Vauva, koti ja arki!

Meilläkin pinnis on eri huoneessa, mutta vauvan huone on omaa makkaria vastapäätä, enkä ole pitänyt hankalana nousta sieltä hakemaan. Imetän kuitenkin aina sohvalla, joten nousen sängystä joka tapauksessa. Pääasia kai se on että tekee niinkuin itselle tuntuu luontevimmalta ja helpoimmalta :)
 
Täällä maidon nostatus yö nro 2 :) huh, rupeaa jo tuntumaan nää valvotut yöt, neljä unetonta yötä ja päivää takana! Jospa huomenna päästään kotiin niin mies voi antaa mun sit nukkua! Tänään likka kyllä nukkui päivästä imumaratonin päätteeksi mutta eikös juuri sillon olleet appivanhemmat käymässä..eli ei unta mammalle! Tulisi jo huominen, mulla on esikkoakin aivan valtava ikävä ♡♡
 
Meillä pinnis heti tässä sängyn vieressä ja laita pois. Laitoin pojan eilen toukkapussiin ja siinä pinnikseen. Nukuttiin 2-3h pätkissä ja herättiin vaan imemään ja vaipan vaihtoon :)
Mää taas en jotenki osaa nukkua kunnolla jos tää on vieressä. Ja päivisin ollaan kuitenkin tiiviisti yhessä olkkarissa ja päivisin nukutaan sohvalla. Meillä on 2 kerrosta ni helpompi (itelle) nukuttaa olkkarin sohvalle :) Ja kun ei täälä yläkerrassa oikein muuta tuu tehtyä ku nukuttua yöunet ja vaihettua vaipat. Ja käytyä suihkussa.

Puhuttiinkin, että seuraava kämppä on sitten ykstasonen :D
 
Tänään kotiin harjoittelemaan vauva-arkea :Heartred illalla ja huomenna kaksi kertaa hakemaan antibiootit sairaalalta.. Meinasivat pitää sunnuntai iltaan, mutta lastenlääkäri möläytti, että oletteko huomenna lähdössä.. Ja samantien oltiin :wink Ei kahta kysymystä..
 
Meilläkin on kaks kerrosta, yläkerrassa on makkarit eikä juuri muuta. Hoitopöytäkin on alakerrassa. Meillä päikkärit nukutaan vaunukopassa niin ei tarvii ylös viedä eikä heräämisen jälkeen tarvii päästä itkuksi asti ennen ku joku tulee, kun lähellä kuulee jo varhain et kohta herää :)
 
Meillä vauva nukkuu meidän sängyn vieressä ja laita on alhaalla. En jaksais juosta eri huoneessa öisin :oops:

Meidän vauvalle on tullu kovat ilmavaivat ja sitä myötä hänestä on tullu tosi itkuinen :sorry: varsinkin iltaisin heti ruoan jälkeen alkaa enemmän tai vähemmän kova itku. Ei suostu olemaan muualla kuin sylissä ja siinäkin itkettää välillä tosi kovasti! Tuntuu niin pahalta pojan puolesta vaikka välillä pitää tsempata ettei ite hermostu siihen itkuun! :confused: Eihän se pikkuinen pahuuttaan itke vaan haluaa kertoa, että sattuu! Oman ruokavalion oon tsekannu ja eilen aloitettiin vauvahieronta. Kylvyssä kun kroppa rentoutuu niin piereskelee hirveesti :grin Piereskelee kyllä muutenkin mutta aina hirveen itkun kautta! Mulla tulee maitoa tosi paljon ja uskon, että johtuu siitä kun saa ilmaa samalla vatsaan niin paljon!

On niin paha olla esikoisen puolesta kun päivisin mun syli on melkein kokoajan varattu vauvalle ja aika menee vauvan rauhoitteluun. Ei mitenkään ehdi ja pysty leikkimään ja antamaan niin paljon huomioa kuin haluaisin. Sit itkettää kun esikoisen leikkii nätisti yksin ja välillä katselee äitiä ja näyttää mitä leikkii. Äiti kun haluis olla mukana :sad010 Kait nää vaan on niitä asioita mitkä muuttuu kun lapsia on kaksi, aikaa ei yhdelle ole enää niin paljon kuin ennen! Siihen tottuminen on vaan hankalaa!!!
 
Ensimmäinen yö kotona takana. Molemmat mukulat nukku jo klo 21. Esikko koko yön aamu 7.00 asti ja kuopus söi 22,01,04,07 muuten veti sikeitä :) kakat teki joka kerralla mutta nukahti onneksi heti uudelleen, nukkui omassa sängyssä mun vieressä, laita pinniksestä irti niin on kuin sivuvaunussa. On kyllä uskomattoman levännyt olo verrattuna noihin tankkaus öihin mitkä oli sairaalassa ja sitä ennen ne loputtoman pitkät supistelu yöt, nyt kun tulee maitoakin reilusti niin neito on tyytyväinen ja nukkuu suurimman osan ajasta mutta jaksaa myös seurustella! Se eriää esikon alkupäiviin kun esikko nukku ennenaikasuuden ja kellastamisen takia koko ajan. On muutenkin valppaamman oloinen..just mietin että onhan hän koko ajan esikkoa ns. 3 viikkoa valmiimpi/kypsempi ja minusta sen kyllä huomaa juurikin tossa valppaudessa ja että mahavaivat mitä meillä esikolta oli heti ensi hetkistä loistaa poissaolollaan. Samoin neito itse herää syömään sen 3h välein, syö reilusti ja reippaasti..esikon kanssa se oli vaikeaa sen takasinvirtauksen takia. Tokikin neiti tosiaan on vasta 3 päivää vanha joten kaikkea voi vielä tulla..

Tiedän että tää tästä varmasti repee vielä liitoksistaan mutta nyt oon vaan niin hyväntuulinen ja onnellinen olooni :) ♡♡
 
PiPaNat, I feel you! Kamalaa kun ei saa edes nostaa esikoista syliin jos joskus syli oliskin vapaana... Mut mä luotan siihen että tulee vielä aika jolloin tää kuopus saa odottaa vuoroaan kun hoidan esikoista tai vastaan hänen tarpeisiin ensin. Tulee myös aika kun tehdään kaikkee ihanaa kolmistaan tai sit koko perhe yhdessä. Tää alku on vaan tämmöstä kun sitä on vauvassa kiinni 24/7 ja vasta opettelee yhdistään uusia ja vanhoja asioita ja koittaa kasvaa myös siinä suhteessa että jostain on varmasti tingittävä. On vauva, esikoinen, ruoan laitto, kodin siivous ja järjestyksen ylläpito, pyykinpesu, kaupassakäymiset jne jne jne - lista on loputon! Meillä ainakin tähän mennessä on tingitty kodin siivouksesta mut tällee kahden viikon päästä sitä huomaa että ei sitäkään voi kokonaan jättää tekemättä... :D Mutta mä oon kyllä tietysti toipilas monessa suhteessa vielä, niin ensisijaisena pidän meidän ihmisten hyvinvointia. Onneks isoveli tuli kylään tänään, se on hoidellu esikoisen ja ruuanlaiton, siivoillu ja välissä nuuskutellu vauvaakin. ♡
 
Täällä ekoja itkuja itketään siitä kun pelkään mitä esikko käy sisällään läpi. Meillä ollaan kyllä tehokkaasti vuoroteltu vauvan ja esikon hoitoa miehen kanssa mutta silti kun joutuu komentamaan esikkoa asioista joita ei vielä millään voi muistaa ja tajuta, esim. ettei vahingossa potkaisisi siskoaan tmv..niin näkee kuinka hämmentynyt esikko joskus on, tulee todella paha olo. Hyvin on siskonsa ottanut vastaan mutta selvästi on epävarma ajoittain omasta olostaan. Itse kun on hälle tän mullistuksen aiheuttanut tutun turvalliseen maailmaan niin tunnen auttamatta syyllisyyttä.

Samalla on alkanut hiipimään pelko siitä että pystyykö antamaan kuopukselle tarpeeksi huomiota, varsinkin kun mies lähtee töihin. Kyllä ruoan ja puhtauden ym. pystyy vielä kahdelle tarjoamaan yksinkin mutta entä ne pitkät päiväunet sylikkäin, hiljaiset kuiskutushetket, tuijotuskilpailut ja rauhalliset hellät hetket...ne jää väkisinkin vähemmälle kun esikolta. En haluaisi tinkiä niistä tåmänkään lapsen kohdalla.

Äääh..
 
Tiedän Mellu tunteen. Mulle tää tammikuinen on kolmas ja kyllä riipaisee sydämestä, kun varsinkin keskimmäinen on tosi hämillään vauvasta ja siitä, että äiti pitääkin jakaa pienen kääryleen kanssa, kun on saanu 2,5v olla perheen pienin. Tahtojen taistelua käydään päivittäin milloin mistäkin. Tsemppiä meille tupla-/tripla- jne äideille! :)
 
Pelottaa ihan hirveesti toi mistä puhutte. Meilläkin on esikko niin koko suvun silmäterä ja nuppu, kun eka pieni sitten 26 vuoteen..
Mutta ehkä se siitä? Onhan siitä moni muukin perhe selvinnyt?
 
Ehkä sitä muutaman kk päästä on jo tasapainossa esikoisen ja vauvan kanssa ( toivorikkaan ajatellen). Ja pitäishän siihen vielä parisuhteen hoitaminenkin mahduttaa... Onhan tästä tilanteesta niin monet selvinny hyvin voivilla lapsilla mutta tietenkin sitä on valmis tekemään mitä vain, että oman rakkaan esikoisen sopeutuminen uuteen tilanteeseen olis mahdollisimman helppoa!

Me jaettiin tänään päivä miehen kanssa! Mies oli aamupäivän esikoisen kanssa viettämässä laatuaikaa ja minä iltapäivällä. Illalla käytiin koko perhe saunassa ( vauva oli eka kertaa) ja leikittiin kaikki yhdessä. Vauvalla oli masuvaivojen kanssa hyvä päivä, eikä ole juurikaan tarvinnu itkeä! Tällaisia päiviä lisää niin hyvä tästä tulee! Vaikka vain vkon loppuisin,arkisin sit pitää kehittää omat kuviot kun olen poikien kanssa kolmestaan! Vielä kun tän oman väsymyksen sais edes pienentymään niin jaksais paremmin niitä huonojakin päiviä!
 
Meillä Minlex sama tilanne, esikko on niin tottunut huomion olevan hänellä että tää on kova paikka kun kaikki höösäävät vauvan kimpussa. Mutta eihän siinä muu auta kun tehdä itse kaikkensa että toisen ois helpompi olla! Harmittaa vaan että on tuo esikkokin niin pieni vielä ettei osaa sanottaa tunteitaan ja siksi niistä keskusteleminen on vielä aika haastavaa..
 
Meillä Mellu likka täyttää ensi viikolla sen 3v ja on todella kova kertomaan tunteistaan ja ajatuksistaan. Toivottavasti se auttaa meitä kommunikaatiossa! No nautitaan nyt vielä kun voimme esikoisen kanssa yhdessä :)
 
Te keillä on poika. Onko vaippa pitäny pissit sisällään vai onko vuotanu? Meillä on kakkos koon muumi ja liberovaippoja (poika hieman yli 4kg) ja molemmista on nyt neljänä perättäisenä YÖNÄ valskannu. Päivällä ei oo ollu ongelmaa. Yritän laittaa vehkeen oikein ja vaipan napakasti kiinni, mutta joku asia ei nyt toimi. Vai onko tää vaan poikien erikoisuus tehä näin? :D
 
Pojilla se pippeli on vielä niin pieni että mahtuu pyörimään vaipan sisällä vaikka sen laittaiskin vaipan vaihdon yhteydessä oikein :joyful: Meilläkin tulee välillä molemmilla läpi öisin. Sen oon huomannu, et jos vauvakin juo enemmän kerralla öisin niin vaippa on melko varmasti aamulla vuotanu. Välillä vaihdan vaivan vaipan yöllä sängyssä pimeessä silmät ristissä ennen syöttöä jos huomaan et se on jo melko märkä :dummy: Meillä on kans liberon 2 vaipat. Mun mielestä liberot imee parhaiten,mutta se on kait maku kysymys!
 
Minlex varmasti 3v n kanssa on jo helpompaa sanottaa tunteita niin että tulee ymmärretyksi..Meidän neiti puhuu kyllä onneksi tosi paljon ikäisekseen ja omaa ison sanavaraston mutta ne tunteet mitä vauvan kotiin tuominen tuottaa taitaa olla liian isoja ja vieraitakin selitettäväksi. Onneksi ollaan totuttu puhumaan paljon tunteista ja muutenkin niin eiköhän me pärjätä :) onneksi esikkoa on helppo lukea vähän rivien välistäkin kun vaan malttaa itse muistaa miten isoja muutoksia on tullut ja ajatella muksunkin kannalta..
 
Joo kyllä ne varmaan on niim isoja tunteita, että pulassa tullaan mekin olemaan vielä pian! :/
 
Se on kyllä niin lapsen luonteestakin kiinni miten asioita sitten käytännössä luovitaan eteenpäin...tsemppiä siis meille kaikille tähän tunne mylläkkään :) ♡
 
Takaisin
Top