Yritystä odottavat
- Ketjun aloittaja Vargynja
- Aloituspäivämäärä
Eilen itkin varmaan viimeisetkin rippeet illalla miehen kainalossa. 
Onneksi mies hyvin ymmärsi, että mulle se oli kuitenkin elämänalku, jota me ei saatukaan pitää.
Tiedän ja ymmärrän, että varmasti vielä vaikeampi paikka kun on nähnyt sykkeet ja se sydänkin aidosti lyönyt. (Olinhan kuitenkin ihan tosi alussa)
En osaa edes selittää miten sitä voi olla hajalla ns pelkästä ajatuksesta, uudesta elämästä.
Kyllä mä tulen aina muistamaan että joulukuussa meidän ilo vaihtui suruun. Mutta nyt keskityn näihin kahteen lapsukaiseen täysillä
Mun sydän huutaa että jos me nyt sitten ihan tarkoituksella yritettäisiin, mutta järki onneksi stoppailee ja käskee vielä odotella.
Puitiin miehen kanssa että vuoden päästä aikaisintaan voisi olla hyvä aika.
Onneksi mies hyvin ymmärsi, että mulle se oli kuitenkin elämänalku, jota me ei saatukaan pitää.Tiedän ja ymmärrän, että varmasti vielä vaikeampi paikka kun on nähnyt sykkeet ja se sydänkin aidosti lyönyt. (Olinhan kuitenkin ihan tosi alussa)
En osaa edes selittää miten sitä voi olla hajalla ns pelkästä ajatuksesta, uudesta elämästä.
Kyllä mä tulen aina muistamaan että joulukuussa meidän ilo vaihtui suruun. Mutta nyt keskityn näihin kahteen lapsukaiseen täysillä
Mun sydän huutaa että jos me nyt sitten ihan tarkoituksella yritettäisiin, mutta järki onneksi stoppailee ja käskee vielä odotella.
Puitiin miehen kanssa että vuoden päästä aikaisintaan voisi olla hyvä aika.
Tsemppiä Miitu!
Meillä sairastetaan flunssaa. Viikonloppuna olis vielä tarkotus viettää 1 vee synttäreitä, joten toivon nyt pikaista paranemista jotta huomenna sais jotain leivottua ja siivottuakin..
Enää 6 viikkoa pillereitä jäljellä! Sit päästäis vihdoin yrittämään. Oon laskenu melkeen jo päiviä et noi pillerit loppuis, tosin tää flunssa on nyt hetkellisesti laskenu tätä vauvakuumetta.
Ens kuussa olis vissiin töihin paluukin edessä ja poika pitäis viedä hoitoon. Jännittää et mistä saadaan hoitopaikka, kun eivät ole vielä ilmottanu tulevaa hoitopaikkaa.
Paljon siis uusia juttuja eessä, jännittää :)
Meillä sairastetaan flunssaa. Viikonloppuna olis vielä tarkotus viettää 1 vee synttäreitä, joten toivon nyt pikaista paranemista jotta huomenna sais jotain leivottua ja siivottuakin..
Enää 6 viikkoa pillereitä jäljellä! Sit päästäis vihdoin yrittämään. Oon laskenu melkeen jo päiviä et noi pillerit loppuis, tosin tää flunssa on nyt hetkellisesti laskenu tätä vauvakuumetta.
Ens kuussa olis vissiin töihin paluukin edessä ja poika pitäis viedä hoitoon. Jännittää et mistä saadaan hoitopaikka, kun eivät ole vielä ilmottanu tulevaa hoitopaikkaa.
Paljon siis uusia juttuja eessä, jännittää :)
Voi että, paranemisia Sanpe! Toivottavasti pääsette juhlistamaan pientä 
Aika sitkeääkin flunssaa nyt liikenteessä, ite olen pian toista viikkoa jo potemassa, kun lapset sen sijaan tervehtyivät suht nopeasti.
Onpas teillä paljon uusia tuulia ja todellakin jännittäviä aikoja edessä. Tietysti toivokaamme myös pikaista plussaa!
Aika sitkeääkin flunssaa nyt liikenteessä, ite olen pian toista viikkoa jo potemassa, kun lapset sen sijaan tervehtyivät suht nopeasti.
Onpas teillä paljon uusia tuulia ja todellakin jännittäviä aikoja edessä. Tietysti toivokaamme myös pikaista plussaa!
Täällä myös puolet perheestä flunssassa, sais kyllä jo helpottaa, kun tuntuu että koko syksyn on joku vuorollaan ollut kipeänä.
Snape, kuusi viikkoa menee varmasti nopeasti, tsemppiä yrityksen odotukseen. :)
Mun täytyy vielä laskee yrityksen alkua kuukausissa.
mutta kai tässä haaveilu vaiheessakin oma hohtonsa on.
Snape, kuusi viikkoa menee varmasti nopeasti, tsemppiä yrityksen odotukseen. :)
Mun täytyy vielä laskee yrityksen alkua kuukausissa.
mutta kai tässä haaveilu vaiheessakin oma hohtonsa on. Heippa kaikille pitkästä aikaa! Reissusta on palattu pari viikkoa sitten, sen jälkeen alkoi kauhea flunssa ja tällä viikolla on päässyt ensimmäistä kertaa töihin. Kipeänä kävin muutaman kerran lukemassa täällä, mutta en kuitenkaan löytänyt voimia vastailla, sen verran kova tauti oli.
Voi Miitu!! Luin tätä ketjua ja muistaakseni Raskaaksi 2018-ketjua ja olin niin onnellinen, että plussasit. Tuli itku silmään, kun luin viestisi
Pakko se on varmaan ajatella, että oikea aika ei ollut nyt. Mutta en voi edes kuvitella, että miltä sinusta tuntuu. Jaksamisia!
Niemja, wau, sinulla muuttuikin tilanne täysin! Onnea onnea!! Ja voi että, kun kouluun pääsy jäi silmistä kiinni. Olen itse aikanani ihan muuten vaan leikkauttanut silmät, ja en kyllä ole katunut yhtään. Nyt kymmenisen vuotta nähnyt todella hyvin ilman piilaireta ja laseja, se on joka pennin arvoista. Ja tiedäthän nyt, että pääset kouluun, kun vauva on syntynyt ja silmät on kunnossa :) Ei voi olla helppoa päästä tuohon kouluun.
Voi Miitu!! Luin tätä ketjua ja muistaakseni Raskaaksi 2018-ketjua ja olin niin onnellinen, että plussasit. Tuli itku silmään, kun luin viestisi
Pakko se on varmaan ajatella, että oikea aika ei ollut nyt. Mutta en voi edes kuvitella, että miltä sinusta tuntuu. Jaksamisia!Niemja, wau, sinulla muuttuikin tilanne täysin! Onnea onnea!! Ja voi että, kun kouluun pääsy jäi silmistä kiinni. Olen itse aikanani ihan muuten vaan leikkauttanut silmät, ja en kyllä ole katunut yhtään. Nyt kymmenisen vuotta nähnyt todella hyvin ilman piilaireta ja laseja, se on joka pennin arvoista. Ja tiedäthän nyt, että pääset kouluun, kun vauva on syntynyt ja silmät on kunnossa :) Ei voi olla helppoa päästä tuohon kouluun.
Miten Gemma reissu meni? Toivottavasti paranet kunnolla nyt!
Joo, nyt onneks oon alkanu päästä suurimman vitutuksen ylitte jo. Katotaan parin vuoden päästä sitte uudestaan, ja leikkausta mäki odotan! Oon siitä haaveilu ja nyt on syy tehdä se :)
Joo, nyt onneks oon alkanu päästä suurimman vitutuksen ylitte jo. Katotaan parin vuoden päästä sitte uudestaan, ja leikkausta mäki odotan! Oon siitä haaveilu ja nyt on syy tehdä se :)
Oi, teillähän alkaa Sanpe yritys ihan pian. :) Tsemppiä viimemetreille!
Niemja, ehkä se oli tarkoitus että nyt vauva ja sen jälkeen poliisikouluun. :)
Mukava kuulla sinusta taas Gemma.
Onpa monella nyt flunssaa. :/ Meilläkin poika on melkeen joka viikko tavalla tai toisella kipeä. Nyt on "vaan" yskää, mutta on tässä ehditty elämänsä ensimmäinen korvatulehduskin kokea. Kyllä se on uskottava että lapsi alkaa sairastella ja paljon, kun aloittaa päiväkodissa. Itse sentään en ole kamalan kipeä ollut. Mies sen verran että ei ole välillä jaksanut juuri mitään.![:\](/styles/default/xenforo/meh.png "meh :\")
Niemja, ehkä se oli tarkoitus että nyt vauva ja sen jälkeen poliisikouluun. :)
Mukava kuulla sinusta taas Gemma.
Onpa monella nyt flunssaa. :/ Meilläkin poika on melkeen joka viikko tavalla tai toisella kipeä. Nyt on "vaan" yskää, mutta on tässä ehditty elämänsä ensimmäinen korvatulehduskin kokea. Kyllä se on uskottava että lapsi alkaa sairastella ja paljon, kun aloittaa päiväkodissa. Itse sentään en ole kamalan kipeä ollut. Mies sen verran että ei ole välillä jaksanut juuri mitään.
Meidän reissu meni mielettömän hyvin. Oli oikea rakkausloma! Ei riidelty yhtään kuukauteen, nautittiin uusista paikoista, nähtävyyksistä, ruoasta ja juomasta... rentoutui kyllä paremmin, kun vielä koskaan. Ja rakkaus kyllä vielä satakertaistui tuolla lomalla. En tiedä johtuuko siitä, mutta ehkä uskallan täällä jo sanoa, että...
plussasin sitten heti ensimmäisestä yrityskierrosta :) Todella, todella aikaista vielä juhlia, mutta yritän silti nauttia jokaisesta hetkestä, enkä stressata liikaa. Olen tottunut stressaamaan asioista todella paljon, ja uskonkin, että tärppi kävi siksi, että olimme rentoutuneet lomalla kunnolla, nautimme elämästä ja toisistamme. Toivon niin kovasti, että tämä pikkuinen pysyy kyydissä mukana
Majalis ja pli, jeeee, nyt teilläkin alkaa yritys! Ihanaa :) Tärppionnea teille!
plussasin sitten heti ensimmäisestä yrityskierrosta :) Todella, todella aikaista vielä juhlia, mutta yritän silti nauttia jokaisesta hetkestä, enkä stressata liikaa. Olen tottunut stressaamaan asioista todella paljon, ja uskonkin, että tärppi kävi siksi, että olimme rentoutuneet lomalla kunnolla, nautimme elämästä ja toisistamme. Toivon niin kovasti, että tämä pikkuinen pysyy kyydissä mukana
Majalis ja pli, jeeee, nyt teilläkin alkaa yritys! Ihanaa :) Tärppionnea teille!
Oi, onnea Gemma!
Plussatuulia Majalis ja pli alkavaan yritykseen. :)
Mä näin yhtenä yönä unta että synnytin. Synnytys alkoi ja eteni niin nopeasti että sairaalaan ei olisi ehtinyt kuin ambulanssilla ja kun sitä yritettiin saada meitä ei otettu tosissaan vaan käskettiin odottaa rauhassa kotona. Synnytin sitten meidän sängyllä. Synnytys meni epätodellisen nopeasti ja kivuttomasti. Vauva ei vain hengittänyt heti synnyttyään, mistä hätäännyin. Vauva alkoi kuitenkin pian hengittää ja muutaman minuutin päästä oli suunnilleen puoli vuotiaan tasolla. :D
Plussatuulia Majalis ja pli alkavaan yritykseen. :)
Mä näin yhtenä yönä unta että synnytin. Synnytys alkoi ja eteni niin nopeasti että sairaalaan ei olisi ehtinyt kuin ambulanssilla ja kun sitä yritettiin saada meitä ei otettu tosissaan vaan käskettiin odottaa rauhassa kotona. Synnytin sitten meidän sängyllä. Synnytys meni epätodellisen nopeasti ja kivuttomasti. Vauva ei vain hengittänyt heti synnyttyään, mistä hätäännyin.
Vauva alkoi kuitenkin pian hengittää ja muutaman minuutin päästä oli suunnilleen puoli vuotiaan tasolla. :D
Hauska kuunnella, kun ite en nää koskaan mitään unta Kyfi7792840
Vasta-alkaja
Moi!
Pääseekö jengiiin vielä mukaan, vaikka olettekin tainneet aloittaa kirjoittelun jo useampia kuukausia sitten? Kahlasin läpi koko keskustelun, joten aika hyvin taidan olla kärryillä.
Kerron meidän tilanteen vaikka en toki vielä tiedä kelpuutatteko mutkin tänne mukaan! Mä olen siis 26 ja mies 29, syön vielä minipillereitä ja niitä on tullut syötyä jo tosi monta vuotta ja kaikki nämä vuodet olen elänyt elämää ilman minkäänlaisia vuotoja. Toisin sanoen oon aika ulapalla omasta kierrostani ja ylipäänsä koko kropan toimivuudesta (tosin ennen pillereitä oli tosi säännöllinen kierto). Mun lähimmille kolmelle ystävälle on syntynyt nyt viimeisen vuoden aikana esikoiset, ja olen kahden ihanan pikkutytön kummitäti. Ja hmm, kolmannen syntymän kohdalla alkoi oma vauvakuume varovaisesti nostaa päätään, sekä mulla että miehelläni.
Oikeastaan muuta ongelmaa ei ole kuin heinäkuussa tulevat häämme. Olin alunperin ajatellut että häiden jälkeen olisi sopivaa jättää ehkäisy pois ja olenkin vastaillut kaikkien vauvauteluihin jotain ympäripyöreää, kuten "juhlitaan nyt ne häät ensiksi pois". Nyt viimeisten parin kuukauden aikana ollaan miehen kanssa molemmat alettu puhua vauvan yrittämisestä jo ennen häitä. Alkuun sovittiin, että lopetan pillerit alkukesästä nyt viime viikolla mies ehdotti, että mitäs jos syön nyt vaan tämän laatan loppuun (pillereitä 22 kpl, hehhe!).
Oon nyt kuitenkin jotenkin kahden vaiheilla tämän asian kanssa. Toisaalta EN JAKSAISI OOTTAA EDES TÄN LAATAN LOPPUUN ja toisaalta ajattelen, että kesäkin tulee oikeasti aika äkkiä eikä tarvitsisi murehtia (mahdollisesta) raskauspahoinvoinnnista. Tiedän myös, että monilla kestää tosikin kauan tulla raskaaksi (enkä toki voi tietää onko se ollenkaan mahdollista) enkä välttämättä olisi edes häiden aikaan raskaana vaikka kuinka yrittäisimme, mutta sitten toinen ajatus on se, että raskaudun ja kärsin hääpäivänä kaikista mahdollisista raskausvaivoista aina pahoinvoinnista, akneen ja peräpukamiin..
Kiitos, jos jaksoitte lukea loppuun asti. Näköjään jo pelkkä kirjoittaminen helpotti oloani vähäsen!
Pääseekö jengiiin vielä mukaan, vaikka olettekin tainneet aloittaa kirjoittelun jo useampia kuukausia sitten? Kahlasin läpi koko keskustelun, joten aika hyvin taidan olla kärryillä.
Kerron meidän tilanteen vaikka en toki vielä tiedä kelpuutatteko mutkin tänne mukaan! Mä olen siis 26 ja mies 29, syön vielä minipillereitä ja niitä on tullut syötyä jo tosi monta vuotta ja kaikki nämä vuodet olen elänyt elämää ilman minkäänlaisia vuotoja. Toisin sanoen oon aika ulapalla omasta kierrostani ja ylipäänsä koko kropan toimivuudesta (tosin ennen pillereitä oli tosi säännöllinen kierto). Mun lähimmille kolmelle ystävälle on syntynyt nyt viimeisen vuoden aikana esikoiset, ja olen kahden ihanan pikkutytön kummitäti. Ja hmm, kolmannen syntymän kohdalla alkoi oma vauvakuume varovaisesti nostaa päätään, sekä mulla että miehelläni.
Oikeastaan muuta ongelmaa ei ole kuin heinäkuussa tulevat häämme. Olin alunperin ajatellut että häiden jälkeen olisi sopivaa jättää ehkäisy pois ja olenkin vastaillut kaikkien vauvauteluihin jotain ympäripyöreää, kuten "juhlitaan nyt ne häät ensiksi pois". Nyt viimeisten parin kuukauden aikana ollaan miehen kanssa molemmat alettu puhua vauvan yrittämisestä jo ennen häitä. Alkuun sovittiin, että lopetan pillerit alkukesästä nyt viime viikolla mies ehdotti, että mitäs jos syön nyt vaan tämän laatan loppuun (pillereitä 22 kpl, hehhe!).
Oon nyt kuitenkin jotenkin kahden vaiheilla tämän asian kanssa. Toisaalta EN JAKSAISI OOTTAA EDES TÄN LAATAN LOPPUUN ja toisaalta ajattelen, että kesäkin tulee oikeasti aika äkkiä eikä tarvitsisi murehtia (mahdollisesta) raskauspahoinvoinnnista. Tiedän myös, että monilla kestää tosikin kauan tulla raskaaksi (enkä toki voi tietää onko se ollenkaan mahdollista) enkä välttämättä olisi edes häiden aikaan raskaana vaikka kuinka yrittäisimme, mutta sitten toinen ajatus on se, että raskaudun ja kärsin hääpäivänä kaikista mahdollisista raskausvaivoista aina pahoinvoinnista, akneen ja peräpukamiin..
Kiitos, jos jaksoitte lukea loppuun asti. Näköjään jo pelkkä kirjoittaminen helpotti oloani vähäsen!
Towanda
Asioista perillä oleva
Onnea Gemma! 
Kai pysyt vielä tässä ryhmässä? Olisi mukava kuulla, miten raskaus etenee.
Tervetuloa Kyfi joukkoon!
Mistä te hankittu ovistestejä? Olisi hauska testata, vieläkö tällainen vanha nainen ovuloi.
Olen miettinyt kovasti, että uskaltaisiko ruveta yrittämään toista. Tällä hetkellä poika on aivan ihanassa iässä (13 kk) ja oppinut juuri kävelemään ja muitakin taitoja karttuu koko ajan. Jouluna olisi laskujeni mukaan seuraavan kerran ovulaatio. Itsekin olen saanut alkuni jouluna, herttaista. 
Kai pysyt vielä tässä ryhmässä? Olisi mukava kuulla, miten raskaus etenee. Tervetuloa Kyfi joukkoon!
Mistä te hankittu ovistestejä? Olisi hauska testata, vieläkö tällainen vanha nainen ovuloi.
Olen miettinyt kovasti, että uskaltaisiko ruveta yrittämään toista. Tällä hetkellä poika on aivan ihanassa iässä (13 kk) ja oppinut juuri kävelemään ja muitakin taitoja karttuu koko ajan. Jouluna olisi laskujeni mukaan seuraavan kerran ovulaatio. Itsekin olen saanut alkuni jouluna, herttaista.