Joo, ei se kuukausi toisensa perään pettyminen oikein helpota mitä pidemmän aikaa sitä jatkuu. Jossain vaiheessa saattaa tulla sellainen turtuminen, että ei jaksa enää itkeä, mutta siitä kun pääsee yli, niin alkaa taas kaivertaa. Ja vaikka meilläkin yritystä vasta vajaa vuosi takana, niin kyllä se vaan korpeaa, kun plussaa ei tule. Jotenkin sitä pitää silti pysyä elämässä kiinni ja pitää mieli postiivisena, jotta jaksaa jatkaa eteenpäin. Muiden ihmisten sikiäminen ja lisääntyminen on toki ilon asia, mutta kyllä siinä usein se harmitustippakin tulee linssiin, kun oma toive on saada se sama onni myös syliin asti. Täytyy vain uskoa siihen, että sitkeällä yrittämisellä on jossain kohtaa se toivottu tulos. Mutta kyllä se sellaista mielen taistelua välillä on.
Piinapäivien kanssa eläville kärsivällisyyttä ja tärppionnea, kuten oviksen bongailijoille ja tjot- meiningillä menevillekin!
Ja tulkaahan te plussanneet kertomaan välillä kuulumisianne, niin pysyy omakin mieliala koholla, kun niitä kuulee. Valaa uskoa omaan tilanteeseen ja tulevaan :)
Nyt taas yövuorosta väsyneenä nukkumaan. Öitä ja huomenta!
Tuulia kp 12 tai 5 riippuen siitä lasketaanko nämä välivuodot vai ei. Pöh.