Jes, tänään viikkoja
37+0!
Ihan hassua että laskettuun aikaan on enää kolme viikkoa! Olo on taas ku ei mittään olis. Välillä supistaa, mutta oletanpa että synnytys ei ihan tässä vielä ole. Ainoo ärsyttävämpi vaiva tällä hetkellä on kamala
kutina! Massua kutittaa, kaulaa, käsivarsia, kasvoja.. Mahaa kutittaa ihan siis jatkuvasti, muita osia vähän vaihdellen. Soitin tuosta eilen neuvolaan ja kävin tänään sitten antamassa verinäytteet, joista katsotaan
sappi- ja maksa-arvot raskaushepatoosin varalta.
Nyt alkais kaikki olemaan valmista vaavin tuloon. Pinnasänky tuli eilen isältä, käytetty, mutta siisti ja kaunis. Toivon, että ehdin maalaamaan sen (vaaleanpunaiseksi ja kukkia päätyihin
) vielä ennen vauvan tuloa, mutta eipä haittaa vaikka en ehtisikään. Millaisella maalilla on muuten turvallista maalata pinnasänky? Jos on antaa jotain merkkivinkkiäkin, niin kiitän! :)
Kaikki vauvanvaatteet (ja niitä on siis aivan hemmetisti, en ymmärrä kuinka niitä on tuolla lailla kerääntyny. Kaikkia ei varmasti ehditä edes käyttämään) on pesty ja viimeiset on kaappiin laittoa vailla.
Torstaina pari ystävää kuulemma pitää mulle jotkut vauvakutsujen tapaiset. Heillä on jokin yllätys mulle. Ihanaa kun ystävät muistaa tuolla tavalla. Mulla on pelkona ollut se, että jään melko yksin vauvan tultua. Kun ei mulla oikeastaan ole kavereita tai muuten lähipiiriä, joilla olisi pieniä lapsia tai jotka odottaisivat.
Kovasti oon jo nimijuhliakin alkanut suunnittelemaan. Päivämäärä on vielä auki (niinkuin kyllä kaikki muukin, siis aivan suunnittelutasolla), kuinkahan nopeasti syntymästä tällainen juhla on sopiva järjestää? On muutamia vieraita, jotka ovat tulossa kauempaa ja heidän olisi hyvä tietää ajankohta ajoissa. En malta odottaa, että pääsen leipomaan kakut ja tekemään munkit ja muut tarjoilut!