiheessa. Muksu ei tuntunut sitten loppujen lopuksi itse haluavan tulla ulos maailmaan. Ei ois tarvinnut sitä surra ettei mene luomuna. Kaikki tuntematon ja epävarma pelottaa ja jännittää nyt.. pitkäänpä sitä saikin olla tyyni asian suhteen.
 
Runoilijatar, toivottavasti vauva alkaisi jo pakata muuttolaatikoitaan ensi yönä, niin ei tarvitsisi niin paljon murehtia ja pohtia. Tsemppiä!
 
Täällä vähän samat fiilikset kuin Runoilijattarella... Vajaa kaks viikkoa laskettuun aikaan ja sillon viimenen painoarvio ja sitten kai käynnistetään enivei oli vauva iso tai ei. Haluaisin kyllä aikaistaa tuota ultra-aikaa, ja että olisi se käynnistyspäivä varmuuden vuoksi sovittuna jo lasketun ajalle tms. Vaikka vauva ei nyt viime ultrassa ollut liian iso niin silti huolettaa että ehtiikö ottamaan kasvuspurtin tässä kahden viikon aikana vielä. Haluaisin niin kovasti että vauva lähtisi syntymään itsestään, huolettaa kovasti että miten keinotekoinen "pakotettu" käynnistys mahtaa sujua... Mutta toisaalta pelottaa että vauva tosiaan pääsee kasvamaan yli nelikiloiseksi. Synnytys alkanut muutenkin jännittämään ja huolettamaan enenevissä määrin viime päivinä, ja tänään näemmä aika uneton yökin tiedossa kun kelaan tulevaa synnytystä mielessäni ja mietin liikaa mitä kaikkea voi tapahtua... :sad001 Tuntuu, että edessä on elämäni pisimmät ja ahdistavimmat kaks viikkoa, jossei vauva nyt ihmeen kaupalla lähde syntymään itsestään ennen laskettua aikaa... Epäilen hyvin suuresti kyllä että niin kävisi, kun ei ole supistuksiakaan oikeastaan eikä muitakaan merkkejä. :meh:
 
Wadalma, sulla samat mietteet kuin täällä.. Tosin mulla käynnistys odottaa ylihuomenna ja ahdistaa. Vaikka ei kannattais etukäteen murehtia miten lääketieteen puuttuminen synnytyksen alkamiseen voi vaikuttaa koko synnytykseen. Oma mutu on että käynnistetyt päätyy siihen että on toimenpide toisensa perään ja lopulta jopa sektio.

En oo paljon suostunut ajattelemaan sektion mahdollisuutta, mutta riski siihen on isompi kun käynnistetään. Ei voi kuin toivoa että kaikki menee hyvin, tavalla tai toisella.

Ois sekin outoa jos ei synnytys pyörisi mielessä kun se on kuitenkin täysi mysteeri miten sujuu. Kauhutarinoita oon yrittäny välttää vaikka synnytyskertomuksia oon viime päivinä lukenutkin. Mukava kun voi täällä palstalla purkaa mieltään kun miehelle ei viitsi kaikista omista "peloistaan" puhua, raukka muutenkin hermona että selvitäänkö minä ja vauva hengissä.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top