Käynnistys-ketju

Täällä ketjussa sitä ollaan! Tänään lävähti 42 vkoa täyteen, niin aamusta aloitettiin käynnistelemään. Tai paremminkin kypsyttää kohdunkaulaa jota vieläkin jäljellä! Aamusta tultiin ja cytotecia meni 1130, 15 ja 19 eikä mitään. Nooooh huomenna jatketaan, et sais edes sormelle auki et vois balongin tunkea sisään. Mut onneksi olin tähän asennoitunut, veikkaan että aikaisintaan ti voi synnytystä edes kuvitella.
 
Kyllä olis ollu pitkä pvä ilman miestä, joka tosin nyt yöksi joutui tietty kotiin ja tarvittaessa hälytetään paikalle. Vähän kuin olisi reissussa ollut, päivän ohjelma käyrillä oloa, kävelyä ja syömistä sekä telkkua. Aamun kämppiskin häipyi vissiin kotiin jatkaa supparittreeniä kun ei oikein homma edennyt sillä minnekään niin oon saanut olla sitten omassa huoneessa. Luulisi unen löytävän luokse kun saa rauhassa nukkua. Jos nyt sitten saa :wink
 
Huuuuuuuuuhhhhh! Supistukset alkoivat sitten kuin puun takaa juuri ennen puolta yötä. Ja samantien 3-5 min välein. Tässä ollaan nyt menty sitten 3-4 min välein viidettä tuntia. Jessus että tekee kipeää! Panadol ja kuumavesipullo ei auttanut mitään! Tunnin olin suihkussa, kunnes kivut alkoi käydä pahemmiksi. Puoli neljä oli kahdelle sormelle ulkosuu auki. Käyrillä joutunut makaa siitä lähtien ja nyt alkoi olla lähes sietämätön kipu. Jotain annettiin lihakseen kipua lievittää n 30 min sitte, antoa piti siirtää kun vaavin sydänkäyrässä oli alussa iso notkahdus. Katotaan, toistaiseksi ei ole auttanut juurikaan. Prkl mitä kipua!!!
 
Sisua loppumetreille! Pyydä ajoissa kaikki mahdollinen kivunlievitys. Ite odotin liian kauan epiduraalin kanssa (luulin hölmö kestäväni kivun luomuna) ja kun se vihdoin laitettiin, olin jo kivuiltani melkein tiedoton ja vain tärisin huutavana. Muista, että se kipu helpottaa kyllä!!
 
Sama homma täällä Kirpsu. Odotin 4h kamalassa kivussa kun olin jo auki 10vm. Mulla nousi kivusta korkea kuume joka helpotti kun lopulta päätin ottaa epiduraalin.
 
Mä niin tunnistan tuon kivun. Samoilla lääkkeillä mentiin ja kolmantena päivänä alkoi yhtäkkiä ihan hirveet supistukset ja usein. Ei kuitenkaan tarpeeks auki jotta epiduraalia olis voinu laittaa siinä vaiheessa joten muutaman tunnin kärvistelin ihan sanoinkuvaamattomissa kivuissa. Lopulta epiduraali joka helpotti heti. En haluais kokea käynnistystä enää..
 
Eilen illalla iski vähän pelko käynnistystä kohtaan. Siis jotenkin rupes hermostuttamaan se, että kun heitän napin naamaan, alkaa supistukset taas sellasella voimalla, etten pääse niiden vastaanottamiseen mukaan. Ja sitten minut taas huumaataan. Ja joudun taas kärvistelemään kipuineni sairaalahuoneessa muiden mammojen läsnäollessa. Viimeksi ei ainakaan ollut osastolla kaikkia toivomiani kivunlievityskeinoja käytössä. Ja, kun ei sitten mieskään saa olla jatkuvana tukena. Voi vaavi, kun haluaisit syntyä ennen keskiviikkoa... :smiley-angelic001
 
Onko Pauveli varmaa, että lääkkeillä alottavat? Toivotaan, että syntyis ennemmin tai paikat olis jo hyvin kypsät, ettei tarvis paljoa avittaa ja ainakin että kroppa pääsis mukaan hommaan. :)
 
Niin, ei ole varmaa, että lääkkeillä aloittavat. Arvion saan vasta käynnistykseen mennessä. Edellinen arvio rv 34+. Pohdinnat liittyvät aikasempaan kokemukseen. Esikoisen kohdalla meni vedet, mutta supistukset jäi puuttumaan. Paikat kypsät, niin sain yhden tbl:n suun kautta ja se riitti. Luulisin näillä oireilla, että olis paikat kypsyneet sen verran ettei lisäksi kypsyttelyjä tarviis. Jos vois omilla toiveillaan vaikuttamaan, ehkä olis kiva jos pelkkä kalvojen puhkaisu toimis ja riittäis. Olis ehkä luonnonmukaisin keino. Vaikkakin sillonkin supistukset voivat tulla yht'äkkisen rajuina.
 
Yhä ahdistus päällä käynnistämisestä... Yritän löytää positiivisia puolia tilanteesta; vauvan sänky vielä laittamatta (en ole viitsinyt laittaa pölyyntymään) ja nyt siis voin laittaa sen huomenna valmiiksi. Saan rauhassa pakata sairaalakassin. Esikoisen saan hoitoon rauhallisessa tilanteessa (toivottavasti käynnistys ei veny monen päivän mittaiseksi). Voin tehdä "viimeiset" siivoukset ja voidaankin sitten uudella perhekokoonpanolla olla tovi rauhassa. Tähän asti oon nukkunut yöt ihan hyvin, toivottavasti osaisin nukkua ja kerätä voimia keskiviikonkin vastaisen yön.
 
Varmaan riippuu aika paljon siitäkin, kuinka käynnistys aloitetaan, että kannattaako. Meillä tosiaan ekasta käynnistysyrityksestä meni puoltoista vuorokautta ennen kuin lapsi oli ulkona ja täällä palstalla on ollut pidempiäkin aikoja. Eli henkisesti kannattaa varautua siihen, että kestää ja puoliso saattaa ehtiä tulla ja mennä montakin kertaa ennen kuin vauva on maailmassa. Ite varmaan toimisin siten, että jos käynnistys on sellaseen aikaan, että osastolla mies saa olla (jos siis käynnistetään osastolla, salissa ainakin täällä taas saa olla mien ympäri vuorokauden paikalla) ja hänellä on mahdollisuus olla paikalla, niin pyytäisin mukaan jo ihan seuraksi- se odottelu kun on tylsää, muussa tapauksessa sopisin, että ilmoittelen kun alkaa oikeasti vaikuttaa että synnytys käynnistyy.
 
lapitar: kiitos vastauksesta. Aattelinki pyytää miehen nyt aluksi mukaan ja katsotaan, miten paikat on auki ja miten sitten päätyvät käynnistämään... Katsoa sitten tilanteen mukaan, että kuinka nopeaa asiat etenee.
Mulla luki tuossa neuvolakortissa että klo 8 synnytyssaliin. Eroaako synnytyssalikäynnistys sitten toisenlaisesta?
 
Tiuku yleensä synnytyssalikäynnistys tehdään tipalla.. Pitäis 6 tunni aikana käynnistyä tai joutuu osastolle pillereitä popsiin. Näin ainakin tayssis.
 
Tänään aamulla kontrollissa varattiin aika käynnistykseen huomenaamuksi, kun 42 viikkoa tulee täyteen. Verenpaine oli kuitenkin kovasti koholla ja kotona alkoikin sitten lisäksi rintakipu. Nyt sitten makaan osastolla ballonki sisuksissa enkä saa verenpaineen ja liian vähäisten verihiutaleiden takia liikkua. Tuntuis niin paljon paremmalta päästä liikkeelle ja seisomaan. :inpain: Mutta ainakin asiat etenee!
 
Meillä mennään "synnytyssaliin" joka tapauksessa yliaikaiskontrolliin... Köytännössä kuitenkin polihuoneessa katsovat tilanteen ja siitä tarpeen mukaan osastolle tms.
 
Takaisin
Top