Kertominen
- Ketjun aloittaja anní
- Aloituspäivämäärä
Joskus joo vanhemmilla menee viikkoja sulattaa tämän tapaisia asioita. Mä eilen vähän kautta rantain sanoin asiasta äidille että mitä mieltä on asiasta. Saapahan makustella asiaa tovin ennen kuin suoraan sanon asian. Sitten on asia erikseen milloin kertoisin, koska äidin vastaus oli just sillä hetkellä negatiivinen, niin mun ukko jo totesi, että kerrotaan heille sitten viimeisenä. Kattoo ultran jälkeen sitten..
Mies tietää ja minun äiti. Esimiehelle kerroin juuri. Olen ajatellut kertoa vasta kun eka neuvola käyty ja mielellään ultrakin (ei tapahdu meillä neuvolassa). Jotenkin en uskalla kertoa kauhean monelle ennen kuin ultrasta tulee jotain varmistusta, että kaikki on hyvin. Onko muilla samaan pelkoa? Eli muut sukulaiset saa tietää vasta sitten jos eivät arvaa:bag:
Työkavereille suunnittelin kertovani vasta kesälomien jälkeen, mutta olen niin turvoksissa vatsanseudulta, että varmaan joudun kertomaan jo vähän aiemmin..
Työkavereille suunnittelin kertovani vasta kesälomien jälkeen, mutta olen niin turvoksissa vatsanseudulta, että varmaan joudun kertomaan jo vähän aiemmin..
mimi.
Sukkela juttelija
Alinah, sillon kun aloin esikoista odottamaan ja kerroin mun isälle, niin sieltäkin oli vastaanotto hiukan tyly. Kuulin äitipuolelta että isä oli tullu töistä kotiin ja manannu kaikki kirosanat mitä vaan keksii :D
Ja tää kaikki johtu vaan ja ainoastaa siitä, että hänestä tuli vaari jo 44 vuotiaana. Mun isähän on sellanenkin rämäpää ja menojalkaa vipattaa vieläkin, että koko asia oli sille iso shokki :) Onneksi osasin varautua tähän ja annoin isän sulatella asiaa.
Nykyään kun mennään isän luona käymään, niin hän leikkii tytön kanssa täyttä päätä. Ja sillon kun tyttö syntyi, niin kehuskeli jopa facebookissa kuinka hänestä on tullut vaari :')
Ja tää kaikki johtu vaan ja ainoastaa siitä, että hänestä tuli vaari jo 44 vuotiaana. Mun isähän on sellanenkin rämäpää ja menojalkaa vipattaa vieläkin, että koko asia oli sille iso shokki :) Onneksi osasin varautua tähän ja annoin isän sulatella asiaa.
Nykyään kun mennään isän luona käymään, niin hän leikkii tytön kanssa täyttä päätä. Ja sillon kun tyttö syntyi, niin kehuskeli jopa facebookissa kuinka hänestä on tullut vaari :')
Mun äidistä tuli mummi 42-vuotiaana :) Tosin osasi sitä jo odottaaki, ku ties että yritetään vauvaa. Muutenkin on aina ollu helppo kertoa vauva-uutisista eikä oo tarvinu pelätä reaktiota. 22-vuotiaana aloin siis esikoista odottamaa (jos laskin oikein 
) . Enemmän on yritetty pitää miehen äidiltä salassa, ku tiedetää et se sit juoruu aivan kaikille.
) . Enemmän on yritetty pitää miehen äidiltä salassa, ku tiedetää et se sit juoruu aivan kaikille.
Joo ite täytän syksyllä 23 ja mutsi vissiin 43 tai sit se oli 44. Mutta miehelle heti käsittelin viestiä asiasta niin tokas vaan että annetaan sit asian olla, ehkä se jossain kohtaa tajuaa.. Vielä pitäis omalle faijalle kertoa. :D
Eiköhän tää tästä, mun faija täytti keväällä 50. Toivottavasti siltä tulis onnitteluja tai sitten ei. :D
Eiköhän tää tästä, mun faija täytti keväällä 50. Toivottavasti siltä tulis onnitteluja tai sitten ei. :D
Mulla oma äiti onnitteli, isä ei mutta luulen ettei vaan osannut sanoa mitään. Pari päivää kertomisen jälkeen soittelin äidille ja äito kertoi isän kyselevä malttamattomasti milloin asiasta saa alkaa puhumaan muillekkin. Olis ihan innoissaan kertomassa työkavereille että hänestä on tulossa vaari. 
Molempien vanhemmille tämä on ensimmäinem lapsenlapsi, ja koska ollaan kohta 10 vuotta oltu yhdessä, niin on tätä meiltä jo aika kauan odotettukin. :)
Molempien vanhemmille tämä on ensimmäinem lapsenlapsi, ja koska ollaan kohta 10 vuotta oltu yhdessä, niin on tätä meiltä jo aika kauan odotettukin. :)
No nyt on mies kertonut äidilleen ja hän on tietysti ihan täpinöissään ja odottaa koska voi asiasta puhua muiden kanssa. Ei annettu siihen vielä lupaa vaan kerrottiin hänelle ne ihmiset jotka jo tietää, että voi heidän kanssaan sit hössöttää jos haluaa. Hän on itse saanut nuorimmaisena samoihin aikoihin tammikuun lopussa ja se on nyt sit kuulemma jännää kun muistaa miten raskaus eteni tiettyinä kuukausina jne.
Ja meni se mies sitten vahingossa paljastamaan mun siskon miehellekin tänään :D Mainitsi siis ohimennen että jäin pariksi viikoksi saikulle ja toinen tietysti kysyi huolissaan et mikä vikana ja mies sanoi "no kun sillä on taas niin kamala raskauspahoinvointi". Tajusi heti sanottuaan, että eihän nuo vielä tiennyt :D No ei se mitään haittaa kun toinenkin sisko miehensä kanssa tietää jo ja molemmat osaa pitää suunsa kiinni mun äidin suuntaan. Tosin saatan ehkä kertoa äidillekin tulevana viikonloppuna kun tulee tänne meille päin ja kivampi ehkä kertoa kasvotusten kun laittaa tekstiviesti tms
Ja meni se mies sitten vahingossa paljastamaan mun siskon miehellekin tänään :D Mainitsi siis ohimennen että jäin pariksi viikoksi saikulle ja toinen tietysti kysyi huolissaan et mikä vikana ja mies sanoi "no kun sillä on taas niin kamala raskauspahoinvointi". Tajusi heti sanottuaan, että eihän nuo vielä tiennyt :D No ei se mitään haittaa kun toinenkin sisko miehensä kanssa tietää jo ja molemmat osaa pitää suunsa kiinni mun äidin suuntaan. Tosin saatan ehkä kertoa äidillekin tulevana viikonloppuna kun tulee tänne meille päin ja kivampi ehkä kertoa kasvotusten kun laittaa tekstiviesti tms
Mies kertoi eilen omille vanhemmilleen tulevasta pikku kakkosesta. Miehen äiti oli onnessaan asiasta ja totesi ettei olisi arvannut millainen "pukki" oma poika on. Miehen isän reaktio olikin sitten päin vastainen... Totesi että mies on tehnyt tyhmän päätöksen kun tehtiin toinen ja miehelle koituu vaan isot elatusmaksut sitten kun me erotaan. Lisäksi oli sitä mieltä että tämän seuraavan jälkeen miehen pitäisi laittaa johdot poikki ettei lisää enää tule. Lopuksi vielä totesi että kyllä hän vähän tätä arvasi kun mä en ole kuulemma laihtunut yhtään edellisen raskauden myötä. Oon ite siis ihan normaali painoinen, mutta sen mielestä kaikkien naisten pitäisi olla laihoja kuin kukkakepit ja sitä isommat naiset on läskejä. ARGH! Pistää vaan vihaseks tollanen ajattelutapa! 
No huhhuh Rsnn, mitä oot joutunut kuunteleen!! Aivan käsittämättömiä juttuja. Olen pahoillani. Mä en varmaan pystyis tollasten juttujen jälkeen kohtaan, enkä haluaisikaan, kyseisiä ihmisiä 
. Toivottavasti saat(te) muualta erilaista palautetta.
Mun mies on siis eronnut ja hänellä aiemmasta liitosta kaksi lasta. Kun mies vei minut ensimmäistä kertaa kummiensa luokse "näytille", niin vastaanotto oli aikamoinen. Mua hiillostettiin aivan käsittämättömillä kysymyksillä ja muutenkin puhuteltiin tosi epäasiallisesti. Mies oli tosi pahoillaan asiasta, eikä olisi ikinä voinut kuvitella sellaista vastaanottoa. Mä jotenkin lamaannuin siellä täysin vieraiden ihmisten hiillostuksessa niin, etten osannut millään tavalla puolustaa itseäni. Sitten, kun lähdettiin sieltä, niin käytiinkin miehen kanssa pitkät keskustelut ja sanoin, että suostun antaa kyseisille ihmisille vielä yhden mahdollisuuden ja silloin jos käyttäytyvät vielä asiattomasti niin puhun suuni puhtaaksi ja yhtään kaunistelematta. Tuosta kohtaamisesta on nyt 2,5 vuotta, eikä olla vielä toista kertaa tavattu..katsotaan tuleeko tapaamista. Mutta kyllä sapettaa, että jotkut kuvittelee, että toisille voi puhua ihan mitä vain
. Toivottavasti saat(te) muualta erilaista palautetta. Mun mies on siis eronnut ja hänellä aiemmasta liitosta kaksi lasta. Kun mies vei minut ensimmäistä kertaa kummiensa luokse "näytille", niin vastaanotto oli aikamoinen. Mua hiillostettiin aivan käsittämättömillä kysymyksillä ja muutenkin puhuteltiin tosi epäasiallisesti. Mies oli tosi pahoillaan asiasta, eikä olisi ikinä voinut kuvitella sellaista vastaanottoa. Mä jotenkin lamaannuin siellä täysin vieraiden ihmisten hiillostuksessa niin, etten osannut millään tavalla puolustaa itseäni. Sitten, kun lähdettiin sieltä, niin käytiinkin miehen kanssa pitkät keskustelut ja sanoin, että suostun antaa kyseisille ihmisille vielä yhden mahdollisuuden ja silloin jos käyttäytyvät vielä asiattomasti niin puhun suuni puhtaaksi ja yhtään kaunistelematta. Tuosta kohtaamisesta on nyt 2,5 vuotta, eikä olla vielä toista kertaa tavattu..katsotaan tuleeko tapaamista. Mutta kyllä sapettaa, että jotkut kuvittelee, että toisille voi puhua ihan mitä vain
Tuo miehen isä on kyllä nin omalaatuinen ihminen että toista samanlaista tässä maailmassa ei varmaan olekaan. Toistaiseksi oon antanut mennä sen jutut toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Mutta jos se jatkaa noita juttujaan vielä pitkään ni en tiedä koska kyllä ite saatan revetä. Se totesi mulle viime raskaudenkin lopussa että kai meinaat sitten laihduttaa kun oot synnyttänyt. Tuntuu että mulle sillä ei oo muuta sanottavaa kun vaan mun painosta. 
anní
Vauhtiin päässyt keskustelija
Rsnn, ikävä kun olet joutunut tuollaista kuulemaan 
Ihmetyttää kyllä miksi pitää suhtautua negatiivisesti näinkin ihanaan asiaan, miksi ei vain voisi olla onnellinen toisten puolesta.. Meilläkin miehen isä olisi varmaan muuten kommentoinut jotain ikävää, ellei mies olisi muistuttanut ettei se lapsen saanti kaikille ole niin yksinkertaista. Miehen suvussa siis paljon lapsettomuutta, heillä kesti vuosia ennen kuin saivat lapsen, ja sitä ennen useita keskenmenoja..
Ihmetyttää kyllä miksi pitää suhtautua negatiivisesti näinkin ihanaan asiaan, miksi ei vain voisi olla onnellinen toisten puolesta.. Meilläkin miehen isä olisi varmaan muuten kommentoinut jotain ikävää, ellei mies olisi muistuttanut ettei se lapsen saanti kaikille ole niin yksinkertaista. Miehen suvussa siis paljon lapsettomuutta, heillä kesti vuosia ennen kuin saivat lapsen, ja sitä ennen useita keskenmenoja..
Ikävää Rsnn tuollaiset kommentit varsinkin jos vielä olettaa, että oitäisi erota.. Saatika toi kukkakeppi-vartaloisuus.. Inhottavia tuollaiset ajatusmallit!
varsinkin jos vielä olettaa, että oitäisi erota.. Saatika toi kukkakeppi-vartaloisuus.. Inhottavia tuollaiset ajatusmallit! 
Sisko tietää ja yksi kaveri. Kaveri siksi, että viime viikonloppuna oli juhlat joista sovittu jo aikoja sitten, ja tämä kaveri on sellainen, joka kovasti tuputtaa juomista aina, ja joka alkaa helposti kiukutella jos joku lähtee pois aikaisin (minkä jouduin tekemään koska kuvotti ja väsytti niin reippaasti). Muuten on kyllä ihana ystävä, mutta kerroin ihan sen takia että ei tulisi kamalaa draamaa. Muille en ole vielä kertonut, mutta olenkin tänään vasta 6+6.
Vanhemmille olisi tarkoitus kertoa vasta ultran jälkeen (joka on vasta kun olen 13+3, kesäreissu osui juuri otollisimmille päiville). Äitini on aivan ihana, mutta tunnen hänet sen verran hyvin, että kun hän tietää, sitten tietää koko suku ja kaikki tutukin... äiti ei vaan pysty pitämään iloisia uutisia salaisuutena, ja hän on jo viimeiset 15 vuotta kovasti odottanut lapsenlapsia.
Vanhemmille olisi tarkoitus kertoa vasta ultran jälkeen (joka on vasta kun olen 13+3, kesäreissu osui juuri otollisimmille päiville). Äitini on aivan ihana, mutta tunnen hänet sen verran hyvin, että kun hän tietää, sitten tietää koko suku ja kaikki tutukin... äiti ei vaan pysty pitämään iloisia uutisia salaisuutena, ja hän on jo viimeiset 15 vuotta kovasti odottanut lapsenlapsia.
Meidän vauvasta tietää mun äiti ja sisko ja läheisimmät ystävät. Ja varmaan anoppi arvas kans kun tein välipalaa ja mutisin että taas vähän aikaa tämmöstä kellontarkkaa syömistä. Tuumas vain että niin se joskus on semmosta vähän aikaa :D kolmas siis meille tulossa. Miehen veljen vaimo tietää myös kun kertoi omasta raskaudesta niin paljastin hälle sitten. Meillä n kk eroa lasketuissa. :) ei olla huudeltu mutta ei haittaa jos paljastuu.
Pinni87
Satasella mukana keskusteluissa
Me ollaan miehen kanssa vielä etäsuhteessa (400km välissä). Mies on kertonut esimiehelleen koska hakee siirtoa tänne, mä olen kertonut kahdelle kaverille. Muille kerrotaan mahd myöhään!
Mulla on edellisestä suhteesta siis 3,5v poika. Miehen perhe on himokristittyjä, jotka eivät ole pystyneet käsittelemään sitä että mulla on lapsi ennestään. He eivät myöskään käsitä miten mies voi muuttaa tänne kun emme ole naimisissa. Tästä tulevasta Lapsesta tulevat pillastumaan täysin... En odota innolla.
Mulla on edellisestä suhteesta siis 3,5v poika. Miehen perhe on himokristittyjä, jotka eivät ole pystyneet käsittelemään sitä että mulla on lapsi ennestään. He eivät myöskään käsitä miten mies voi muuttaa tänne kun emme ole naimisissa. Tästä tulevasta Lapsesta tulevat pillastumaan täysin... En odota innolla.
Missä vaiheessa kannattaisi kertoa töissä? Kaksi kuukautta ennen äitiyslomaa osuu minulle noin lokukauun puoliväliin, mutta meillä on töissä vähän hankala tilanne siltä kannalta, että meitä on normaalin viiden ihmisen sijasta koko syksyn ja talven töissä vain kolme, vaikka työmäärä on sama kuin ennenkin. Pelkään joutuvani jossain vaiheessa saikulle (on vähän erilaista juttua, joka saattaa aiheuttaa ongelmia), ja että työkaverit jäävät hankalaan rakoon ja saan vihat niskaani...
Ite kerroin pomolle heti raskauden alussa koska tiesi, että tulee olemaan pahoinvointia, niin ei tarvitse poissaoloja hirveemmin sitten selitellä.
Hei, täällä on toinenkin siili <3
Tuolle nykyiselle lähipomolle voisin kertoakin, on ihan mukava tyyppi, mutta se henkilö jolle joutuisin käytännön järjestelyjä varten kertomaan, on hänen pomonsa, ja tyyppi on... noh, hieman hankala. Suoraan sanottuna pelkään reaktiota, ja sitä että saan sitten kuunnella huokailua ja tehdä kaikki ne ikävimmät työt "kostoksi". Se tosin onkin sitten enemmän työsuojelun ongelma... huokaus. Ehkä pitää kertoa kesälomien jälkeen, kun sitten on ensimmäinen ultrakin takana.