kesävauvat ❤

Mulla on äippä-14 tullut ainakin melko koviakin repäisykipuja, jos oon just sopivasti liikahtanut. Josko sullakin olis vaan niitä! :)
Huomaan että itsekin oon tosi herkällä päällä välillä, meinaa tihrustaa itkua ihan pienestä! :p
 
Mullaki on plussasta asti ollut pelko et jotain tapahtuu mut myös usko et kaikki menee hyvin. Selkeesti suurimmalla osalla menee. Eka neuvola rauhoitti alun pelkoja. Toki mietin et jos varhaisultrassa ei mitään näy, mut jos alussa menee kesken niin ei vauva tässä maailmassa pärjäis. Uskon kuitenkin että siellä se voi hyvin ja myös teillä muilla. :) ei kannata murehtia liikoja eikä lukea netissä hirveesti mitään.
 
Tää kans varovasti jättää jo jälkeään tänne. Torstaina digi näytti raskaana 1-2, katsotaan miten likan käy. :) Odotan vielä lääkärin hyväksynnän testitulokselleni. Olimme siis hedelmöityshoidoissa ja sieltä annettiin testipäiväksi 13.10, enhän mä niin pitkään jaksanut odottaa. :)

Muurahainen ja pikkuinen 3+5
 
Moikka :) Porukan vanhus ilmoittautuu mukaan, epäillen ja odottavalla kannalla, että miten käy. Positiivisen testin tein pari päivää sitten, perjantaina hcg oli verikokeessa 270. Ensi viikolla taas uusi verikoe, ja ehkä muutamana viikkona vielä sen jälkeenkin, katsotaan nyt, miten lääkäri haluaa asiaa seurata. En uskalla edes toivoa, että tämäkään raskaus menisi loppuun asti. Tulee sitten mitä tulee, luulen, että tämä on kuitenkin viimeinen yritys, alan olla jo niin vanha :dead: Päivä kerrallaan eteen päin. Ensimmäinen ultra olisi kuulemma viikolla 7, kun on keinoalkuisesta raskaudesta kyse.

Kovasti tsemppiä ja lämpöisiä ajatuksia kaikille täällä :Heartbigred
 
Tervetuloa uusille. Mä en oikeesti tiedä kuulunko edes tänne kesäkuisiin. Kävin ulkomailla ultrassa ja vähän on epävarmaa milloin LA. Kun mun menkkalaskujen mukaan LA olisi joskus kesäkuun alussa. Ultraaja sanoi et toukokuun puolivälissä. No viime raskaudessa olin elokuisten ryhmässä ja tyttö synty syyskuussa kaksi viikkoa yli LA. Et voi olla taas sama homma. Ylimennään että vilahtaa.

Mä ajattelin panostaa sit loppuraskaudessa että käyn osteopaatilla, vyöhyketerapiassa ja akupunktiossa. Olisi niin plussaa jos synnytys käynnistyisi itsestään. Oon lisäksi aatellut pitää huolen et joka päivä vähän hengästyisi. En varmaan mitään hullua treenaamista aloita mut sellaista et ei jää makaamaan. Okei ei ton taaperon kanssa paljoa ehdi makoilla.;)

Lisäksi mä pohdin että pitää muistaa juoda vettä.
Mulla oli edellisessä raskaudessa käynnistyksen syy vedetön kohtu. Lääkäri sanoi että on normaalia vedet vähenee ennen syntymää mut silti miettii itse että olisinko voinut tehdä jotain toisin..

Synnytys ei pelota vaikka hullun pakahduttavan kipeetä se teki. Sellainen olo tuli että kestääkö kunto tätä läähätystä.
Synnytys pyörii mielessä. Tässä vaiheessa jo. Lääkäri muuten sanoi salissa mulle silloin et ei kannata liian paljoa synnytystä suunnitella. Mä oon edelleen sitä mieltä että kannattaa. Haluaisin edelleen synnyttää luomusti. Se sektiosta parantuminen oli niin vaivalloista. Tyylillä vauva parkuu kehdossa ja sulla meneen10mim et pääset ylös sohvalta.

Sellaisia fiiliksiä.

Se on muuten ihana tunne kun esikoisen kanssa voi jo vähän jutella. ❤

Mitkä on teidän fiilikset synnytyksestä? Onko perinteinen että tärkeintä että lapsi syntyy terveenä ja hyväkuntoisena?
 
Mulla oli esikoisen la syyskuussa mutta syntyi elokuun puolella, silti oon visusti täällä syyskuisten ryhmässä ja facessa samoin. La:t on kuitenkin aina vaan suuntaa antavia :)

Esikoinen syntyi kiireellisellä sektiolla synnytyksen pysähdyttyä totaalisesti. Vähän pelottaa kuinka käy, mutta saan automaattisesti pelkopolilähetteen ja synnytyksen suunnittelun tällä kierroksella niin ainakin varmuuden että lapsen on mahdollista syntyä alakautta. Esikoinen oli lisäksi isokokoinen ja avotarjonnassa niin varmaan olisin revennyt toooosi komeasti jos olis alakautta syntynyt.
Ite toivuin sektiosta nopeasti, ekat pari päivää oli sairaalassa pahimmat kun liikkuminen oli mahdotonta. Siitä kun pääsi liikkeelle niin helpottui huomattavasti. Hyvin pian pärjäs kipulääkkeillä eikä kotiin päästyä ollu mitään ongelmia kipujen kanssa :)
 
Mä en ehkä vielä edes jaksa ajatella synnytystä. Esikoisen synnytykseen valmistauduin lukemalla jonkun verran ja osasin rentoutua yllättävän hyvin. Kaikenlaista pienehköä synnytyksen aikana tuli vastaan, mutta loppu hyvin kaikki hyvin. Jälkeenpäin ajateltuna kokemus ei kuitenkaan ollut ehkä varsinaisesti voimaannuttava tai vahvistava, asiat nyt meni tietyllä tavalla ja ne olisivat helposti voineet mennä myös eri tavalla (aika paljon huonommin).
 
Joko teillä on pahoinvointia ilmennyt? Itselläni on työ, jossa en voi salata uutisia esimieheltä, tai työyhteisöltä ylipäätään (työn vaarat, joita pitää välttää tästä eteenpäin). Eikä ole kivaa kertoa näin alussa, kun juuri on itsellekin selvinnyt vasta raskaus. Kuinka olette olleet pois töistä pahoinvoinnin vuoksi? Mietin, että miten herkästi jäädä pois/ oma ilmoitus/ saako jostain sairaslomalappua kun eka neuvolakin vasta ensi kuun alussa.
 
Meille tuli kaksi viivaa viime maanantaina ja laskurin mukaan viikkoja on nyt 5+5. Olin epäillyt raskautta jo yli viikon, kun mulla on ollut melkeinpä kellontarkka kierto vuosikausia ja mitään kierron loppuvaiheen oireita ei tullut. (En voi käyttää hormonaalista ehkäisyä, joten oman kehon toiminta on tullut tosi tutuksi :) )

Nyt on vähän outo olo, koska mulla ei ole koskaan ollut vauvakuumetta ja olin pitkään varma, etten edes haluan lapsia. Mieheni on kuitenkin aina halunnut perheen ja minäkin aloin ajattelemaan että miksipä ei. Sitten tärppäsikin jo ensimmäisestä yrityksestä! Jotenkin tuntuu epäreilulta, että toiset eivät saa lasta vaikka kuinka yrittävät ja minä tulen raskaaksi yhdestä kerrasta...
 
'Muurahainen' ihanaa kun tälle puolelle kanssa tuli:) paljon paljon onnea<3
Muistan sut jo "ei tää voi olla näin vaikeeta" ryhmästä.
Itse sinne välillä jo 2014 kirjottelin kun meillä yritys alkoin ja jossain vaiheessa lapsettomuus hoidot. Enemmän kyllä vaan luin teijän tarinoita:D
 
Tervetuloa uusille! :welcome

Mtähän täällä nyt olikaan poristu. Synnytysfiiliksistä! Pitäsköhän tehä ketju ihan edellisille synnytyksille ja tulevalle synnytykselle? Ettei asiat aina hukkuis tänne tekstitulvaan. :bookworm:

No mutta synnytyksestä toivon vaan, että ei menisi sektioon. En missään nimessä halua sektiota. Pelkään leikkausta ihan kauheesti. Edelliset on tullu alateitse, kakkonen meinasi mennä sektioon mutta ei onneksi mennyt.
 
Talitintti, mulla oli ihan kamala sektiopelko, mutta sitten kun leikkaus meni hyvin ja toipuminen oli mun tapauksessa todnäk nopeampaa kuin olis ollu alatiesynnytyksestä niin oon ihan ollu tyytyväinen tähän. Oli myös nopea toimenpide, 3.00 sain sermin naaman eteen, 3.06 synty poika ja 3.16 oli parsittu kiinni
 
Talitintti, mulla oli ihan kamala sektiopelko, mutta sitten kun leikkaus meni hyvin ja toipuminen oli mun tapauksessa todnäk nopeampaa kuin olis ollu alatiesynnytyksestä niin oon ihan ollu tyytyväinen tähän. Oli myös nopea toimenpide, 3.00 sain sermin naaman eteen, 3.06 synty poika ja 3.16 oli parsittu kiinni

Mulla on leikelty tuota mahaa muutenkin ja mulla pelkistä tähystyksistä toipuminen on ollu hitaampaa mitä mun synnytyksissä. Kaikista oon noussu heti suihkuun ja ei oo juuri mitään vaivoja ollu. Minua ahistaa ihan hirveesti ajatus sektiosta. Ei vaan oo minua. Tietysti siihen suostun jos lääkäri niin sanoo mutta en sitä todellakaan toivo. Ja luultavasti se sektiopelko sillä sektiolla häviäiskin kuten moni muukin ahistus vaan tekemällä mutta silti toivon, että ei sattuisi omalle kohdalle. Ehkä olisi eri asia jos alatiesynnytykset ei ois menny niin hyvin.
 
Vitsi mikä fiilis!! Äsken tein uuden testin ja vahva plussa tuli :) ei meinaa uskoa tätä todeks ollenkaan :D mies ei vielä tiedä raskudesta mitään, pitäis keksiä jotain kivaa miten paljastan hänelle tänään <3
 
Heippa! Paljon on meitä varovaisen onnellisia jo ilmottautunu :) Mä plussasin toissapäivänä, omien laskujen mukaan 4+6 menossa. Esikoinen täyttää nyt 10 kk, joten pienellä ikäerolla mennään. Eka neuvola 31.10, tällöin 7+6 ja ultrataan myös (neuvolassa vanha kone jolla aina ultraillaan, lääkärin ultrat erikseen).
Ikää mulla 36, joten ei enää nuorimmasta päästä :) Edellinen raskaus ja synnytys, sekä siitä toipuminen meni kuitenkin tosi hyvin.

Vauvavakuutuksista oli tuolla alussa puhetta, lähitapiolalta sai vakuutuksen vaikka ei otettu seuloja ekassa raskaudessa.

Onnea hirmuisesti matkaan kaikille odottajille!! :signs003
 
Takaisin
Top