Yritystä keskenmenon jälkeen

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja j.n
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
8+4 ja 9.5 meni kesken. Toivon todella että tämä on uusi raskaus ja pysyy matkassa. Oireet ainakin katosi tyhjentymisen myötä ja nyt vatsan nippailu alkoi uudelleen sekä hikoilu yöllä ja tissit kipeytyy. Joten toiveita on. Neuvolatätin mielestä on uusi raskaus todennäköisesti. :)
 
Hyvä, että olet saanut hyviä kuulumisia. :)

Sillä vain kyselen, kun minulla oli todella ikävä jälkitarkastus. Lääkäri pelotteli, miten raskautuminen vie kauan ja on vaikeaa jne. Minulla meni täsmälleen samoilla viikoilla kesken 13.5. Tyhjennettiin lääkkeillä 15.5. Lääkäri antoi luvan tehdä kk päästä uuden raskaustestin ja silti se voisi vielä kuulemma olla vanhoja hormoneja, jos plussaa näyttää. Minulla oli maha todella kipeä tuossa muutama päivä sitten. Noin viikko sitten tuli myös rusehtavaa valkovuotoa. Mitään muita kummempia oireita minulla ei ole ollut. Huimannut on välillä.

Lääkäri oli sitä mieltä, että todennäköisesti en ole ovuloinut ollenkaan. Kuukautiset eivät ole kuitenkaan vielä alkaneet ja raskaustesti näytti maanantaina plussaa. Testaan ensi viikolla uudestaan, vaikka toiveet ovatkin aika olemattomat.

Sent from my GT-I9195 using Vau Foorumi mobile app
 
Kummallinen lääkäri :/ mitä näitä palstoja lukee niin heti keskenmenon jälkeen raskautuminen on hyvinkin mahdollista. Mulla tyhjeni itekseen ja viikko keskenmenosra lääkäri ultras ja sanoi että täysin tyhjentynyt ja kohtu supistunut ja antoi luvan yrittää heti. Terkka sanoi että raskaushormooni katoaa hitaampaa mutta mahdollisuus siis uuteen raskauteen on joten ultra selvittää tämän. Onneksi meillä on ihana neuvolatäti ja lääkäri :)
 
Minulla olisi voinut tyhjentyä myös itsellään, mutta polilla antoivat lääkkeet, kun km todettiin voimakkaan vuodon takia. Kävin myös viikon päästä ultrassa, kun supistelu jatkui useita päiviä ja pelkäsin tyhjennyksen epäonnistuneen. Kohtu oli tyhjä ja hyvin palautunut. Saimme myös luvan uuteen yritykseen heti. Tämän ultran teki eri lääkäri.

Jos nettikeskusteluita lukee, on kaikki mahdollista. :D Minä odotan, että jotain tapahtuu. Oli se sitten menkat tai raskaus, kaikki käy..

Toivotaan, että saat hyviä kuulumisia ultrassa! :)

Sent from my GT-I9195 using Vau Foorumi mobile app
 
Satsa, ehdin nyt lukaisemaan tuon sinun tarinasi ja kyllä taas kirposivat kyyneleet silmiin. Ei sille vain voi mitään, että asia on niin kipeä ja vielä kipeämmän siitä tekee se, että olette joutuneet käymään saman läpi noinkin monta kertaa. Olen niin niin pahoillani - sanat eivät riitä sanomaan sitä, mitä tunnen. Sinä, jos joku ansaitset lapsen! Se vain on valitettavaa, että joku muu käsikirjoittaa meidän elämäämme, eivätkä kaikki asiat tapahdu aina meidän haluamallamme tavalla. Sain siitä katkeran ja karvaan opetuksen.

Täällä ei kierto ole antanut minkäännäköisiä vinkkejä itsestään. Vuotoa kyllä tulee ja paljon, mutta se ei ole haluamaani punaisen väristä. Tajusin tuossa tänään, että raskauteni oli sen tasan kaksi kuukautta. Edellinen kierto alkoi 13.3 ja päättyi keskenmenoon 13.5. Siitä on tänään tasan kuukausi.. Jonkinnäköinen rajapyykki varmasti sekin. Henkinen eheytyminen ainakin tuntuu olevan vauhdissa ja elämä tuntua jokseenkin normaalilta. Tai miten normaalia se nyt ikinä tällaisen jälkeen enää voikaan olla..
 
Satsa <3. Toivon todella että lääkitys onnistuu ja pieni nyytti matkaa teille ensi vuonna <3. Mä en osaa kuvitellakaan miltä teistä tuntuu. Kyllä minustakin pahalta tuntui kun tuleva vauva vietiin pois. Mutta koen että kun meille on jo lahja annettu se auttaa jaksamaan ja haaveilemaan. Ja tiedän ettei varsinaista vikaa ole koska olemme lapsen saaneet. Ja elämä on minua niin paljon potkinut viiden vuoden sisään että olen oppinut että on pakko jaksaa ja pärjätä. Tuo meidän kohta neljävuotias neiti ei tiedäkkään kuinka monta ihmistä se on pelastanut iloisuudellaan kaiken surun keskellä. Jos en olisi ollut raskaana äitini kuollessa en tiedä olisinko itse kestänyt sitä surua. Samoin mummuni on saanut elämän ilon surussaan <3.
 
Kiitos elaffy ja Viiki,sananne merkitsevät minulle paljon :Heartred
Todella kurjaa ettei kierto ole tasapainottunut vielä elaffy :sad001 Ihanaa kuitenkin että henkisesti menee paremmin!Niin,samaa olen miettinyt tuosta normaaliudesta..Jotain on muuttunut ainakin itselläni pysyvästi.En tiedä voinko sanoa olevani vahvempi mutta toisaalta tiedän etteivät mitkään pikku jutut saa enää paljoa hetkahtamaan..Ja toisaalta tiedän miten alhaalta voi nousta.
Tuossa lasten iloisuudessa onkin juuri yksi syy Viiki miksi perhepäivähoitajaksi ryhdyin :) Lapset antaa niin paljon ja vaikka oma mieli olisi kuinka maassa väkisinkin hymyilyttää kun lasten touhuja seuraa.Ja todellakin;on pakko jaksaa ja pärjätä.Itselläni on takana myös vaikka mitä vuosien väkivaltaisesta suhteesta lähtien.Ei tokikaan nykyisen kanssa vaan nuoruudessa.
 
Satsa, olen puhunut paljon km kokeneen ystävän kanssa siitä, miten on ollut kuitenkin hyvä kokea tämäkin asia, vaikka sitä ei ikinä olisi toivonut kokevansa. Kokemukset tekevät vahvaksi, ei niiden ole tarkoitus satuttaa. Ja juuri tuo, että "jotain on muuttunut". Koen tavallaan olevani rikkaampi. Tiedän, miltä tuntuu käydä pohjalla. Sitä mahdollista omaa syntyvää lasta osaa arvostaa ihan eri tavalla ja olla kiitollinen. Näin minä uskon.

Itse olen myös työskennellyt paljon lasten kanssa ja lapsissa on kyllä sitä jotain. :)

Sent from my GT-I9195 using Vau Foorumi mobile app
 
Päivitän nyt tännekin.Lääkärissä käyty,verikokeet ok.Kilpparissa ei mitään,ei tukostaipumusta eikä dna kokeessa mitään.Olihan niitä vaikka mitä muitakin mitä tutkittiin mutta noi jäi mieleen lääkärin selityksestä.
Lääkkeiks määrättiin Prednisolon estämään vasta-aineita,alotuksena 2 tablettia aamuin illoin neljän päivän ajan,sen jälkeen 1 tabletti aamulla ja illalla.Terolut 3 tablettia päivässä oviksen jälkeen,on mukavampi käyttää kun Lugesteron.
Lisänä vielä vähn koeluontosesti DHEA (Dehydroepiandrosteron) joka on sukuhormoni.Vaikuttaa kuulemma kaikkiin hormoneihin ja ne kun iän myötä laskee niin kokeillaan sitäkin.
Näiden lisäks mulla on käytössä Solgarin maitohappobakteerit,Prenatal nutrientsit,800µg foolihappo sekä omega kolmoset.Katotaan kuin käy :grin
 
Heippa, täällä 35v. Kuumeilee esikoisesta. Tulin viime kesänä raskaaksi ihan yhdellä kerralla. Plussa oli silti ylläri ja se päättyi rv 8+6 kkm. Sen jälkeen ei ehkäisyä käytetty, mutta ei plussaakaan kuulunut. Lääkärin mielestä mun emotionaalinen ressi estää raskaaksi tulon. Tottahan se on. Nyt viime kuukaudet olen matkustellut ja ottanut rennommin. Voisin ottaa joululahjan (plussan) jo nyt vähän etukäteen ;-)

Sent from my GT-S7710 using Vau Foorumi mobile app
 
Päivitetäämpä tännekin :) Noita lääkkeitä aloitin syömään kp 26/26 ja seuraavasta kierrosta sitten plussasin :Heartred Nyt mennään rv 4+6 eli todella alussa mutta toiveet korkealla.Ar-ultraan vielä aikaa,rv 7+4.
 
Tsemppiä Satsa sinulle ja hurjasti vauvaliimaa matkaan!

Meille tulee koira, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan. Jos en tule raskaaksi, on sitten edes jotain muuta tekemistä ja ajateltavaa. :)

Sent from my GT-I9195 using Vau Foorumi mobile app
 
Koirat on ihania ja antaa kyllä muuta ajateltavaa :Heartred Mä haaveilen sakemannin pennusta mut ei taida mies huolia kolmatta koiraa :grin
 
Satsa, väsytystaktiikka on ollut meillä paras. ;) sillä on saanut luvan vauvalle, usealle kissalle ja nyt koiralle. Toisaalta kevät meillä oli kyllä sen verran vaikea, että kai mies yrittää vähän piristää ja lohduttaakin. Koiraa tuskin olisi tulossa, jos olisi edelleen se maha kasvamassa..

Sent from my GT-I9195 using Vau Foorumi mobile app
 
Täytyy ruveta esitteleen sille aina välillä pennuista kuvia :grin
Saattaa muuten hyvinkin auttaa koira raskautumiseenkin kun on muutakin ajateltavaa.Itellä hävis stressi heti kun sain lääkityksen :)
 
Se minulla on vähän taka-ajatuksena. Lisäksi tulisi liikuttua nykyistä enemmän. :)

Viimeksi tärppi kävi, kun oli ollut muutaman kk ajan hoitokoira.

Sent from my GT-I9195 using Vau Foorumi mobile app
 
Heippa!

Ajattelin liittyä joukkoon, mutta kirjoittaakohan täällä enään kukaan? :)

Tapaukseni on siis sellainen että kesäkuun 4.pvä meidän kaksoistytöt lähtivät enkeleiksi, rv 20+3. Kuolemat johtuivat todennäköisesti istukan osittaisesta irtoamisesta... kyllä silloin maailma musteni kun menin normi neuvolakäynnille ja sydänääniä ei ollutkaan :( Mutta nyt kun aikaa on kulunut, osaa jo ajatella ehkä elämää eteenkinpäin, vaikka tytöt paljon mielessä ovatkin. Uudelle pienokaiselle annoimme luvan tulla silloin kun on tullakseen.. nyt vaan tämä "ollakko vai eikö olla raskaana"-hirviö nostaa taas päätään, niin tuttua ennen raskautumista helmikuussa.. ja yritystä oli silloinkin lähes vuosi. Pelkona ehkä hieman on se, täytyykö nytkin odotella noin kauan että raskautuu..
 
Suuret pahoittelut ja osanotot IkuinenJännittäjä :Heartred

Toivottavasti pian tärppää,on niin turhauttavaa odotella ja itse ainakin kehittelin hyvinkin paljon oireita vaikken raskaana ollutkaan..

Pitäisi tosiaan tännekin välillä kirjoitella!Näemmä olen tuskaillut kuinka ar-ultraan aikaa ja nyt siihen onkin enää neljä päivää :) Ainakin vielä on pieni pysynyt matkassa.

Kannattaa muuten hypätä joukkoon iloiseen tuonne raskaaksi 2014 ketjuun ellet siellä vielä ole!Mahtavaa porukkaa ja varmasti riittää juttu seuraa :)
 
Juu, itsekin huomasin että sitten kun raskaana olin niin eipä niitä oireita oikein ollutkaan, ennen sitä kyllä oli vaikka ja mitä ;) .. Täytyypäs kirjoitella sinnekkin ryhmään sitten :)!
 
Takaisin
Top