Joulukuun mammat 2015

Meillä oli otsamittari, jossa myös korvamittari, kun vaihto sitä päätä, mutta oli iha pylleröstä, näytti ihan mitäs sattuu. Jos vaikka hetken makas kyljellään ja sitten mittasi siitä korvasta kuumetta niin varmasti näytti kuumetta, ei todella ollut luotettava. Perusmittari on koettu hyväksi ja kainalosta mitataan.
 
Mä saatan kans kainalosta varmistaa, ei aina luota korvamittariin. Harvoin meillä kuumetta edes mitataan kun ei sillä tiedolla oikeen mitään tee :D
 
Olipa karmia juttu että noin läheltä liippasi Angeliqueta se eilinen Turun episoodi. Kyllä tuntuu olevan mielisairaita hulluja nyt joka puolella eurooppaakin.

Onko kellään muulla ollut toispuoleista varvisongelmaa lapsen kanssa? Meillä pikkujäbä on aloittanut fysioterapian ja kohta on neurologin aika kun oikee puoli kehoa on vajaalla käytöllä ja ilmenee mm. Oikean jalan varvastamisena. Ei siis paina kantapäätä maahan.
 
Gnaah, alko menkat :/ Aika kauan sai ollakin ilman, en kyllä ehtiny yhtään kaivata.
 
Mir otan osaa :p täällä vielä niitä odotellaan siirin ollessa kohta 3kk:wink ei tarvii kyl alkaa ollenkaan jos multa kysytään!
 
Meillä otsamittari, tykkään! Muutama mittaus aina niin saa varmuuden. Salamannopea eikä vaadi ihokosketusta edes, joten sopii meille :)

Meillä kuperkeikan yritystä, pelottavan näköistä :) Hyppii kyllä harva se päivä kiukkuisena kuin pikku Myy ja polkee jalkaa :D Voihan uhma ja hermoja raastava huuto...
 
Meillä korvamittari. Ollaan harjoiteltu niin osaan varmuudella sanoa näyttääkö oikein vai ei. Niissä pitää korvakäytävää suoristaa jonkin verran että saa suoraan yhteyden. Otsa /korva mittari oli kans mut sen kanssa ei oikein tultu toimeen. Harvemmin tarvii kyllä niin tarkkaa tulosta, melkein otsaa ja niskaa kokeilemalla voi kuumeen todeta ja tarvittaessa vaan lääkitä...
Hiukan jännässä tunnelmassa lähti tyttö kouluun, vaikka mitenkä koitti selittää ettei siellä ole nyt vaaraa... Eiköhän se tästä kun aikaa hiukan kuluu.
 
Angelique toivottavasti tytölle palaa turvallisuuden tunne ajan kanssa mut tosiaan sitä kriisi apua saanee vaikka ei varsinaisesti ollut iskussa... tytölle voima hali ja rohkeutta:Heartred
 
Mites muiden joulukuiset syö kasviksia? Mä alan olla niin turhautunu kun en saa tuota poikaa syömään kasviksia sitten millään! Poika on niin nirso tapaus, että kaikki vetinen, 'limainen' ja märän tuntuinen ruoka ei kelpaa. Esim. tomaatti ja kurkku ei mene alas millään. Riittää kun tuntee vetisen kasviksen kädessään niin heittää pois. Jos onnistuu saamaan kasviksen suuhun, niin räkäsee pois. Kananmunaa ei ole myöskään syönyt kertaakaan. Kaikkea on kokeiltu ja houkuteltu että söis mutta ei. Oppiikohan ikinä noita kasviksia syömään... :shifty:
 
Meillä menee mössönä kaikki, paloina ei niinkään. Jos ruoka on paloina niin syö pelkät lihat, saattaa maistaa kasviksia mutta harvemmin syö. Kurkku kyllä aina menee hyvällä halulla. Tomaatti ei, sitä olen arvellut että on aika voimakas ja isälleen on pienenä aiheuttanut kirvelyä joten voi olla jotain sellaista.

Meillä siis ruoat pääasiassa muussataan haarukalla karkeaksi, helpompi itse syödä ja sieltä ei kaiva mitään pois. Uskoisin että se makuihin tottuminen tulee siellä ruoan seassa ja välillä voi kokeilla antaa irtotavaraa, jospa se siitä maistuis joskus myöhemmin.

Isommallehan on ehkä helpompi perustella että pitää maistaa ja ottaa vaikka mukaan pesemään kasviksia ja asettelemaan nätisti lautaselle...?
 
Uunikasvikset maistuu hyvin, mutta kurkut sun muut jää syömättä. Kananmunaa ei myöskään syö ellei sitten ole piilossa ruuassa.

Aina voi koittaa eri tapoja valmistaa kasviksia, jos joku tapa kelpaakin toista paremmin.
 
Kaikki kasvikset uponneet aina hyvin :) Meillä vasta isommat muksut alkaneet nirsoilla lämpimien kasvisten kanssa, tykkäävät vain raaoista, kun tuo joulukuinen mieluiten syö kypsiä. Uusin tulokaskin pääsi jo parsakaalin ja porkkanan makuun :D
 
Siis meillä ei olla oltu todellakaan kasvisten ystävä, mut porkkanaa rouskuttaa ja kurkkua pitää aina saada. Lautaselta on uponnut tasan yhtä kasvista, kesäkurpitsaa. En olis ikinä uskonut että uskaltaakohan laittaa ees suuhun, mut voi jummi ku hotkii sitä innolla... Olen huomannut että ripaus suolaa auttaa jos ei kelpaa tai tilkka voita...!
 
Kasviksiahan saa laitettua vaikka mihin muotoon. Soseet, raasteet, pyörykät, tikut, suikaleet, isot palaset, pienet palaset jne. Varmasti löytyy muotoja missä kasvis maistuu :) Sosekeitto on sellainen varma mikä meillä maistuu kaikille ja siellä seassa menee ihan mikä vaan, jopa se maailman pahin lämmin porkkana, mikä on ehdoton ei meidän tokalle :D
 
Esim. tomaattikastikkeen sekaan muussaaminen on meilläkin toimivin keino. Ja tortillat on myös yllättävän toimivia! Esikoinen ei koskaan suostu syömään sipulia tai salaattia, mut tortillan välissä nekin menee :D Jotkut ruoat voi toisilla olla vaan luonnostaan nou nou, meillä esimerkiksi esikoinen ei koskaan oo halunnut syödä marjoja. Maistaa kyllä silloin tällöin, mut toteaa, ettei halua lisää. Kuopus sen sijaan kiskoo kaikki mahdolliset marjat mitä tarjotaan, mansikatkin on suurinta herkkua. Tärkeintä varmaan on pitää vaihtoehtoja tarjolla, kyllä ne mieluiset sieltä sit löytyy :)
 
Noniin, poikien äidit kokemuksia kaivataan. Elikkä joulukuisen pippelin pää punottaa ja turvotusta on myös. Lukasin nopeasti netistä että ilmeisen yleinen vaiva pienillä pojilla, mutta vklp tulossa ja mietin täytyykö sitä päivystykseen vielä lähteä. Ahkeraa kylvetystä netin palstat ehdottaa, mutta epäilyttää lähteekö kuitenkaan itsestään..
 
Takaisin
Top