Nukkumisesta: Mahtavaa, mahtavaa! [:D] Useampaan viikkoon ei ole tullut nukuttua näin hyvin. Pääsin uneen joskus puoli neljän aikaan, tosin heräsin jo puolen tunnin kuluttua siihen että meinasin tukehtua nielulimoihini, MUTTA sen jälkeen vetelin sikeitä puoleenpäivään asti. Ei ole tapahtunut koko loppuraskauden naismuistiin, että käytännössä tässä on nukuttu 8 h yhteensä putkeen! Yleensä pahoinvointi, ripulit, supparit ym pitävät parin tunnin unien jälkeen hereillä johonkin aamuysiin ja olen sitten heräillyt jo joskus klo 11 ja vedellyt pikkutorkkuja sitten päivällä. Ei se virkistä kuten kokonainen yöuni.
Flunssa vielä tallella, mutta päästy jo limaneritysvaiheeseen tukkoisuusvaiheesta. Kuitenkin olo ja mieliala silti niiiin paljon paremmat. Kohtahan tässä jaksais synnyttääkin.
Amanda85: Hui, lähtöhän on sitten justiinsa lähellä eikä melkein lähellä, jos lapsivettä tihuttelee. Mahtavat onnentoivotukset ja voimia matkaan, kohta on nyyttisi maailmassa <3
Kaika & HaniMani: Mäkin oon ollu tiukempi miehen kanssa kuin aiemmin, hermostunut vähän pienemmästäkin ja avannut helposti suuni ja lisäksi myös pahoittanut mieleni ja itkenyt herkästi. Mulla ei oo juuri lainkaan ollut mielialavaihteluita koko raskauden aikana, mutta ne on nyt sitten alkaneet justiinsa noin viikko, pari sitten. Kyllä tää varmaan synnytyshormoneihin liittyy!
HaniMami: No sitä mäkin sanoin miehelle, ettei se S ole mikään sellainen ihmejuttu, että saman tien mukula räjähtäis syntymään. Että jos se ylipäänsä jotain kypsyttelee, niin voihan hommaan silti vielä kulua päiviä. Meillä oli pidempi tauko siinä varsinaisessa hommassa ihan lääkärin määräyksestä, kun meinas se mukula syntyä ennenaikaisesti, vaikka muuta kivaa ollaankin puuhattu. Miehelle jäänyt hieman varovaisuus päälle. Mut nyt saa sit ”uhrautua” viikonloppuna. En halua sitäkään riskiä ottaa, että jäis koko homma harjoittelematta, kun kumminkin sit on se pakollinen tauko edessä synnytyksen jälkeen. Mites se vanha kansa tästä sanoo: ”Sillä se lähtee millä on tullutkin” [:D] [8D]
Mamma_76: Mullakin yksi kaveri oli ihan tuohduksissa, kun kuuli, että paikkoja koiteltiin polilla vähän kovemmalla kädellä ja veristä limavuotoa oli vuorokauden sen jälkeen. Rauhoittelin, että ei hätää, kun se teki sen tahallaan, että vauhdittuis asiat ja eihän se ronkkiminen nyt ole paljon mitään siihen nähden, mitä on pian edessä.
Eläimistä: Mäkin suunnittelin ensin, että lukitsen karvaiset kaverit ulos makkarista, mutta ovat toisaalta tottuneet yli 13 vuotta täällä ravaamaan ja vaikka mulla olisi kyllä sydäntä pistää se ulos, niin pahoin pelkään, että kuitenkin livahtavat sisään, jos ovi raottuu vaikkapa vessareissun takia. Ja tosiaan niillä on pitkät rutiinit, kun toinen on jo 17-vuotias ja toinen 13-vuotias. Leikattuja tyttösiä molemmat. Toisaalta sit tuo ikä tekee sen, että ne on kuitenkin suht rauhallisia, mitä nyt tuo toinen ulvoo välillä öisin. Kissaferomonia olen suihkutellut vauvan nukkumapaikan ympärille myös ja aattelin sen haihduttimenkin vielä makkarin puolelle hankkia. Lapsen nukkumapaikkaa ja kissasuojaa katsoivat osapuilleen kerran sen jälkeen kun ne tänne ilmeistyivät, että ”jaha, tuollainen tullut tuohon” ja sen jälkeen eivät ole edes vilkaisseet koko paikkaa. Nyt kun nukkumapaikka on suojattu, niin en usko että mitään muuta ylitsepääsemätöntä ongelmaa ainakaan heti tulee.
Kirsikka86: Täällä meidän neuvolamaailmassa vain lääkärit ovat tehneet sisätutkimuksia. Tiedän, että kätilöt tietenkin sen osaavat tehdä, mutta kyse on kai jostain vastuunjaosta tms. Voihan tässä olla paikkakuntakohtaisia eroja.
Piia84: Tuossa näytti olevan hyvää tietoa timanttiananaksen hoidosta:
http://www.kukkatalo.fi/tuote.asp?id=648 Mulla on ollut joku vastaava ananaskasvi joskus ja sen tiedän, että sinne suppiloonkin täytyy laittaa vettä ja että emokasvi kuolee kukkimisen jälkeen, mutta siihen voi mennä pitkään. Se tekee sivuversot ennen sitä, jotka voi sitten istuttaa uuteen ruukkuun ja niistä saa jatkettua kasvin elämää.
lasi: Mäkin uskon tohon äkillisen rasituksen vaikutukseen synnytyksen käynnistäjänä. Oma äiti oli saanut jonkun hirvittävän siivoushepulin kuulemma ja seuraavana yönä meni vedet. Rasitussuppareita ei oo mulla tullut aikoihin, mutta nyt kun oon maannut flunssan kanssa sängyssä paljon, niin vähäinenkin kävely jo rupee supistamaan. Säästelen ja lepäilen vielä viikonloppua varten ja sit kaikkit ässät sun muut.