Monenlaista on täällä ehditty porista.. Ekaksi piti sanoa Dikulle, että raskas paikka tuollainen tilanne on miehellekin. Vaikka kaikki miehet eivät välttämättä sure keskenmenoa tai raskautumiseen liittyviä hankaluuksia niin näkyvästi, he vähintään myötäelävät puolison surussa ja alakulossa. Ainakin oma mieheni on kauhean ratkaisukeskeinen, ja häntä tympii, jos hän ei pysty auttamaan minua, kun tietää, että kärsin.
Mutta onneksi sulla kierto edistyi, jotakin ilon aihetta sentään.
Äiti vaan: tsemppiä ja voimia!
Anskunen: jaksamista. Tympeää varmasti tuollainen tilanne. Toivottavasti saat miehesi kuitenkin tutkimuksiin tarvittaessa.
Pauveli: Testiä odotellessa :)
Sabetille myös plussatuulia!
Starling: pahoittelut menkoista

paremmalla onnella uuteen kiertoon. Eikö oo ärsyttävää, kun menkat on poikkeavat.
Mulla oli kans nyt niin, että puoltoista päivää vuoti normaalisti, sit niukentui huomattavasti, loppui kolmen pvän jlk, mutta sitten tuhruvuoto alkoi ja kesti pari pvää. En tajua kroppaani yhtään. Nyt on siis kp 8, mulla oviksen pitäis olla vasta aikasintaan 14 pvän kieppeillä. Ja heti maanantaista on viillelly alapäätä eikä rinnat oo siinä normaalissa menkkojen jälkeisessä löllössä olotilassa.. Vatsaakin nipistelee taas vaihteeksi. Eikö vois olla ees joku hetki kierrossa, että ei ois jotain kipuja??
Olikohan vielä jotain...
Tosi usein tulee vastaan, että raskaaksi tulo on onnistunut just siinä kierrossa, kun asiaa ei oo aatellu yhtään. Millasia kokemuksia teillä siitä on? Mietin vaan sitä stressin ja huolehtimisen vaikutusta. Viime kierrossa koin, että en stressannu vaan olin toiveikkaan jännittynyt, paitsi sitten loppukierrossa rupes vähän ahistaan.. Miten sitä vois pistää tän asian taka-alalle. Jos se onkin ratkaisevaa.. Tietenkään aina ei voi olla ajattelematta, jos esim. lääkityksen vuoksi joutuu olemaan koko ajan tietoinen kierrostaan tms.
Sori mammuttiviesti! Tsempit itse kullekin!
:)