Katju88, jouduin viime raskaudessa syömään kaks antibioottikuuria peräkkäin, kun oma koira puri vahingossa mua ranteeseen. Tuli kaks yli sentin syvää koloa + muuta ruhjetta. Oli kyl ihan kamala tilanne silloin, koirat alko sohvalla mun sylissä tappelee (2xTerrieriä) ja yritin niitä irrottaa toisistaan ja silloin toinen puri, mut ei se tajunnu mua purevansa ku jatko vaan toisen koiran puremista. Kyl mä huusin ja mies huusi koiralle (tais se vähän selkäänkin saada), sit mä jo huusin miehelle, et älä ny sitä koiraa satuta.. Vauva ei potkinu enää sinä iltana eikä seuraavana päivänä ollenkaan (ihan muutamia hentoja liikkeitä tunsin), ja pelästyin, et kävikö sille siinä jotakin, mut ilmeisesti äidin raju säikähdys ja stressitason nousu voi saada vauvan säikähtämään, jolloin se ei liiku, näin joku lääkäri mulle sitten selitti. Olin silloin rv 23.
No, arvet on edelleen kädessä, koira on leikkautettu ja nyt onkin rauhoittunut paljon. Mut se siitä opittiin, et raskauden aikana ne ei enää tullu sohvalle (vähän vastaavia tilanteita oli aiemminkin, mut ehdin reagoida niihin ajoissa). Muutettiin ennen vauvan syntymää ja nyt ne on sisällä vain omassa huoneessa ja saavat olla ulkona paljon, en päästä niitä enää samoihin tiloihin meidän ja lapsen kanssa. Ei ne sentään täysin eristyksissä oo, näkevät portin takaa lähes kaikkialle ja yksitellen niitä lapsen kanssa silitellään.
Tästä tulikin pitkä, mut myös samalla varoitus muille ihan kilttien koirien omistajille.