paprika
Puuhakas puhuja
Ihanan helpottavaa lukea teidän vauva-arjesta ja todeta, että samojen ongelmien kanssa painitaan. Me joudumme antamaan korviketta pojalle, kun minun maito ei vain riitä. Alussa se tuntui minusta tosi pahalta, kun en pysty omaa lastani ruokkimaan... koin olevani huono äiti. Mutta nyt olen hyväksynyt asian ja täällä sujuu ihan hyvin tasapainoilu rinnan ja korvikkeen kanssa. Poika lähes asuu tissillä ja välillä se tuntuu ahdistavalta... mutta eipä tämä vaihe varmaan ikuisuuksia kestä. Ja tosiaan se hyvä puoli tuossa korvikkeessa on, että äitikin pääsee joskus irtaantumaan esim. kampaajalle ja tietää, että poika pärjää sen ajan ihan hyvin.
Väsymys painaa, kun viime yönä poika nukkui kaksi kertaa reilun tunnin pätkän... muuten oli 20 min rinnalla ja 20 min nukkui... mutta väsymyskin taitaa kuulua asiaan tässä vaiheessa.
Nyt vasta olen alkanut nauttimaan äitiydestä. Tähän asti imetyksen vaikeus on haudannut kaikki positiiviset ajatukset alleen. Mutta tosiaan nyt kun hyväksyin tuon korvikkeen käytön, niin on oma mielikin parempi.
Toivoisin vain ehtiväni tänne teidän kanssa keskusteluihin useammin. Nyt olen ehtinyt käymään vain lukemassa teidän juttuja... mutta ehkä pian löydän jotain rytmiä tähän elämään ja pääsen osallistumaan tänne. Nytkin yritän kirjoittaa samalla, kun poika on rinnalla... mutta poika näyttää hieman tästä häiriintyvän. [:D] äiti heiluu sen mielestä kai liikaa! [:D]
Kiitos kuitenkin teille, jotka täällä kirjoittelette. Saan hirmuisesti voimaa ja luottamusta meidän elämään, kun luen teidän kokemuksia.
Väsymys painaa, kun viime yönä poika nukkui kaksi kertaa reilun tunnin pätkän... muuten oli 20 min rinnalla ja 20 min nukkui... mutta väsymyskin taitaa kuulua asiaan tässä vaiheessa.
Nyt vasta olen alkanut nauttimaan äitiydestä. Tähän asti imetyksen vaikeus on haudannut kaikki positiiviset ajatukset alleen. Mutta tosiaan nyt kun hyväksyin tuon korvikkeen käytön, niin on oma mielikin parempi.
Toivoisin vain ehtiväni tänne teidän kanssa keskusteluihin useammin. Nyt olen ehtinyt käymään vain lukemassa teidän juttuja... mutta ehkä pian löydän jotain rytmiä tähän elämään ja pääsen osallistumaan tänne. Nytkin yritän kirjoittaa samalla, kun poika on rinnalla... mutta poika näyttää hieman tästä häiriintyvän. [:D] äiti heiluu sen mielestä kai liikaa! [:D]
Kiitos kuitenkin teille, jotka täällä kirjoittelette. Saan hirmuisesti voimaa ja luottamusta meidän elämään, kun luen teidän kokemuksia.