Kirjoittelenpas itsekkin tänne näin esikoista odottavana, kaikki todellakin on uutta ja ihmeellistä! Olen säästynyt pahoilta raskausoireista, oikeastaan minua ei oo vaivannut kuin väsymys ja se väsymys on jotain aivan hirveää!
Töissä tsemppaan ja jaksan siellä ja kaikki energia meneekin siellä (lastenhoitaja) ja kun kotiin pääsee, tuntuu ettei kertakaikkiaan jaksa mitään!
En vain jotenkin pysty vielä ymmärtämään ja hyväksymään itsessäni sitä, etten jaksa vouhottaa ja touhottaa normaaliin tyyliin myös kotona.
Saattaa olla että myös tämä kevät vaikuttaa siihen, kun taipumusta on väsähtää hieman keväällä..
Mutta onko muilla tämmöstä??
Tuntuu että ei hermot kestä edes omaa miestä ja tuntuu ettei hän tajua mistään mitään..
Vaikka hänkin on sanonut että levätä pitää jos on väsynyt mutta silti tuntuu ettei se tajua.
Välillä on tosi yksinäinen olo tämän raskaus asian kanssa, ei oo ketään lähellä joka olisi myös raskaana.
Rv 17+3 ja edelleen siis väsymys painaa.. aattelin silloin alussa että se menee ohi nopeasti mutta ei tunnu siltä.
Jos lähden töitten jälkeen lenkille ja teen ne normaali jutut mitä tein ennen, niin tulee kyllä harjoitussupistuksia aika paljonkin ja sehän se sitten pakottaa myös lepäämään. Ei jotenkin uskalla sitten kovin touhottaa, ettei mee liian kipeäksi olo
